Ruotujakolaitos on suomalaisen sukututkimuksen ehtymätön runsaudensarvi, mutta samalla se on yksi väärinymmärretyimmistä historiallisista ilmiöistä harrastajatutkijoiden keskuudessa. Se ei ollut vain tapa organisoida armeija; se oli yhteiskunnallinen sopimus, joka määritteli yli vuosisadan ajan suomalaisen maaseudun sosiaalista rakennetta, taloudellisia suhteita ja yksilöiden elämänkaaria. Sukututkijalle sotilasasiakirjat eivät ole vain täydennys kirkonkirjoille, vaan usein ainoa ikkuna esi-isän fyysiseen olemukseen, luonteeseen ja elämän dramaattisiin käännekohtiin. Kirkonkirja kertoo, milloin ihminen syntyi ja kuoli; sotilasrulla kertoo, oliko hän pitkä vai pätkä, oliko hänellä arpia kasvoissa, osasiko hän lukea, oliko hän juoppo vai kunniallinen, ja mihin hän katosi historian hämäriin.1
Tämä raportti on laadittu palvelemaan sukututkijaa, joka haluaa ylittää perustason nimiluettelot ja sukeltaa syvälle 1600–1800-lukujen sotilashistoriaan. Etenemme kronologisesti ruotujakolaitoksen synnystä sen purkamiseen, mutta pysähdymme jokaisessa vaiheessa tarkastelemaan lähteitä kriittisesti ja käytännönläheisesti. Emme tyydy toteamaan, että "tiedot löytyvät arkistosta", vaan avaamme, mistä niteistä, millä hakusanoilla ja millä logiikalla kadonnut sotilas löytyy.
Ruotujakolaitoksen yhteiskunnallinen jalansija ja järjestelmän logiikka (1680–1700)
Ennen kuin sukututkija voi tulkita yhtäkään rullaa, on ymmärrettävä se hallinnollinen ja taloudellinen koneisto, joka tuotti nämä asiakirjat. Ruotujakolaitos (indelningsverket) ei syntynyt tyhjästä, vaan se oli kuningas Kaarle XI:n vastaus suurvallan resurssikriisiin. Vanha tapa värvätä joukkoja tai ottaa väkisin "nihtejä" oli osoittautunut kalliiksi ja epäluotettavaksi. Tarvittiin pysyvä, nopeasti liikekannallepantava armeija, joka rahoitettaisiin luontaistalouden keinoin – sitomalla sotilaat suoraan maanviljelijöiden elätettäviksi.
Maakirjat varhaisimpina lähteinä
1680-luvun alkuvuosina ei vielä ollut vakiintuneita katselmusrullia samassa muodossa kuin myöhemmin. Tämän aikakauden tutkimus vaatii sukututkijalta kykyä hyödyntää hallinnollisia asiakirjoja.
Maakirjat ja ruotujakoluettelot: Kun ruotujako toimeenpantiin, laadittiin tarkat luettelot siitä, mitkä talot muodostivat minkäkin ruodun. Nämä luettelot löytyvät läänintileistä (Länsstyrelsens räkenskaper). Jos tiedät esi-isäsi talon, etsi se ruotujakoluettelosta. Saat selville ruodun numeron (esim. Porin rykmentti, Everstiluutnantin komppania, ruotu nro 34). Tämä numero on "avain", joka avaa ovet myöhempiin sotilasrulliin. Sotilasrullat on järjestetty numerojärjestykseen, ei aakkosjärjestykseen. Ilman ruotunumeroa olet hukassa.3
Knektekontrakt (Sotilassopimukset): Kruunu teki maakuntien kanssa sopimukset ruotujaosta. Näiden sopimusten liitteenä on usein varhaisia nimiluetteloita ensimmäisistä pestatuista miehistä. Nämä ovat korvaamattomia, sillä kirkonkirjat puuttuvat usein tältä ajalta.
1600-luvun lopun katselmusrullat (Mönsterrullor)
Ensimmäiset "oikeat" katselmusrullat alkavat ilmestyä 1690-luvulla. Ne ovat usein karumpia kuin myöhemmät vastineensa. Niissä ei välttämättä mainita sotilaan patronyymiä, vaan pelkkä etunimi ja lisänimi.
