Fannin muistolle

Snappertunan Båsan kylän Jofsin talollinen, Edvard Johan Wikström toimi myös maakauppiaana. Suomessa maakauppa, eli kaupankäynti maaseudulla, oli kielletty vuoteen 1842 saakka. Viranomaiset halusivat keskittää kaiken kaupankäynnin kaupunkeihin ja sallia sen maaseudulla vain markkinoiden yhteydessä.

Maaliskuussa 1772 perustettiin komitea arvioimaan maatalouden tilannetta, ja se katsoi tarpeelliseksi lieventää viljakaupan sääntelyä. Kuningas Kustaa III antoi 22. maaliskuuta 1775 asetuksen, joka vapautti viljakaupan Suomessa. Tämän myötä kaikenlaisen viljan, viljatuotteiden ja perunoiden ostaminen, varastointi ja myynti sallittiin vapaasti. 

Myöhemmin Suomen kenraalikuvernööri Menšikov teki senaatille aloitteen maakaupan vapauttamisesta. Keisari Nikolai I hyväksyi ehdotuksen, ja näin maakauppa sallittiin 6. lokakuuta 1842. Tästä huolimatta toimintaan jäi merkittäviä rajoituksia: esimerkiksi siirtomaatuotteiden, kankaiden ja nautintoaineiden myynti oli yhä kiellettyä, ja näitä tuotteita sai ostaa vain markkinoilta tai kaupungeista. Lisäksi kauppapuotien perustaminen maaseudulle ei ollut sallittua. 

Talouden kehittämiseksi keisari Aleksanteri II esitti vuonna 1856 Suomen senaatille ohjelman, jonka tavoitteena oli edistää kauppaa ja teollisuutta. Senaatin talousosasto käsitteli asiaa ja teki ehdotuksen, jonka perusteella päätettiin sallia kauppapuotien perustaminen maaseudulle. Aleksanteri II hyväksyi esityksen, ja senaatti julkaisi asiaa koskevan asetuksen 19. joulukuuta 1859. Vuodesta 1842 alkaen maaseudulla kauppaa harjoittavia yrittäjiä alettiin kutsua maakauppiaiksi.

Jofsin talollisen poika, Valfrid Wikström otti helmikuun lopulla vuonna 1880 puolisokseen läheisen Klemetsin talon tyttären, Ida Josefina Barmanin. Vajaata kahta kuukautta myöhemmin syntyi jo heidän esikoisensa, tytär Fanni Teofilia. Seuraavalla vuosikymmenellä Valfridista olikin jo tullut Jofsin uusi isäntä isänsä kuoltua vuonna 1885. Perheen muita lapsia olivat Emil, Elias, Helena Maria, Fanny Emilia, Ellen Signe ja Helge. Näistä kaksi viimeksi mainittua sekä Helena Maria kuolivat aivan pienenä. Samoin kävi esikoistyttärelle. Fanni Teofilia menehtyi parin vuoden iässä kurkkumätään.

Pienokainen sai haudalleen vaatimattoman muistokiven, joka vielä kevättalvella 2025 kertoo meille lyhyeen päättyneestä elämästä Snappertunan maaseudulla.