analytics

Pyhän Yrjänän hospitaalin ruokintaluettelosta

 

Pyhän Yrjänän hospitaali

 

Pyhän Yrjänän hospitaali toimi Turussa leprahospitaalina 1300-luvulta 1620-luvulle saakka. Sen perustamisajankohtaa ei tarkasti tiedetä, mutta se mainitaan esimerkiksi eräässä kirjeessä (oheinen kuva) vuodelta 1396[1]. Kirjeen vapaa suomennos on seuraava:

Turun piispa Björn myöntää, sen jälkeen kun hän on tuomiokapitulin suostumuksella perustanut "reliikkijuhlan" vietettäväksi pyhän Henrikin päivän jälkeisenä päivänä, neljänkymmenen päivän aneet niille, jotka tänä päivänä sekä muina lueteltujen pyhimysten ja marttyyrien päivinä vierailivat Turun tuomiokirkossa, samoin kuin niille, jotka osallistuivat tietyissä kulkueissa sekä päivittäisissä kuorilauluissa ja jotka saapuivat hospitaaliin, Pyhän Hengen taloon, mustaveljien luostariin, tuomiokirkkoon sekä myös Räntämäen ja Kaarinan kirkkoihin tiettyinä, kullekin paikalle määrättyinä viikonpäivinä. Annettu pyhän Clementin paavin ja marttyyrin päivänä.


Muutto Seilin saarella

Sairaala sijaitsi keskiaikaisen Turun kaupunkialueen ulkopuolella[2], Puolalanmäen lähellä, lähellä nykyistä Kauppatoria. Hospitaalista on säilynyt joitakin esineitä nykypäivään, kuten 1400-luvulta peräisin oleva ehtoolliskalkki ja pateeni, jotka myöhemmin siirtyivät Seilin hospitaalin käyttöön. 1600-luvun alussa spitaalia sairastavien määrä Suomessa kasvoi. Tämän vuoksi Kustaa II Aadolf antoi vuonna 1619 käskyn uuden hospitaalin perustamisesta. Sijaintipaikaksi valittiin syrjäinen Seilin saari, joka kuului Nauvon pitäjään.

 

Päivittäiset ateriat

Siltä ajalta, kun hospitaali sijaitsi vielä suurin piirtein nykyisen Yliopiston- ja Aurakadun risteyksessä, on säilynyt mukava dokumenttia[3] voudintilien yleisissä asiakirjoissa. Siitä saamme selkoa vuonna 1603 asukeille tarjotusta päivittäisestä ruoasta. Kyseessä ovat toukokuiset päivät em. vuonna:

 



22. lauantai puuroon ja keittoon jauhoja, rukiista - 1 tynnyri

23. sunnuntai lihaa - 2 naulaa, 7 markkaa, leivälle, rukiista - 41 kappaa

24. maanantai tuoretta kalaa - 3 kappaletta, olutohraa - 6–7 kappaa

25. tiistai makeaa maitoa - 4 ½ kannua, suolaa - 2 naulaa, 13 markkaa

26. keskiviikko kuivattua kalaa - 15 markkaa

27. torstai suomalaista kalaa - 3 kappaletta

 Hieman epäselväksi itselleni jää tiistaina tarjottu "makea maito". Olisiko kuitenkin kyse piimästä tms?



[1] Medeltida avskrifter: A 10 fol. 70 RA 0201

[2] Turun spitaaliset ja Pyhän Yrjänän hospitaali - FT Veli Pekka Toropainen

[3] Yleisiä asiakirjoja - 277 Turun hospitaalin ruokintaluettelo 1603-1603, jakso 3; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8375091803&aineistoId=1583728291 / Viitattu 24.10.2024

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus