Sukututkijan jäämistön perkausta

Loppukesästä sain noudettua talteen keväällä edesmenneen sukututkijaystävämme leskeltä noin 30-40 mappia erittäin hyvässä järjestyksessä olevia muistiinpanoja, kuvia, lehtileikkeitä ja muita dokumentteja. Lisäksi sain luvan tallentaa vainajan kannettavalta kaikki sukutietoihin liittyvät kansiot. Hännän huippuna kannoin kotiini niin vanhalla käyttöjärjestelmällä varustetun pöytäkoneen, että tiedostojen siirto muistitikulle ei siinä onnistunut.

Mapeista osa on jo mennyt eteenpäin Keski-Suomea tutkiville henkilöille, jotka ovat luvanneet skannata/digitoida niiden sisällöt SSHY:n jäsenistön käyttöön. Yhden osan mapeista yritän tässä vaiheessa lahjoittaa joko Turun tai Salon seudun sukututkimusyhdistykselle. Muutamia jää toistaiseksi omaan hyllyyni tarkempaa syynäystä varten. Mapeista löytyi jonkin verran "liian tuoreita" tietoja, joita ei tietenkään viedä yleiseen levitykseen. Sama koskee tuoreita valokuvia ja sellaisia dokumentteja, joilla on voimassa oleva copyright. Viimeksi mainittuja ovat mm. lehtileikkeet.

Sähköiset tietokannat tallennetaan Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon ulkoisen kiintolevyn muodossa. Vanhan pöytäkoneen sisältöä en ole vielä ehtinyt ottaa talteen, mutta USB/IDE-adapterilla tämän ei pitäisi muodostua ongelmaksi.


SSHY:n sivuille tulee jossain vaiheessa näitä tietoja, mutta tarkempi ajankohta on tällä haavaa avoin. Todella iloinen olen ollut A. Pajusen avusta tässä projektissa. Ikävä kyllä työelämä hidastaa välillä harrastustoimintaa, mutta hiljaa hyvää tulee.

Murheellinen merkintä

Murheellinen tarina, joka on kirjattu Kauhajoen kastettujen luetteloon...



trp Johan Jöransson ∞ Maria Lisa Matsdotter   -  sn Daniel *29.10.1793



‘Naturens vidunder: Barnet af vanlig storlek, ögonen svartbruna, vatnaktiga, runda uphöjda: Inga ögonlock, ögonbryn, ingen Näsa ej öfre läpp utan fyrkantigt hål i stället för mun, ungefär som ett runstycke slogs? fyrkantigt. Tung ändan skuren tvärt af och rördes ständigt. På högra sidan å tiningen fastvuxen, men likasom utrunnen ifrån högra ögat, ungefär en hand bred mittpå, ett qvarters långa tarmar, som sågo ut likt gele svartbrune, närmare åt tinningen hårda knölar lika ben uti tarmarne, vilka voro annorstädes mjuka. Högra Handen: Tummen och främsta fingret fullkomliga. Största fingret böjd inåt med lång men spitsig nagel. Tvänne minsta fingrar med en hinna ihopvuxen utan naglar. Högra benet hjulbent, så att vadan lutade inåt dock fotbladet i sin stålning, med sex tår utan naglar emellan dem alla en tunn hinna. Wänstra sidan fulkomlig, förutan ögat något mer upåt än den högra. Under aflidandet har högra ögat runit ner i tarmarna vid tinningen. Högra öran fullkomlig. Föddes den 29. Okt. kl 8 om morgonen. Gret med svag röst. Ifrån en linneklut fäldes droptals mjölk i munnen som 1½ dygn utkom, derå nedsvälgdes. Fick nöddop och confirmation afled d. 31. Okt. kl 7 f.m. Lefde två dygn 1 timme när.’

Härkätien Autosuunnistus 2013

Tarvasjoen myllyjä

Juvan pato keväällä 2013

Nykyisen Tarvasjoen kunnan läpivirtaavassa Paimionjoessa olevassa Juvankoskessa oli myllyjä jo satoja vuosia sitten. Ensimmäinen maininta niistä on vuodelta 1537, jolloin Marttilan pitäjän laamanninkäräjillä todettiin, että Turun tuomiokirkko oli myynyt 60 markan hinnasta Juvan kartanon herra Jaakko Olavinpojalle neljänneksen eli kuusi tankoa maata Juvan kylästä sekä Juvankosken ylimmän myllyn.

Vuoden 1548 laamanninkäräjillä taasen vahvistettiin Marttilan Rekoisten kylän ylimuistoinen omistusoikeus yhteen Juvankosken myllyyn. Samasta myllystä puhutaan Marttilan Rekoisten Martti Pietarinpojan ja Karvelan kylän Simo Heikinpojan kuningas Kustaa Vaasan lähettiläälle Jaakko Teitille vuonna 1556 jättämässä valituksessa, jossa esitetään vastalause sille, että Juvan kuninkaankartanon vouti Niilo Maununpoika halusi riistää heidänkin myllynsä, vaikka kartanolla oli ilman sitäkin samassa koskessa neljä myllyä.

