Sukututkimus on matka menneisyyteen, omien juurien ja tarinoiden Mihin. Se on dekkari työtä, jossa yhdistyvät historia, sinnikkyys ja nykyaikainen teknologia. Tässä oppaassa käymme läpi sukututkimuksen tärkeimmät metodit, joiden avulla voit aloittaa oman sukusi tarinan selvittämisen.
1. Aloita Läheltä: Suullinen Perimätieto ja Kotikatselmus
Ennen kuin sukellat syvälle arkistojen uumeniin, tärkein tietolähteesi ovat elossa olevat sukulaisesi.
Haastattele sukulaisia: Istu alas vanhempiesi, isovanhempiesi ja muiden iäkkäiden sukulaisten kanssa. Kysy heidän muistojaan vanhemmistaan, isovanhemmistaan, kodeistaan ja elämästään. Muista kuitenkin suhtautua muistitietoon terveen kriittisesti ja pyrkiä varmistamaan tiedot muista lähteistä.
Kodin aarteet: Etsi kotoa ja sukulaisten kätköistä vanhoja asiakirjoja. Virkatodistukset, perukirjat, suvun raamatut, vanhat valokuvat ja kirjeet ovat korvaamattomia aarteita, jotka voivat antaa ratkaisevia vihjeitä ja avata uusia ovia tutkimuksillesi.
2. Arkistojen Peruskivet: Kirkonkirjat ja Henkikirjat
Kun perustiedot ovat koossa, on aika siirtyä arkistojen maailmaan. Suomessa sukututkijan tärkeimmät lähteet ovat pitkään olleet kirkonkirjat ja henkirjat.
Kirkonkirjat: Seurakunnat ovat pitäneet tarkkaa kirjaa jäsenistään vuosisatojen ajan. Näitä kirjoja ovat:
Rippikirjat (pääkirjat): Nämä ovat sukututkijan perusta. Niihin on merkitty perheittäin ja taloittain asukkaat, heidän syntymäaikansa, lukutaitonsa, sekä muuttotiedot. Rippikirjojen avulla voit seurata sukua sukupolvesta toiseen.
Historiakirjat: Tähän ryhmään kuuluvat syntyneiden ja kastettujen, vihittyjen sekä kuolleiden ja haudattujen luettelot. Ne tarjoavat tarkat päivämäärät elämän tärkeimmille tapahtumille.
Lastenkirjat: Erityisesti Itä-Suomessa pidetyt lastenkirjat ovat hyvä lähde sisarusten ja heidän syntymäaikojensa selvittämiseen.
Henkikirjat: Nämä ovat verotusluetteloita, joita on pidetty 1600-luvulta lähtien. Henkikirjat ovat erinomainen apu erityisesti silloin, kun kirkonkirjoissa on aukkoja tai kun halutaan edetä ajassa taaksepäin kirkonkirjoja edeltävään aikaan.
3. Digitaalinen Vallankumous: Sukututkimus Verkossa
Digitalisaation myötä sukututkimus on helpompaa kuin koskaan. Monet keskeisimmistä lähteistä ovat selattavissa kotisohvalta käsin.
Kansallisarkiston Astia-palvelu: Kansallisarkisto on digitoinut valtavan määrän aineistoa, mukaan lukien kirkonkirjoja ja henkikirjoja. Palvelu on ilmainen ja korvaamaton työkalu jokaiselle sukututkijalle.
Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys (SSHY): SSHY on tehnyt valtavan vapaaehtoistyön digitoimalla kirkonkirjoja. Jäsenmaksulla pääsee käsiksi laajaan ja jatkuvasti täydentyvään kuva-arkistoon, joka on usein Kansallisarkiston aineistoa laadukkaampi ja kattavampi.
HisKi-projekti: Suomen Sukututkimusseuran ylläpitämä HisKi on tietokanta, johon on tallennettu tietoja kastetuista, vihityistä ja haudatuista. Se on erinomainen apuväline tietojen nopeaan hakuun, mutta tiedot on aina syytä tarkistaa alkuperäisistä lähteistä.
4. Nykyaikaiset Menetelmät: DNA Avaa Uusia Ovia
Geneettinen sukututkimus on tuonut täysin uuden ulottuvuuden menneisyyden selvittämiseen. DNA-testit voivat:
Vahvistaa perinteisen arkistotutkimuksen tuloksia.
Murtää "tiiliseiniä", eli tutkimuksessa vastaan tulleita esteitä.
Yhdistää sukulaisia, joiden olemassaolosta ei aiemmin ollut tietoa.
DNA-testejä on erilaisia, kuten isälinjan (Y-DNA), äitilinjan (mtDNA) ja kaikkia esivanhempia koskevia autosomaalisia testejä. Ne tarjoavat kiehtovan uuden tavan tarkastella omaa perimää ja sukuhistoriaa.
Sukututkimus on palkitseva harrastus, joka yhdistää menneet sukupolvet nykyhetkeen. Yhdistelemällä perinteisiä arkistometodeja ja nykyaikaisia työkaluja voit koota oman sukusi ainutlaatuisen tarinan.
Tämä YouTube-video antaa selkeät ensiaskeleet sukututkimuksen aloittamiseen ja esittelee tärkeimpiä lähteitä. Nämä ovat vain yksi mahdollisuus, muitakin toki kannattaa miettiä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti