Kaarle Konttu syntyi Sauvon Koutbölen talossa maaliskuussa
1822. Hänen isänsä Kaarle Heikinpoika oli tilan isäntänä ja äidin nimi oli
Leena Fransintytär. Kaarlella oli neljä sisarusta, joista tosin yksi menehtyi
aivan pienenä.
Nuoresta pojasta lähtien Kaarle osoitti suurta
sorminäppäryyttä. Hän teki itse itselleen leikkikaluja veistämällä ja jo
13-vuotiaana Kaarle rakensi toimivan kellon. Tuo kello pystyi osoittamaan sekä
tunnit että minuutit, mutta myös lyömään tasa- ja neljännestunnit. Kellon
rakentaminen käy vieläkin hämmästyttävämmäksi, sillä Kaarle ei ollut koskaan
nähnyt toimivaa, lyövää kelloa. Hän siis joutui suunnittelemaan tämän puolen
laitteesta aivan itsenäisesti.
Noin 20 vuoden iässä Kaarle Konttu oli ajamassa ns.
hollikyytejä nähden eräässä kestikievarissa aidon posetiivin. Kievarin
isännälle hän kertoi rakentavansa itse samanlaisen soittopelin. Lisäksi Kaarle lupasi sen olevan valmiina,
kun hän seuraavan kerran ajaa kyytejä samaan paikkaan. Mies piti sanansa
rakentaen posetiviin, jossa oli kuusi säveltä. Koska Kaarlella ei ollut musiikin
teorian tuntemusta, olivat sävelet sellaisia, jotka hän itse osasi laulaa.
Aikuisiällä hän asui talossa, jonka päätyyn hän oli tehnyt
omaperäisen kellon. Jokaisena täytenä tuntina kello nimittäin löi vasarallaan
kellon viereen sijoitetun padan kylkeen ilmoittaen näin ajan kulumisen. Talon eteisessä oli vaaka, jonka vastapainona
toimi iso katukivi. Työhuoneessaan Kontulla oli monenlaisia virityksiä, joista
yhtenä piippu-urut. Talon keittiöön keksijämme oli sijoittanut kellon, joka
yhdellä vedolla toimi 18 päivää. Se oli rakennettu 28 rattaasta ja tuntien sekä
minuuttien lisäksi laite näytti sekunnit ja viikon päivät.
Kamarissaan Kaarle Konttu piti toisia piippu-urkuja, joilla
hän myös taitavasti soitteli itseoppineena.
Turun Sibelius-museossa säilytetään Kontun rakentamia urkuja, joissa on
yksi äänikerta ja yksi sormio. Pedaaleita ei ole lainkaan. Laitteen lahjoitti
museolle Juho Salminen vuonna 1965. Pintavaurioista huolimatta itse koneista on
säilynyt koskemattomana. Konttu valmisti tämän soittopelin vuoden 1880
vaiheilla.
Paitsi musiikkipelejä, suunnitteli Kaarle Konttu myös
runsaasti maataloustyökaluja. Suomen Talousseura palkitsi keksijän näistä
ansioista pronssimitalilla ja pienellä rahasummalla vuonna 1868. Näiden
joukossa oli mm. kivennostokone, viljanpuhdistuskone ja kannonnostokone. Ensin
mainitun hän rakensi sen jälkeen, kun eräs herra oli luvannut puoli tusinaa
hopealusikoilta Kaarlelle, mikäli tämä helpottaisi kivennostamista.
Lukuisten muiden askareiden lisäksi hän ajatteli myös
läheisiään. Yhdessä rovasti Hjerpen kanssa Konttu lahjoitti lämmityskamiinat
Sauvon kirkkoon. Niihin Kaarle suunnitteli suuret savutorvet, jotka kiersivät
ympäri kirkkoa lämmittäen näin sitä mahdollisimman hyvin.
