Kirkkojen puuveistokset

Tuntuu oudolta ajatella, että harmaakivikirkkojemme keskiaikaisesta sisustuksesta lähes ainoina ovat jäljellä vaatimattomat puuveistokset.

Ne eivät ehkä taidokkuudessaan kilpaile antiikin marmoriveistosten tai renenssanssitaitelijoiden luomusten kanssa, mutta niiden koruttomuudessa on jotain selittämättömän kiehtovaa.

Oheinen kuvani on Tenholan kirkosta. Kuvaavaa on, että Tenholan kirkkoa esittelevillä nettisivuilla http://www.enksf.fi/tenalaforsamling/kyrkan.htm ei mainita lainkaan tätä taideteosta.

Sivuilta löytyy toisaalta osio, jossa kerrotaan tiedot eilen mainitsemistani vaakunoista :)

Kuuntelussa Shake Senora : Redemption Song

Tenholan kirkosta

Tenholan kirkko on siinä mielessä ainutlaatuinen, että sen suojissa on säilynyt merkittävä kokoelma vanhoja aatelisvaakunoita, kaikkiaan 25 kpl. Keskiajan kivikirkkona paikka on muutoinkin uljas. Lisäksi kellotapulissa on Manner-Suomen vanhin kirkonkello 1100-luvulta.

Arvid Eriksson Stålarm laitatti ohessa kuvaamani kiven vaimonsa, Elinin muistolle tämän kuoltua 1603. Muistokivi saattaa olla jopa koko Suomen arvokkain. Arvid Stålarm (k. 1620) omisti Lindön tilan Tenholassa ja Elin (1553-1603) taasen oli Herman Flemingin tytär.


Kuuntelussa Moby Grape : Bitter Wind

Rungius ja Keminmaan muumio

Kiitos Susannalle kattavista tiedoista koskien mm. Loimaan Rungiusten kytköksiä Keminmaan muumioon. Jaa mihin muumioon? Katsoppa tästähttp://www.romppainen.net/KeminmaanMuumio.htm

Elinaikanaan kirkkoherra Rungiuksen kerrotaan sanoneen: ”Jos minun sanani eivät ole tosia, niin ruumiini mätänee, mutta jos ne ovat tosia, niin se ei mätäne”.

Totta vai tarua? En ota kantaa, täytyy käydä joku päivä itse katsomassa!

Wellingk

Kiitos taas kerran U. Leppäselle! Sain häneltä upean koosteen Wellingk-suvusta, joka kuuluu yhteisiin esivanhempiimme.

Suku on ns. Baltian aatelia. Hauskimpiin yksityiskohtiin omien esivanhempieni tarinoissa kuuluvat Lohjan Laakspohjan Otto Wellingkin puolison, Catarina von Cappelin taistelut Anna Langin kanssa kirkon istumajärjestyksestä. Heikki Ylikangas on Lohjan Historia 1 -teoksessa kuvannut tapahtumia ja kertoo rouvien yltyneen käyttämään toisistaan mm. nimitystä "noita-akka".

Netistä löytyy myös Esa A. Reimanin suomentamina pari mielenkiintoista dokumenttia hieman varhemmista Wellingk-sukupolvista : http://personal.inet.fi/koti/ear/

Kannattaa tutustua!

Karjalohjan salaisuuksia

Hagelbergien sukukokoontuminen ensi elokuussa, parin vuoden tauon jälkeen.

Mukavaa.... Toiminta on täysin epävirallisella tuttavuuspohjalla ja tuntuu raikkaalta.

Vielä kun saisi selville heidän kantatilansa, Karjalohjan Lohjantaipaleen Hakalan talon alkuaikojen salaisuudet ja yhteydet mm. viereisen Ylhäisten rusthollin Kareen/Karell -sukuun. Pitäjän rippikirjat 1600-1700-lukujen vaihteesta ovat erittäin puuttelliset asian ratkaisemisen kannalta.

Jos joku tietää, tunnistaa näitä nimiä ja paikkoja, niin otan mielelläni lisätietoja vastaan´.

Upeaa kulttuurityötä

http://sukutilat.sarka.fi

Klikkaa itsesi tuonne ja löydä suomalaisia sukutiloja. Kertakaikkisen upeaa kulttuurityötä. Nuo alkuperäiset kirjat ovat nimittäin jo vuosikymmeniä sitten muuttuneet niin harvinaisiksi, että normaali sukankuluttaja ei niitä mistään saa ostettua (ainakaan kohtuuhintaan).

Kun lisäksi on kuvatkin digitoitu, niin minä ainakin kumarran syvään tekijöiden edessä. Käyttöliittymäkin tuntui toimivan oikein näppärästi.

Löysin lähes välittömästi itselleni kokonaan uusia tietoja :)

Nettiystävien apu

Pitkin matkaa olen huomannut, miten mahdottoman ystävällisiä sukututkijoita/harrastelijoita maailmasta löytyy. Olen saanut pyyteetöntä apua ties kuinka monelta eri taholta.

Viimeksi tänään "Helena" lähetti muutamia skannattuja sivuja koskien Jägerhorn af Storby- ja Wellingk-sukuja. Erityisesti tuo Wellingk-suku on jännittävä, koska sen esipolvia voidaan seurata huomattavan pitkälle; Esa A. Reiman on julkaissut kotisivuillaan erittäin arvokkaan tekstin:

http://personal.inet.fi/koti/ear/

Kannattaa ehdottomasti tutustua!