Lähdekriittinen varoitus: 1600-luvun lopun rullissa nimet saattavat vaihtua tiheään. Järjestelmä haki vielä muotoaan, ja isännät yrittivät usein huijata katselmusherroja esittämällä vanhan tai sairaan miehen "kelpoisena". Siksi rullissa näkyvä nimi ei aina tarkoita, että mies olisi todella ollut palveluskelpoinen tai edes paikalla. On tärkeää verrata tietoja tuomiokirjoihin, joissa käsiteltiin usein riitoja siitä, oliko ruotu täyttänyt velvollisuutensa.2
Suuri Pohjan sota ja Isoviha: arkistojen musta aukko ja sen kiertäminen (1700–1721)
Vuonna 1700 syttynyt Suuri Pohjan sota mullisti kaiken. Ruotujakolaitoksen koneisto joutui äärimmäiseen testiin, ja sukututkijalle tämä ajanjakso on tunnetusti vaikein. Rykmentit marssitettiin ulkomaille – Baltiaan, Puolaan ja lopulta Ukrainaan tai Norjaan. Suuri osa 1690-luvulla pestatuista miehistä katosi sille tielle.
Rykmenttien tuhoutuminen ja "katoamiset"
Kun selaat rullia vuosilta 1700–1709, näet usein dramaattisen merkinnän: kokonainen rykmentti katoaa. Esimerkiksi Pärnun antautumisen (1710) tai Pultavan taistelun ja Perevolotjnan antautumisen (1709) myötä tuhannet suomalaissotilaat joutuivat sotavankeuteen Venäjälle.
Mistä tietoa kadonneista?
Tavalliset katselmusrullat eivät kerro, mitä tapahtui rintamalla tai vankeudessa. Sukututkijan on käännyttävä seuraavien lähteiden puoleen:
Lewenhauptin "Karl XII:s officerare": Vaikka teos keskittyy upseereihin, sen elämäkerrat antavat vihjeitä siitä, missä tietty komppania liikkui ja milloin se tuhoutui.
Krigshandlingar Stora nordiska kriget: Ruotsin Sota-arkistossa (Riksarkivet) säilytettävä kokoelma sisältää hajanaisia luetteloita sotavangeista, palanneista miehistä ja tilapäisistä rullista kentältä. Nämä ovat usein digitoituja mutta vaikealukuisia. Etsi hakusanoilla "fångrullor" tai "hemkomna fångar".4
Tuomiokirjat sodan jälkeen: Kun rauha palasi 1721, monia "kuolleeksi" luultuja miehiä palasi kotiin, ja he joutuivat selvittämään perintöasioita tai jopa avioliittoja, joissa vaimo oli mennyt uusiin naimisiin. Käräjäpöytäkirjat 1720-luvulta ovat täynnä näitä traagisia ja inhimillisiä tarinoita.3
Kolmikkaat, viisikkäät ja tilapäiset joukot
Kun vakinaiset rykmentit olivat ulkomailla, Suomea puolustamaan perustettiin tilapäisiä joukkoja. Nämä olivat nk. kolmikas- ja viisikäsrykmenttejä (tredingarnas och femmänningarnas regementen), joissa 3 tai 5 ruotua asetti yhden lisämiehen.
Nämä joukot ovat sukututkijan painajainen, koska ne eivät noudata normaalia ruotujakoa. Esi-isäsi saattaa löytyä "Länsi-Suomen kolmikasrykmentistä" eikä Porin rykmentistä. Näiden joukkojen rullat ovat omina sarjoinaan Sota-arkiston "Rullor 1620–1723" -kokoelmassa. On yleistä, että tutkija luulee esi-isän kadonneen, vaikka hän palveli näissä tilapäisjoukoissa kotimaassa vakinaisen väen ollessa Puolassa.4
Isoviha (1713–1721) ja pakolaiskomissiot
Isoviha, venäläismiehityksen aika, on kirkonkirjojen osalta pimeää aikaa. Papit pakenivat tai lopettivat kirjojen pidon. Mutta sotilashallinto jatkoi toimintaansa – Ruotsin puolella.
Flyktingkommissionen (Pakolaiskomissio):
Tämä on yksi alihyödynnettyimmistä lähteistä. Kymmenet tuhannet suomalaiset – sekä siviilit että sotilaiden perheet – pakenivat Pohjanlahden yli Ruotsiin. Ruotsin kruunu maksoi heille avustuksia, ja näistä avustuksista pidettiin tarkkaa kirjaa.
Mitä tiedot sisältävät? Pakolaisluettelot kertovat perheenpään nimen, kotipitäjän Suomessa, lasten lukumäärän ja olinpaikan Ruotsissa. Jos esi-isäsi katoaa Suomesta 1713, tarkista pakolaiskomission tilit. Nämä löytyvät Ruotsin Riksarkivetin digitoiduista aineistoista (usein maksullisten palveluiden tai SVAR:n kautta, mutta yhä useammin avoimena datana).5
Erityisesti sotilaiden vaimot ja lesket löytyvät näistä luetteloista. Miehet olivat armeijassa (esim. Armfeltin joukoissa Norjan tuntureilla 1718), mutta vaimot ja lapset olivat pakolaisina Ruotsin rannikkokaupungeissa. Yhdistämällä sotilasrullan tiedon miehestä ja pakolaisluettelon tiedon vaimosta saat kokonaiskuvan perheen selviytymiskamppailusta.
Ruotujakolaitoksen kulta-aika (1721–1770): järjestelmällisyyden riemuvoitto
Uudenkaupungin rauhan (1721) jälkeen Suomi oli raunioina, mutta byrokratia alkoi kukoistaa. Ruotujakolaitos palautettiin ja vakiinnutettiin. Tämä on sukututkijan kulta-aikaa, sillä asiakirjat standardoitiin, ja niitä on säilynyt valtavasti.
Pääkatselmusrullat (Generalmönsterrullor) – Sukututkijan tärkein työkalu
Tästä aikakaudesta eteenpäin Pääkatselmusrulla (GMR) on kaiken tutkimuksen ydin. Se laadittiin yleensä 3–5 vuoden välein, kun rykmentti katsastettiin kokonaisuudessaan.
Näin luet 1700-luvun pääkatselmusrullaa:
Asiakirja on aukeama, jossa vasen ja oikea sivu muodostavat kokonaisuuden.
Nummer (Numero): Vasemmalla on ruodun numero (Rotenummer). Tämä on pysyvä. Sen vieressä on usein sotilaan henkilönumero (Korpralskapsnummer), joka voi vaihtua.
Namn (Nimi): Sotilaan sotilasnimi ja etunimi. Huomaa, että patronyymi puuttuu usein tässä vaiheessa!
Födelseplats (Syntymäpaikka): Usein vain maakunta ("Tavast", "Nyland", "Österbotten"). Joskus pitäjä. Jos lukee "Född i Finland", se on geneerinen merkintä.
Ålder (Ikä): Sotilaan ikä katselmushetkellä. Varoitus: Tämä on usein arvio. Älä hylkää ehdokasta, jos ikä heittää 2–3 vuotta kirkonkirjoista.
Tjänsteår (Palvelusvuodet): Kuinka kauan palvellut. Tämä on usein tarkempi kuin ikämerkintä.
Längd (Pituus): Ilmoitettu jalkoina (fot) ja tuumina (tum). Esim. "5 fot 8 tum". Pituus oli karsintaperuste; alle 5 jalkaa 8 tuumaa (n. 168 cm) pitkät miehet hylättiin usein "pienikasvuisina" (liten växt), elleivät he olleet poikkeuksellisen vantteria.
Gift/Ogift (Naimisissa/Naimaton): Tärkeä tieto perhesuhteiden haarukointiin.
Hantverk (Käsityötaito): Oliko sotilas räätäli, suutari, puuseppä? Tämä kertoo hänen siviilielämänsä toimeentulosta.
Anmärkningar (Huomautukset) – TÄRKEIN SARAKE: Oikeassa reunassa on tilaa kommenteille. Täältä luet sotilaan kohtalon:
Approberad: Hyväksytty, jatkaa palvelusta.
Kasserad: Hylätty (vanhuuden, sairauden tai kelvottomuuden vuoksi). Syy on usein mainittu tarkasti (esim. "bråck" - tyrä, "svag syn" - huono näkö).
Avsked: Saanut eron (usein kunnialla, palveltuaan aikansa).
Död: Kuollut (päivämäärä usein mainittu).
Rymd: Karannut.
Taulukko: Esimerkki GMR-merkinnöistä ja niiden tulkinnasta
Sotilasnimet: Identiteetin rakennuspalikat
1700-luvulla vakiintui tapa antaa sotilaille lyhyitä, ytimekkäitä lisänimiä (soldatnamn). Tämä oli käytännön sanelema pakko: komppaniassa saattoi olla viisi Matti Matinpoikaa, joten käskynjaossa heidät piti erottaa toisistaan.
Sotilasnimien logiikka on kiehtova ja kertoo ajasta:
Sotilaalliset ominaisuudet: Rask (nopea), Frisk (terve), Tapper (urhoollinen), Stolt (ylpeä), Modig (rohkea). Nämä olivat ihanteita, joita mieheen haluttiin liittää.
Luontoaiheet: Ek (tammi - kestävyys), Lind (lehmus), Björk (koivu), Sten (kivi - kovuus), Berg (vuori).
Eläimet: Björn (karhu), Ulf (susi), Hök (haukka), Svan (joutsen).
Varusteet: Svärd (miekka), Spjut (keihäs), Hjelm (kypärä), Sköld (kilpi), Krut (ruuti).7
Kriittinen huomio sukututkijalle: Sotilasnimi ei ollut sukunimi nykyaikaisessa mielessä.
Se kuului ruotuun, ei mieheen. Kun Matti Rask kuoli, seuraavasta alokkaasta Pekasta tuli usein myös Pekka Rask.
Se ei periytynyt automaattisesti. Matti Raskin lapset olivat kirkonkirjoissa "Matinpoikia" ja "Matintyttäriä". Vasta 1800-luvun lopulla sotilasnimet alkoivat muuttua periytyviksi sukunimiksi.
Poikkeus: Jos poika seurasi isäänsä sotilaana, hän saattoi saada saman sotilasnimen, mutta se oli uusi pesti, ei perintö.
Käytännön neuvo: Älä koskaan oleta sukulaisuutta pelkän sotilasnimen perusteella. Kaksi "Stoltia" samassa kylässä eri aikoina eivät välttämättä ole sukua. Tarkista aina patronyymi ja syntymäaika kirkonkirjoista.
Sotilastorppa: Kodin arkeologiaa asiakirjoista
Sotilas ei asunut kasarmilla, vaan torpassa. Sotilastorppa (soldattorp) oli tarkasti säädelty instituutio. Kruunu antoi piirustukset ja mitat: tuvan tuli olla tietyn kokoinen, siinä piti olla tulisija ja ikkunat. Pihapiiriin kuului aitta, läävä ja pieni peltotilkku.8
Torpesyn (Torpan katselmus):
Tämä on asiakirjatyyppi, joka tuo esi-isän elinolosuhteet iholle. Kun sotilas vaihtui tai kun torpassa tehtiin korjauksia, pidettiin katselmus. Pöytäkirjassa luetellaan:
Onko katto vuotanut?
Ovatko ikkunaruudut ehjät?
Onko uuni romahtamaisillaan?
Onko aidat kaatuneet?
Jos löydät torpan katselmuspöytäkirjan (usein tuomiokuntien arkistoissa tai läänintileissä), saat tarkan kuvauksen siitä fyysisestä ympäristöstä, jossa esivanhempasi lapset leikkivät. "Rappiolla oleva torppa" kertoo köyhyydestä ja kylmästä; "hyväkuntoinen torppa" kertoo ahkerasta sotilaasta ja vauraasta ruodusta.
Sotilaan vaimo oli torpan todellinen isäntä. Miehen ollessa harjoituksissa (vuosittain n. 2–3 viikkoa) tai komennuksilla, vaimo hoiti viljelykset ja eläimet. Siksi sotilaat etsivät vaimoikseen "riuskoja naisia", usein piikoja tai toisten sotilaiden tyttäriä, jotka tunsivat torpparielämän kovuuden.
Kustaa III:n sota ja linnoitustyöt: komennuskuntien aikakausi (1770–1790)
1700-luvun loppupuoli toi mukanaan uudenlaisen rasituksen: linnoitustyöt. Viaporia (Suomenlinnaa) ja Svartholmaa rakennettiin kiivaasti. Tämä "kivinen sota" oli monelle sotilaalle kohtalokkaampi kuin taistelukentät.
Viaporin rakentajat
Jos esi-isäsi kuoli "Helsingissä" tai "linnoituksessa" rauhan aikana (esim. 1775 tai 1782), hän oli todennäköisesti komennuskunnassa. Rykmentit lähettivät vuorotellen osastoja rakennustöihin.
Kommenderade rullor (Komennusrullat):
Sota-arkistosta löytyy erillisiä rullia näistä komennuskunnista. Ne ovat tärkeitä, koska sotilas saattaa olla merkitty "poissaolevaksi" (absent) varsinaisessa pääkatselmusrullassa kotipitäjässä. Komennusrulla kertoo, oliko hän todella Viaporissa louhimassa kalliota vai sairaana parakissa. Olosuhteet työmailla olivat epäterveelliset, ja "linnakuume" (fläckfeber, lavantauti) niitti miehiä.
Kustaa III:n sota 1788–1790: Savon rykmentin nousu
Tämä sota käytiin suurelta osin Savossa ja Kymenlaaksossa. Se on sukututkimuksellisesti kiinnostava, koska se on dokumentoitu erittäin tarkasti.
Savon rykmentti – Esimerkki rakenteesta:
Savon rykmentti oli sodan polttopisteessä (Porrassalmi, Parkumäki). Sen rakenne havainnollistaa, miten sukututkija voi paikallistaa esi-isänsä:
Henkikomppania: Ristiina, Mikkeli, Mäntyharju.
Everstiluutnantin komppania: Rantasalmi, Sääminki, Leppävirta.
Majurin komppania: Mikkeli, Kangasniemi.
Kuopion komppania: Kuopio, Leppävirta.
Puumalan, Juvan, Pieksämäen ja Iisalmen komppaniat seurasivat omia pitäjärejojaan.4
Jos tiedät esi-isäsi pitäjän, tiedät komppanian. Sodan aikana pidettiin erityisiä katselmuksia tappioiden kirjaamiseksi. Etsi månadsrullor (kuukausirullat) sota-ajalta. Ne kertovat reaaliaikaisesti, kuka kaatui, kuka haavoittui ja kuka karkasi.
Sodan jälkeen 1790-luvulla tapahtui suuri "sukupolvenvaihdos". Tuhansia uusia miehiä rekrytoitiin täyttämään sodan jättämät aukot. Jos sukututkimuksesi sotilas ilmestyy tyhjästä vuonna 1791, hän on osa tätä sodanjälkeistä täydennysaaltoa.
Suomen sota 1808–1809: loppuromahdus ja lähteiden hajaannus
Ruotujakolaitoksen historia päättyy dramaattisesti Suomen sotaan. Tämä on usein sukututkijoille turhauttavin vaihe, koska säännöllinen kirjanpito romahti perääntyvän armeijan mukana.
Liikekannallepano ja talviset marssit
Sota alkoi helmikuussa 1808. Viimeiset rauhanajan rullat (Generalmönsterrullor 1807 tai alkuvuosi 1808) ovat elintärkeitä. Ne näyttävät armeijan kokoonpanon ennen kaaosta. Näissä rullissa on usein merkintöjä varusteista: kenellä oli uudet saappaat, kenellä vanha takki. Nämä yksityiskohdat kertovat armeijan valmiudesta.
Kun perääntyminen Pohjois-Suomeen ja Ruotsin puolelle alkoi, rullien pito muuttui epäsäännölliseksi. Komppanianpäälliköt kantoivat papereita repuissaan, ja osa tuhoutui tai katosi.
Sairaalat ja taudit: Todellinen tappaja
Suomen sodassa kuoli paljon enemmän miehiä tauteihin kuin taisteluissa. Ahtaat majoitukset talvella levittivät punatautia ja lavantautia.
