Karl Matintalo oli siinä mielessä harvinainen lahjoittaja, että hän asui Oripäässä vain pienen hetken. Miehemme syntyi Paattisten Pajulassa maaliskuussa 1836, mutta jostain syystä hänen kastettaan ei koskaan ehditty merkitä seurakunnan syntyneiden luetteloon. Sekä isä Johan että äiti Maria olivat molemmat kotoisin Paattisilta. Pajulassa asuivat 1870-luvulle tultaessa sekä Karlin oma perhe että isoveli Johan Vilhelm.
Karlin ensimmäinen puoliso oli loimaalaissyntyinen Maija Leena, mutta hänen kuoli jo 1865. Tästä avioliitosta ei syntynyt lainkaan lapsia. Toiseksi vaimokseen Karl löysi tulevansa kotitalonsa, Oripään Makkarkosken Mattilan eli Matintalon tyttären, Eeva Stiinan. Hän oli miestään noin 16 vuotta nuorempi. Paattisten Pajulassa syntyivät pariskunnan tyttäret Maria Aleksandra, Johanna Josefina sekä Aina. Vuonna 1876 koko perhe sitten muutti Makkarkoskelle. Siellä perheeseen syntyi vielä tytär Aina Vilhelmina heti seuraavana vuonna, mutta samoihin aikoihin Aina kuoli. Myös äiti Eeva Stina menehtyi 1879. Näin isästä tuli kahden melko nuoren tyttären yksinhuoltaja. Muuttaessaan Paattisilta Oripäähän Karl mainitaan sukunimellä Pajula, mutta Oripään vuosina sai sukunimen kaltaisena lisänimenä toimia Matintalo. Sukunimilaki saatiin odottaa aina vuoteen 1921. Tätä ennen henkilö sai tai ainakin saattoi saada asumansa talon tai torpan nimen sukunimekseen.
Lahjoitettuaan em. kynttiläkruunun kirkkoon ei Karl Matintalo asunut enää kauaa Oripäässä. Hän lähti tyttäriensä kanssa takaisin Paattisille 1882. Makkarkosken vuosina hänet opittiin tuntemaan oivallisena maanviljelijänä, joka sai Satakunnan maanviljelysseuran kokouksessa kesällä 1878 viiden markan palkinnon näytille viemistään rukiista. Kahta vuotta myöhemmin hän antoi Pajulan talon vuokralle kertoen lehti-ilmoituksesssa talossa olevan 15 lypsävää lehmää.
Oripään kirkossa oli muitakin mielenkiintoisia muistoja kuin pelkkä saarnastuoli. Puisten, keskiaikaisten veistosten lisäksi seurakunnalla oli tallessa vuodelta 1765 peräisin ollut messukasukka punaisesta verkakankaasta. Tämä kasukan selkäpuolen risti oli myös peräisin jo keskiajalta. Ompeluksiin oli käytetty erivärisiä silkkilankoja sekä kulta- ja hopealankaa. Luultavasti tuo kirjoilu oli tehty Alankomaissa. Tämä kirkollinen vaate oli sekin otaksuttavasti jonkun vauraan lahjoittajan kirkolle antama joskus 1500-luvun alkupuoliskolla.
Suomen maatilat -kirjasarja vuodelta 1932 tiesi kertoa, että Makkarkosken Matintalon omistajuus siirtyi 1888 uudelle suvulle. Juha Gabriel Juhanpoika Koski Pöytyän Riihikoskelta tuli tuolloin tilan omistajaksi. Muutamia vuosia Matintalo ehti olla vuokrattuna huittislaiselle Kustaa Mauritz Kustaanpojalle, joka 1885 siirtyi Oripään kylän Mäkitaloon vuokraajaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti