 |
| Matkailulehti 1.2.1913 Karunan kirkko Helsingin Seurasaaressa Kansalliskirjaston digitaaliset kokoelmat |
Karunan vuonna 1912 Helsingin Seurasaareen siirretyssä
kirkossa oli ainakin vielä 1800-luvun
lopulla tallessa erittäin vanha
rippileipärasia. Sen kannessa olivat Karunan kartanon aikanaan omistaneen
vapaaherra Arvid Hornin (af Åminne-sukua) ja hänen toisen vaimonsa, Maria
Elisabet Kruse af Kajballan nimet sekä vuosiluku 1686. Vapaaherra Horn oli
rakennuttanut kirkon omalla kustannuksellaan, mutta tämä kostautui muutamia
aikoja myöhemmin, sillä hän joutui myymään kartanonsa velkojensa takia.
Kirkon syntytarina on mielenkiintoinen, sillä Arvid Horn oli
nuorena miehenä halunnut mennä naimisiin oman serkkunsa, Ingeborg Gyldenärin
kanssa. Isä Mauritz Horn ei hyväksynyt aiottua liittoa ja poika vei asian Turun
tuomiokapitulin käsittelyyn. Siellä avioon ei otettu kantaa, sillä sen
katsottiin kuuluvan itselleen kuninkaalle. Tämä olisi tarkoittanut jopa
vuosikausia kestävää selvitystä, joten Arvid Horn kävi yksinkertaisesti
hakemassa Ingeborgin tämän kotoa, Maskun Kankaisten kartanosta.
Lohjan Laakspohjaan muuttanut pariskunta yritti yhden talven
ajan saada liitolleen kirkollista vihkimystä. Tämä kulminoitui kirkkoherran
vangitsemiseen Laakspohjaan. Hänelle luvattiin vapaus vasta, kun tämä olisi
vihkinyt ”susiparin”. Näin myös tapahtui ja vaikka muotoseikat olivat kunnossa,
eivät aikalaiset hyväksyneet tätä väkivalloin tapahtunutta avioliittoa. Arvidin
ja Ingeborgin ei esimerkiksi annettua nauttia ehtoollista kirkossa.
Ingeborgin kuoltua nai Arvid Horn täysin laillisesti toisen
serkkunsa tyttären, Maria Elisabet Krusen. Uusi pariskunta ei kuitenkaan saanut
istua Karunan kirkossa eturivissä, joten Arvid Horn joutui puolisoineen
kärsimään miehen aiemmista edesottamuksista. Saadakseen asian järjestykseen
rakennutti Horn lopulta Karunaan oman kirkon, Sant Maria Elisabethin.
Karunan kirkkoa remontoitiin 1700-luvun lopulla runsaasti.
Näissä muutoksissa se sai mm. harjakaton. Kirkkosaliin tuli puolestaan tynnyriholvi
puusta. Ikkunoitakin suurennettiin kaariksi. Lopulta 1780-luvulla länsipäätyyn
tehtiin eteinen. Arvid Hornilla oli ns. patronaattioikeus, joten hän sai itse
valita pappinsa. Karuna perustettiin Sauvon kappeliksi vuoden 1681 paikkeilla
ja oma kirkkoherrakuntansa siitä tuli vasta 1908. Tämä kausi päättyi 1969
Sauvo-Karunan seurakunnan syntyessä.