Sjukhusrullor (Sairaalarullat) 1808–1809:
Jos etsit tietoa sodassa kuolleesta, unohda taistelukuvaukset hetkeksi ja etsi sairaalarullia. Sota-arkiston kokoelma Sjukhusrullor kriget 1808–1809 on massiivinen.11
Nämä rullat on järjestetty sairaalan, ei rykmentin mukaan.
Sairaaloita oli mm. Oulussa, Torniossa, Uumajassa ja Tukholmassa.
Sinun täytyy tietää, missä rykmentti liikkui, jotta osaat arvata oikean sairaalan. Jos Porin rykmentti oli Torniossa, etsi Tornion kenttäsairaalan rullia.
Rullat kertovat tulopäivän, diagnoosin (esim. "rödsot" - punatauti) ja kuolinpäivän tai parantumisen.
Sotavankeus ja karkuruus
Venäläiset saivat tuhansia vankeja, erityisesti Viaporin antautuessa toukokuussa 1808 ja Svartholman antautuessa aiemmin.
Osa vangeista vapautettiin heti, jos he vannoivat uskollisuudenvalan keisarille ja lupasivat olla taistelematta.
Osa vietiin Venäjälle.
Karkuruus oli yleistä. Kun tappiomieliala levisi, moni sotilas "katosi metsään" ja palasi kotitorppaansa. Kirkonkirjoissa ja sotilasrullissa on usein merkintä "rymd" (karkuri). Sodan jälkeen venäläiset viranomaiset eivät juuri jahdanneet näitä karkureita, ja he saivat usein palata siviilielämään rauhassa.13
Vuosi 1809 ja demobilisaatio
Haminan rauhan jälkeen Suomen ruotujakoinen armeija lakkautettiin (paitsi muutamat värvätyt yksiköt, jotka sulautettiin uusiin rakenteisiin). Mitä tapahtui sotilaille?
Sotilastorpat: Useimmat saivat jäädä torppiinsa, mutta heidän statuksensa muuttui. Heistä tuli vuokraviljelijöitä (torppareita), jotka maksoivat vuokran päivätöinä maanomistajalle. Tämä muutos näkyy rippikirjoissa: tituuli muuttuu soldat -> före detta (fd.) soldat tai torpare.
Vanha Suomi ja rajat: Karjalassa tilanne oli monimutkaisempi, sillä osa alueista oli liitetty Venäjään jo 1721 ja 1743. Siellä ruotujakolaitos oli lakkautettu aiemmin. Vuoden 1809 jälkeen "uuden" ja "vanhan" Suomen järjestelmät alkoivat yhdentyä, mutta entiset ruotusotilaat muodostivat oman sosiaalisen luokkansa vielä pitkään.15
Venäjän armeija: Pieni osa nuoremmista sotilaista värväytyi vuonna 1812 perustettuihin suomalaisiin jääkärirykmentteihin, mutta suurin osa "Ruotsin ajan" sotilaista oli liian vanhoja tai haluttomia palvelemaan uutta keisaria.
Kuinka tutkia?
Aloita kirkonkirjoista: Selvitä sotilaan patronyymi, syntymäaika ja kylä. Etsi rippikirjasta merkintä ruotunumerosta (esim. "No 45"). Ilman ruotunumeroa olet eksyksissä.
Grillin hakuteos: Ota käteesi (tai avaa digitoituna) C.L. Grillin Statistiskt sammandrag af svenska indelningsverket. Etsi sieltä pitäjä ja kylä. Grill kertoo, mihin rykmenttiin ja komppaniaan kylä kuului ja mikä oli ruotunumero.
Riksarkivetin digiarkisto (SVAR) tai Kansallisarkisto:
Hae sarjaa Generalmönsterrullor.
Valitse rykmentti.
Valitse vuosi, joka on lähellä etsimääsi ajankohtaa.
Selaa rullaa komppanian kohdalle ja etsi ruotunumero (numerot ovat juoksevassa järjestyksessä marginaalissa).
Lue rinnakkaisia lähteitä:
Jos rulla on epäselvä, katso Brödmönsterrullor (leipärullat), joissa kuitattiin muonaa.
Katso Länstyrelsens räkenskaper (läänintilit), jos etsit varhaisia 1600-luvun tietoja.