Tästä merkinnästä selviää, että tuohon aikaan Juvalla oli vähintään viisi myllyä. Neljä näistä oli siis kiistatta kuninkaankartanon omia, mutta Rekoisten ja Karvelan myllystä käräjöivät Euran kylän talot vielä vuonna 1640.

Impilahtelaisten juuria

Johan Waltzerin jälkeläisiä

Taulu 1

I. Johan Waltzer. Syntynyt 1743. Kuollut 27.03.1805 Somero,Åvik. Lasinpuhaltaja. Työskenteli lasinpuhaltajana Someron Åvikin lasitehtaalla.

Johanilla oli veli Hans Jöran, joka oli naimisissa Helena Nybergin kanssa. –Puoliso 24.06.1768 Somero,Åvik Anna Nyberg. Syntynyt 02.05.1732. Kuollut 1805 Somero,Åvik. Syntymä- ja kuolinaika Someron Åvikin lasitehtaan rippikirjasta 1804-1809 (JK234).

II Lapset

Michael Waltzer. Syntynyt 08.02.1769 Somero,Åvik. Kuollut 1807 Pertteli,Inkere. Lasinpuhaltaja. Taulu 2.

Taulu 2

(Taulusta 1)

II. Michael Waltzer. Syntynyt 08.02.1769 Somero,Åvik. Kuollut 1807 Pertteli,Inkere. Lasinpuhaltaja. Kuului Waltzerien lasinpuhaltajasukuun. Työskenteli Perttelissä sijainneella Inkereen lasitehtaalla 1790-luvulla ja 1800-luvun alussa tavataan Pirttikylässä. Kuoli Mustion ruukilla. Isä Taulu 1. –Puoliso 09.09.1790 Salo Anna Greta Lignell. Syntynyt 05.08.1771 Salo,Vähä-Pullola. Kastettu 06.08.1771 Salo. Muutti miehensä, lasinpuhaltaja Waltzerin kanssa Pertteliin, Somerolle, Pirttikylään ja vihdoin Mustiolle. Mustiolla asui myös Anna Gretan veli, ruukinkirjanpitäjä Johan Lignell. ( i Johan Lignell. Syntynyt 22.12.1731 Salo,Pullola. Rusthollari. ii Carl. Kuollut 1742 Salo,Vähä-Pullola. Rusthollari. iÄ Anna. Syntynyt 1707. Kuollut 01.05.1775 Salo,Vähä-Pullola. rusthollin emäntä. Ä Maria. Syntynyt 21.03.1742 Karjalohja,Saarenpää. Kuollut vesitauti 19.06.1806 Salo,Pullola. Äi Henrik. Syntynyt 03.11.1722 Karjalohja,Saarenpää. Kuollut rintatulehdus 13.08.1787 Karjalohja,Saarenpää. Rusthollari. ÄÄ Margareta Tallqvist. Syntynyt 03.09.1718 Karjalohja,Pellonkylä. Kuollut vanhuuden heikkous 08.03.1792 Karjalohja,Saarenpää.)

III Lapset

Maria Gustava Waltzer. Syntynyt 27.01.1791 Somero,Åvik.

Anna Greta Waltzer. Syntynyt 16.06.1797 Somero,Åvik.

Agata Serafia Waltzer. Syntynyt 16.06.1797 Somero,Åvik.

Carl Otto Waltzer. Syntynyt 09.10.1799. Kuollut 1863 Tourula. Lasinpuhaltaja. Taulu 3.

Margareta Emerentia Waltzer. Syntynyt 01.06.1801 Pertteli,Inkere.

Susanna Lovisa Waltzer. Syntynyt 02.08.1803 Pirttikylä. Kuollut 16.08.1803 Pirttikylä.

Fredrika Vilhelmina Waltzer. Syntynyt 06.09.1804 Pirttikylä.

Michel Waltzer. Syntynyt 29.09.1808 Pirttikylä.

Taulu 3

(Taulusta 2)

III. Carl Otto Waltzer. Syntynyt 09.10.1799. Kuollut 1863 Tourula. Lasinpuhaltaja. Isä Taulu 2. –Puoliso Ulrica Margareta Krigsman. Syntynyt 04.03.1828. Piika.

IV Lapset

Carl Johan Waltzer. Syntynyt 02.06.1850 Tourula. Lasinpuhaltaja. Taulu 4.

Taulu 4

(Taulusta 3)

IV. Carl Johan Waltzer. Syntynyt 02.06.1850 Tourula. Lasinpuhaltaja. Isä Taulu 3. –Puoliso Elisabet Strömmer. Syntynyt 10.02.1852 Tuorsniemi.

