Vaununtekijä

Tarvasjoen haudattujen luetteloa selatessa törmää välillä Antinpoikien ja Kallentyttärien seassa hieman eksoottisimpiin nimiin. Eräs näistä kuului vaununtekijä Michel Bonnetille, joka muutti paikkakunnalle Turusta vuonna 1825. Hänen mukanaan tuli vaimo Maria Jaakontytär, joka oli kotoisin Nousiaisten Santamalan kylästä. Vihkiminen oli tapahtunut vuonna 1813 ajan tapaan morsiamen kotipitäjässä, mutta asuinpaikan nuori pari haki Turun kaupungista. Siellä he viihtyivät reilut kymmenen vuotta, kunnes tie vei nykyisen Tarvasjoen Kirkonkylään. Kotitaloksi löytyi pieni Haaviston harmaa torppa Kyröntien vasemmalta puolelta, jonkin matkaa kirkolta Kyröön päin.

Turun vuosina oli perheeseen syntynyt neljä lasta ja Tarvasjoella katras kasvoi vielä kahdella pienokaisella. Pojista Joseph Jeremias Bonnet kuoli Turun tuomiokirkon kellonsoittajien oltermannina. Tarinan mukaan Kellonsoittajankatu olisi saanut nimensä Joseph Jeremiaalta. Velipoika Noach Wilhelm työskenteli Lemun pitäjänsuutarina ja hänen poikansa Kaarlo nahkurina Turussa. Sieltä Kaarlo Bonnet muutti Karinaisten Kyröön 1890 ostettuaan paikallisen nahkurinverstaan. Hän muutti sukunimensä Lehtoseksi joskus 1880-luvun alussa. Kaarlon poika Uljas Lehtonen jatkoi isänsä viitoittamalla tiellä, mutta kaatui sodassa 1941. Tällöin myös nahkurinverstas lopetti toimintansa.

Lehtosten uraa Kyrössä jatkoi edelleen Uljaksen veli Niilo. Hän oli perustanut kenkäkaupan jo 1920-luvun lopulla. Niilo Lehtosen kuoltua 1961 liikettä jatkoi Pekka Mäki Loimaalta Kyrön Kenkä nimellä. Pekka Mäen äiti Martta Mäki. o.s. Lehtonen, oli em. Kaarlon tytär. Martalla ja hänen miehellään Joelilla oli saman alan liike Loimaalla.

Michel Bonnetin ja Maria Jaakontyttären vanhin lapsi oli nimeltään Carl Johan. Hän lähti merille Porista, missä tuolloin asui. Carl Johan joutui jossain vaiheessa mukaan laivalla tapahtuneeseen kapinaan. Bonnet vangittiin, mutta jossain satamassa hän pääsi karkuun. Tämän jälkeen hän käytti vääriä nimiä työskennellen useilla eri laivoilla. Suvussa säilyneen tiedon mukaan hän hukkui haaksirikossa, mutta merimieshuoneiden arkistoista ei ole toistaiseksi löytynyt tästä tarkempaa selkoa.

Michelin ja Marian neljäs poika Adolf Fredrik kuoli rokkoon jo lapsena. Perheen kaksi tytärtä Clara Sophia ja Maria Wilhelmina olivat molemmat tahoillaan naimisissa, mutta heidän sukuhaaransa sammuivat lopullisesti 1906.

Mistä sitten perheen koko Suomenkin mittakaavassa harvinainen sukunimi mahtoi tulla? Michel oli syntynyt Korppoossa joulukuussa 1781 ja vielä tuolloin ei Varsinais-Suomen maaseudulla tunnettu koko sukunimikäsitettä sen nykyisessä muodossa. Sen sijaan kaupungissa henkilöiden yksilöimiselle oli selkeä tarve. Michel ei mennyt merta edemmäs kalaan, niin saaristossa kuin oli syntynytkin. Hän otti sukunimensä mitä suurimmalla todennäköisyydellä kotikylänsä Bonäsin nimestä. Tämä entisessä Korppoon pitäjän lounaisessa kulmassa sijainnut kylä käsitti mm. Norrgård- ja Södergård -nimiset tilat. Michelin vanhemmat, Bertil Matsson ja Anna Lena Matsdotter olivat menneet naimisiin jo 1762. Michel Bonnet olikin ollut kuusilapsisen perheen kuopus.

Teksti perustuu Pertti Lehtosen antamiin tietoihin, mistä hänelle kiitokset.