Ida Wikström

Ida Josefa Efraimintytär Wikström syntyi Suomusjärven Laidikkeen kylän Sipilän talon torpassa. Hänen isänsä oli syntynyt Sammatin Kiikalan kylän Ali-Kottarin talon Nummen torpassa ja mennyt vuonna 1864 naimisiin Stina Ulrika Eliaksentyttären kanssa.

Ida Josefa meni heinäkuussa 1901 naimisiin niin ikään Suomusjärvellä syntyneen Juho Wendelinin kanssa. Juho isä oli Petter W. Laidikkeen kylän Jussilan talon Nummenpään torpasta ja äiti Ulrika Renvall Kiikalasta.

Ida ja Juho jäivät lapsettomiksi. Taustalla saattaa olla heidän läheinen sukulaisuutensa. Petter Wendelin ja Stina Ulrika Eliaksentytär olivat nimittäin sisaruksia. Näin Ida ja Juho olivat keskenään serkuksia.

Heidän kasvattilapsekseen tuli vuonna 1913 isoisäni Sulo Vuorela.

Erittäin mielenkiintoiseksi tämän pariskunnan tekee se seikka, että molemmat olivat kaukaista sukua Sulon tulevalle vaimolle, Esteri Verholalle. Näin pienet ovat piirit tällä seudulla.

Joskus 1900-luvun alkupuolella Ida teetätti tämän potretin!

Muistutus haasteesta

Tämä juttu ilmestyi Sukutiedossa nro 2/2006.

Kirkkoherra Olof Elgfooth

Olof "Hirvenjalka" on eräs kaukaisista pappisesi-isistäni.

Käytti nuorempana myös sukunimeä Attorpius. Syntyi Ruotsin Vadsbossa, ehkä Fredsbergin alueella, Länsi-Göötanmaalla. Isä oli nimeltään Michael Börjesson (kallas "väl förfaren i krigstjänst").

Olof opiskeli Dorpatissa (Olaus Michaelis Westro-Gothus) 27.9.1639. dep. 24.9.1639 och stip. 1640-43, resp. 19.10.1644 (Olaus Michael), orator 6.7.1642 och 27.3.1645 (nimellä Attorpius).

Nimellä Olaus Michaelis Elgfooth Gubanitsin kirkkoherra 1647-57, ilmeisesti myös eversti Frans von Knorringin rykmentin pastori. Ded. diss i Dorpat 22.12.1654 och kyrkoherre i Duderhof cirka 1659, var i ämbetet från 25.1.1661 och siuklig 1666.

Julkaisi "Oratio de minsterio ecclesiastico. Dorpati 1642. In octo libros Physices Aristotelis - sive de naturali auscultatione disp. XVII in cap. 7 lib 11 a textu 67 usque ad finem cap. Dorpati 1644 (praeses Johannes Erici Strengnensis) Oratio de bello. Dorpati 1645.

26.09.1902

Tasan 104 vuotta sitten syntyi Sammatin Myllykylän Isopousulla tytär kyläsuutari Henrik Fabian Enqvistille ja hänen vaimolleen Ida Maria Lehtiölle. Kasteessa tytär sai nimen Ida Emilia.

Kyläsuutarimme oli syntynyt 1860 samaisen Myllykylän Arvelan talon torpassa. Puoliso Ida Maria oli kotoisin Perttelistä, mutta vihkimisen aikaan hän työskenteli palvelijana Leikkilän kylän Kroulan talossa. Valitettavasti en ole tietoinen Ida Emilian myöhemmistä elämänvaiheista....

Tarja Halosen esivanhempia

Muutama vuosi sitten julkaistiin esitys Tarja Halosen esivanhemmista aina 1800-luvun alkupuolelle saakka.

Oheisessa taulustossa on hieman lisää tietoja hänen äitinsä esipolvista, joita voidaan monelta osin seurata aina 1500-luvun lopulle saakka.

Mikko löytyi!

Huimaa!

Kukaan muu kuin toinen sukututkija ei voi ymmärtää sitä iloa, minkä koin saadessani tietää erään suoran esi-isäni vanhempien sittenkin löytyvän.

Olin jo vuonna 1988 päässyt käsiksi sotilas Mikko Ahlbergiin, joka asui nykyiseen Kuusjokeen kuuluvassa Tiskarlan (Diskarlan) kylässä perheineen. Mikon sukuperä oli jäänyt täydelliseksi arvoitukseksi. Tietoja kyllä oli, mutta ne olivat keskenään ristiriitaisia. Löydät blogistani tarinaa enemmänkin osoitteesta
http://juhansuku.blogspot.com/2006/04/kuka-oli-mikko-ahlberg.html

Kuluneella viikolla vuosien takainen nettituttavani ystävällisesti toimitti minulle tarkistamattoman tiedon Mikon syntyperästä ja näyttää vahvasti siltä, että tieto on täydellisen oikea! Mikon isä oli Turusta Pertteliin tullut venemies Erik Johan Sarin (s. n. 1738) ja äiti Tiskarlan Hakon talon tytär Lisa Matsdotter (s. 1741).

Mikon jälkeläiset asuivat nimenomaan Tiskarlassa, joten siinäkin mielessä rakennelma toimii.

Lähetin mielessäni tuttavalleni virtuaaliruusut, mutta taidanpa arjen tultua pistää menemään ihan oikeatkin - oli tämä sen verran upea juttu!

Kasvattilapsi

Isoisäni Sulo joutui viisivuotiaana kasvattilapseksi Juho ja Ida Wendelinin perheeseen Kiskon Kajalan kylään. Äiti Anna oli saanut Sulon ns. lehtolapsena ja omaa sekä lapsen parasta ajatellen hän luopui "ikuisiksi ajoiksi äidin oikeuksistaan", kuten vuonna 1913 kirjattu sopimus kertoo.

Oheinen kuva on näiltä ajoilta ja saattaa jopa olla, että se on otettu kyseisen tilaisuuden aikana. Tätä on kuitenkin vaikea selvittää, koska kuvasta ei ole olemassa mitään lisätietoja.

Kannattaa huomata pihlajanoksa pikkutytön kädessä ja keskimmäisen naisen huolella asetellut hiuskorut.