V Lapset

Carl Oscar Waltzer. Syntynyt 05.07.1873 Tourula. Lasinpuhaltaja. Lasinpuhaltajana Grönvikin tehtailla 1888-1897 ja Viialassa 1898-1907.

---

Nimihakemisto

Nimi	Taulu
Anna	2
Carl	2
Henrik	2
Maria	2
Krigsman, Ulrica Margareta	3
Lignell, Anna Greta	2
Lignell, Johan	2
Nyberg, Anna	1
Strömmer, Elisabet	4
Tallqvist, Margareta	2
Waltzer, Agata Serafia	2
Waltzer, Anna Greta	2
Waltzer, Carl Johan	3, 4
Waltzer, Carl Oscar	4
Waltzer, Carl Otto	2, 3
Waltzer, Fredrika Vilhelmina	2
Waltzer, Johan	1
Waltzer, Margareta Emerentia	2
Waltzer, Maria Gustava	2
Waltzer, Michael	1, 2
Waltzer, Michel	2
Waltzer, Susanna Lovisa	2

---

Paikkahakemisto

Paikka	Taulu
Karjalohja,Pellonkylä	2
Karjalohja,Saarenpää	2
Pertteli,Inkere	1, 2
Pirttikylä	2
Salo	2
Salo,Pullola	2
Salo,Vähä-Pullola	2
Somero,Åvik	1, 2
Tourula	2, 3, 4
Tuorsniemi	4

---

Lähteet

Sukututkija rentoutuu

Sukututkija ei periaatteessa koskaan lomaile, sillä jokainen kyläreissu ja jokainen lomakohde on potentiaalinen paikka kartuttaa omaa arkistoa. Aika-ajoin tulee kuitenkin eteen tilanne, jossa sukututkimuskuviot unohtuvat erittäin tehokkaasti. Ainakin tänä vuonna tuon on saanut aikaan paikkakuntamme huimaava mustikkasato.Mustikat ovat vallan mainioita sellaisenaan, mutta erityisen loisteliasta on leipoa niistä piirakka. Jos ja kun kyllästyy itsetehtyyn murotaikina/kermaviili -teokseen ja mustikoita on tullut kerätyksi yli oman tarpeen, on aika matkustaa äidin luo katsomaan todellisen taiteilijan työtä. Kuopion talouskoulun kasvatilta leipominen sujuu yli 60 vuoden kokemuksella kuin itsestään.


Ensimmäiseksi tehdään aivan tavallinen pullataikina vaikka jauhopussin kyljessä olevan ohjeen mukaan; 1 tl suolaa, pari desiä sokeria, puoli litraa nestettä (maitoa tai vettä), ripaus kardemummaa, paketti hiivaa, yksi kananmuna ja rasvaa sitten omantunnon mukaan. Mitä enemmän, sitä parempi! Tässä tapauksessa puolen litran taikinaan reilut 200 grammaa.Nesteeseen lisätään hiiva, sokeri, suola ja kardemumma. Vatkataan kunnolla ja lisätään voimakkaasti vatkaten se yksi kananmuna. Sen jälkeen jauhoja sen verran, että taikina jää melko löysäksi. Rasva lisätään alustamisen loppupuolella joko kokonaan sulatettuna tai sitten ainakin pehmeinä paloina. Lopputuloksen pitää olla löysähkön kiinteä.
Taikinamyytin annetaan kohota reilusti, jonka jälkeen se alustetaan kunnolla. Tässä vaiheessa kaivataan sitkoa ja sen saa esiin vaivaamalla taikinaa voimakkaasti. Kaulimella tehdään oman uunipellin kokoinen levy, minkä lisäksi taikinaa voi halutessaan jättää koristeraitoja varten. Puolen litran taikinasta saa pari kolme pellillistä.

Kun taikina on pellillä, sekoitetaan haluttuun määrään mustikoita sokeria makunystyröiden mukaan sekä ruokalusikallinen siilattuja perunajauhoja. Näin mustikat mahdollisesti heruvat nesteet eivät valu piirakkapohjaan.



Nyt on vuorossa toinen kohotuskerta, joka kestää noin puoli tuntia. Sen jälkeen piirakka lykätään 200-225 asteiseen uuniin, kunnes lopputuloksena on kauniin kullankeltainen paistos.




Keitetään vielä muutamat kupposet kahvia, varataan kylmää maitoa ja sakset piirakan leikkaamista varten. Servetit olet luonnollisesti varannut pöytään jo aiemmin. Mustikkapiirakan asialliseen nauttimiseen tarvitaan lisäksi aikaa - makuhermojen on annettava toipua riittävästi ennen kuin ryhdytään muihin puuhiin.







Tämä teksti on ilmestynyt jo useasti ennenkin blogeissani.