Tammisaaren hopeaverot vuonna 1571

Hopeavero oli merkittävä verouudistus Suomessa ja Ruotsissa vuonna 1571. Sen taustalla olivat Ruotsin valtiopäivien päätös kerätä varoja niin sanottujen Älvsborgin lunnaiden maksamiseksi Tanskalle. Hopeaveron tavoitteena oli koota tietty osuus kansan omaisuudesta, jotta valtio voisi selviytyä sodan aiheuttamista veloista ja Tanskan vaatimista lunnaista.

Maanviljelijöille ja maaseudun asukkaille veron suuruus vastasi kymmentä prosenttia heidän irtaimistostaan, johon kuuluivat raha, metalliesineet ja karja. Kaupungeissa sen sijaan hopeavero oli hieman kevyempi, ollen noin kahdestoistaosan omaisuudesta. Tämä vero koettiin Suomessa raskaaksi erityisesti siksi, että se lisäsi jo entuudestaan raskasta verotaakkaa, joka oli sotatoimien ja muiden verojen myötä kasvanut tuntuvasti.

Hopeaveron raskautta pyrittiin kansan keskuudessa kiertämään eri tavoin. Jotkut yrittivät esimerkiksi saada itsensä merkityksi veronmaksukyvyttömiksi välttääkseen maksun. Vaikka hopeavero tuntui tuolloin raskaalta, se jäi kuitenkin suhteellisesti kevyemmäksi kuin myöhemmät verot. Vuoteen 1590 mennessä erilaiset lisäverot olivat jo kaksinkertaistuneet hopeaveroon nähden, mikä johtui valtakunnan laajentuneista sotatoimista ja niiden kustannuksista.

Historiallisesti hopeaveroluettelot ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin, ja ne tarjoavat arvokasta tietoa esivanhempiemme varallisuudesta. Näiden luetteloiden avulla voidaan arvioida niin yksittäisten talojen vaurautta maaseudulla kuin myös kaupunkien porvariston varallisuuseroja.  Hopeaveroluetteloiden avulla saa myös nopeasti silmäiltyä maamme pienimpien kaupunkien porvareiden määrää.

Esimerkiksi piskuinen Tammisaari Länsi-Uudellamaalla sai kaupunkioikeudet vuonna 1546. Se olikin ensimmäinen keskiajan jälkeen maahamme perustettu kaupunki. Nykyisen Tammisaaren, joka kuuluu Raaseporin kaupunkiin, vanhimmat asuintalot ovat 1700-luvulta. Kuinka monta verovelvollista sitten asui Tammisaaressa vuonna 1571 ja kuinka paljon he joutuivat tätä veroa maksamaan[1] – katsotaanpa:

Oleff Scherrade                       7 mk ja 5 äyriä

Lasse Olson                             10 mk ja 4 äyriä

Henrik Matzs(on)                     7 mk ja 2 äyriä

Hustru Wrsile                            9 mk ja 3½ äyriä

Matz Finne                                8 mk ja 1 äyri

Anders Madzs(on)                     6 mk

Mats Scheddare                         7 mk, 2 äyriä ja 18 penniä

Oleff Jöns(on)                            8 mk ja 7 äyriä

Matz Jöns(on)                            2 mk ja 6½ äyriä

Juthans Malin                            3 mk ja 6½ äyriä

Henrick Dantzar                        1 mk ja 5 äyriä

Lille Henrick                              2 mk ja 1 äyri

Helsingh Erich                           2 mk ja 5 äyriä

Knut Sigffred                             ei merkitty

Tämän tiedon perusteella voimme julistaa Tammisaaren kaupungin vauraimmaksi porvariksi Lasse Olsonin. Tosin tämä vaatisi tarkempia selvityksiä ao. ajalta, sillä hopeavero oli vain yksi niistä lukuisista veroista tai veroluonteisista maksuista, jotka lankesivat esivanhempiemme maksettavaksi.

---

[1] Uudenmaan voutikuntien tilejä - 3329 Raaseporin läänin hopeaveroluettelo 1571-1571, jakso 69, sivu 69: Ekenes Stadh; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6815783242&aineistoId=1580986789 / Viitattu 8.11.2024