Katso Tuomiokirjat (Domböcker), jos haluat tietää sotilaan luonteesta tai riidoista.
Ruotujakolaitoksen tutkiminen on vaativaa, mutta palkitsevaa. Se vaatii ruotsin kielen perusteiden (erityisesti sotilassanaston) hallintaa ja vanhojen käsialojen lukutaitoa. Mutta kun onnistut yhdistämään kirkonkirjan "Matti Matinpojan" ja pääkatselmusrullan "Matti Stoltin, 5 jalkaa 9 tuumaa, haavoittunut vasempaan jalkaan Pomeranian sodassa", esi-isäsi astuu esiin historian hämäristä elävänä ihmisenä.
Taulukko: Sotilaslähteiden kronologinen opas
Tämä raportti on pyrkinyt kokoamaan yhteen hajanaiset tiedonmurut yhtenäiseksi tarinaksi. Toivottavasti se toimii karttana omalla tutkimusmatkallasi suomalaisen sotilashistorian juurille.
Lähdeartikkelit
Sukututkimus | Arkistojen Portti - Kansallisarkisto, avattu joulukuuta 23, 2025, https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/sukututkimus
SUKUTUTKIMUKSEN AIKAJANAA JA LÄHTEITÄ - Suomen Sukututkimustoimisto Oy, avattu joulukuuta 23, 2025, https://www.sukututkimustoimisto.fi/www/wp-content/uploads/2024/05/Sukututkimuksen-aikajanaa.pdf
sukututkimus - Kirkonkirjoja täydentäviä lähteitä - Peda.net, avattu joulukuuta 23, 2025, https://peda.net/id/7d602b3adf5
Militaria | Suomen Sukututkimusseura, avattu joulukuuta 23, 2025, https://www.genealogia.fi/militaria/
Sukututkimuksen peruslähteitä | Arkistojen Portti - Kansallisarkisto, avattu joulukuuta 23, 2025, https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/sukututkimuksen-perusl%C3%A4hteit%C3%A4
Flyktingsektionen - Riksarkivet - Sök i arkiven, avattu joulukuuta 23, 2025, https://sok.riksarkivet.se/?postid=ArkisRef+SE%2FRA%2F730128%2F03%2F05&s=Balder
Sotilasnimi - Wikipedia, avattu joulukuuta 23, 2025, https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilasnimi
Hur hittar jag mitt torp i arkiven? - Riksarkivet, avattu joulukuuta 23, 2025, https://riksarkivet.se/resurser/hur-hittar-jag-mitt-torp-i-arkiven
Soldattorpet - Centrala Soldatregistret, avattu joulukuuta 23, 2025, https://www.soldatreg.se/indelningsverket/soldattorpet/
Everstiluutnantin komppania: Sotilaiden nimet, avattu joulukuuta 23, 2025, https://www.rajapuro.net/savojr/eversti/eversti_tilasto.html
Krigshandlingar 1808 - 1809 - Riksarkivet - Sök i arkiven, avattu joulukuuta 23, 2025, https://sok.riksarkivet.se/?postid=Arkis+46882117-d989-4987-9158-8bd9f6fdffc1&s=Balder
Arkiv med löpande volymnumrering - Riksarkivet - Sök i arkiven, avattu joulukuuta 23, 2025, https://sok.riksarkivet.se/?postid=Arkis+57cc808a-9b8c-4d28-9b01-41b3596b7b3f&s=Balder
Suomen sota (1808-1809) Kasurilassa ja lähialueella - miehitetty maa, avattu joulukuuta 23, 2025, http://airaroivainen.blogspot.com/2025/02/suomen-sota-1808-1809-kasurilassa-ja.html
Sotilaskarkuruus Suomen sodassa 1808–1809 - CORE, avattu joulukuuta 23, 2025, https://core.ac.uk/download/pdf/19956482.pdf
Sukututkimuksen asiakirjaopas, avattu joulukuuta 23, 2025, https://1590690.167.directo.fi/@Bin/75766f0cde216634d57f9c068e12545d/1761876409/application/pdf/173357/Sukututkimuksen_asiakirjaopas_Happonen.pdf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti