Viisisataa vuotta sitten

Tuli tarkasteltua varhaisimpia tuntemiani esivanhempia, joista esimerkiksi Pietari hallitsi jo vuonna 1557 Lohjan Varolan yksinäistilaa. Hänellä on vähintäänkin satoja ellei tuhansia elossa olevia jälkeläisiä. Mutta millaista mahtoi elämä tuolloin olla? Eri lähteistä sain koottua jotain pientä. Toki pitää muistaa, että eri puolella nykyistä Suomea olot saattoivat olla hyvinkin erilaisia.

1500-luvun Suomen maaseutu oli suurelta osin Ruotsin kuningaskunnan alaisuudessa, joka oli tuolloin yksi Euroopan suurvalloista. Maaseudun väestö koostui pääasiassa talonpojista, jotka harjoittivat maanviljelyä ja karjanhoitoa. Talonpojat olivat velvollisia maksamaan veroja kruunulle, kirkolle ja aatelisille, jotka omistivat suurimman osan maasta. Talonpojat olivat myös sotaväenottojen ja sotilasvelvollisuuksien kohteena, sillä Ruotsi kävi useita sotia naapurimaitaan vastaan. ¹

Maaseudun elämää leimasivat niukat luonnonolot, väestönkasvu ja uskonpuhdistus. Suomen ilmasto oli kylmä ja karu, mikä rajoitti viljelykasvien valikoimaa ja satoa. Väestö kasvoi 1500-luvulla noin 300 000:sta noin 400 000:een, mikä lisäsi painetta maanviljelyn tehostamiseen ja uusien alueiden raivaamiseen. Uskonpuhdistus, joka alkoi 1520-luvulla, muutti maaseudun uskonnollista ja kulttuurista ilmapiiriä. Katolinen kirkko menetti asemansa ja omaisuutensa, ja luterilaisuus tuli valtionuskonnoksi. Uskonpuhdistus vaikutti myös talonpoikien asemaan, sillä he saivat oikeuden lukea Raamattua omalla kielellään ja osallistua kirkolliseen hallintoon. ²

Maaseudun yhteiskunta oli hierarkkinen ja patriarkaalinen. Talonpojat olivat alisteisia aatelistolle ja virkamiehille, jotka edustivat kuninkaan valtaa. Talonpoikien keskuudessa oli myös eriarvoisuutta, sillä osa heistä oli vapaita, osa lampuoteja ja osa torppareita. Vapaa talonpoika omisti oman tilansa, lampuoti vuokrasi tilansa aateliselta ja torppari asui toisen talonpojan maalla. Naiset olivat alisteisia miehille, ja heidän tehtävänsä olivat pääasiassa kotitalouden ja lasten hoitaminen. Naiset eivät voineet periä tai omistaa maata, eivätkä heillä ollut äänioikeutta tai oikeutta koulutukseen. ³

Maaseudun kulttuuri oli monipuolinen ja rikas. Talonpojat puhuivat suomen kieltä, joka oli eriytynyt eri murteiksi. Heillä oli oma kansanrunoutensa ja kansanmusiikkinsa, jotka kertoivat heidän arjestaan, uskomuksistaan ja historiastaan. Heillä oli myös omat juhlat ja perinteet, kuten joulu, juhannus, häät ja hautajaiset. Maaseudulla oli myös vaikutteita muista kulttuureista, kuten ruotsalaisesta, saksalaisesta, venäläisestä ja saamelaisesta. Maaseudun kulttuuri oli myös muutoksen alaisena, sillä uskonpuhdistus, sotien seuraukset ja kaupungistuminen vaikuttivat maaseudun elämäntapaan ja arvoihin. 

Kuvassa 1540 vuoden karttaa Pohjoismaista - Kansalliskirjasto - Geographia universalis, vetus et nova, complectens Claudii Ptolemaei Alexandrini enarrationis libros VIII

Atlaksen toimittanut Sebastian Münster