Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

27.1.2019

Armovuodensaarnaaja

Marttilan kirkko 2010 - kuva JP Vuorela
Armovuodensaarnaaja oli pappismies, joka ilmestyi seurakuntaan kirkkoherran kuoltua. Armovuosi myönnettiin kuolleen perheelle ja tämän aika he saivat nauttia kyseisen vainajan palkkaetuja. Tuon ajan papin tehtäviä hoiti em. armovuodensaarnaaja. Usein tämä henkilö oli sukua edesmenneelle kirkkoherralle ja saattoipa armovuodensaarnaaja joskus naida kirkkoherran lesken. Armovuosi perustui alun perin papiston erioikeuksiin vuodelta 1723. Vainajan leski ja tämän mahdolliset lapset olivat toisaalta velvollisia huolehtimaan viran hoitamisesta johtuneista kuluista.

Marttilan kirkkoherra Jakob Ziden kuoli 1801 ja hänen seuraajakseen aiottu Johan Ytter menehtyi ennen virkaan astumistaan. Tällöin Marttilan Pappilaan riensi Uudenmaan Pyhäjärveltä Anders Henrik Schaeffer, joka oli valmistunut papiksi joulukuussa 1799. Hän oli syntynyt 1773 em. pitäjässä ja käynyt Turun katedraalikoulua päästen ylioppilaaksi 1795. Isä Johan Kristoffer Schaeffer oli saanut pappisvihkimyksen 1750-luvun alussa, jonka jälkeen hänet nimitettiin Pyhäjärven kappalaisen apulaiseksi sekä edelleen varsinaiseksi kappalaiseksi vuonna 1759. Pyhäjärvellä hän myös kuoli 1799. Hänen vaimonsa, Anders Henrikin äiti oli Brita Sofia Schytterus, jonka isä Johan S. oli Pyhäjärven edellinen kappalainen. Tämä herra oli muuten syntynyt Liedossa ja suvun juuret vievät turkulaiseen porvari Martti Markuksenpoika Skyttiin. Johan Schytteruksen puolison, Helena Coreliuksen ensimmäinen aviomies oli myöskin saman seurakunnan kappalaisena. Kuviot olivat hyvin pienet, mitä tuli pappissäätyyn kuuluneiden naimiskauppoihin.

Armovuodensaarnaaja Anders Henrik Schaeffer oli Marttilassa vuoteen 1805 saakka, jolloin hänet määrättiin vt. pitäjänapulaiseksi Vihtiin. Siellä hän myös kuoli naimattomana ja lapsettomana paria vuotta myöhemmin.

Melko nuorena kuolleen armovuodensaarnaajamme sukujuuret ovatkin osin myös Marttilassa. Isänisä Johan käytti sotilasnimeä Schefer palvellen kuninkaallisen henkirakuunarykmentin Maskun komppania kengitysseppänä. Tämän arvonsa kautta hän sai perheineen asua Tiipilän kylän Lammin puustellissa. Hänen ja vaimonsa Anna Yrjöntyttären lapsenlapsista toinenkin antautui papilliselle uralle. Anders Henrikin veli Karl Johan Schaeffer kuoli 1840 Lempäälän kirkkoherrana. Kengitysseppä Scheferin ja Annan toinen poika Karl taasen työskenteli pappisvihkimyksen jälkeen kappalaisena Kullaalla ja Harjavallassa. Vuonna 1791 hänestä tuli Someron kirkkoherra, mutta valitettavasti hän kuoli jo helmikuussa 1792. Hänen ja vaimonsa Gertrud Bährin poika Karl Johan syntyi Paimiossa 1761 ja tuli nimitetyksi Rymättylän kappalaiseksi 1798. Hän kuitenkin kuoli ennen virkaan astumistaan Somerolla, jossa hän oli työskennellyt kirkkoherran apulaisena.

Tiipilän Lammin puustelli näki seuraavina Maskun komppanian kengitysseppinä Jakob Malmstedtin ja hänen jälkeen Fredrik Wallin. Viimeksi mainitun herran aikaan Ruotsin vallan alta siirryttiin Venäjän autonomiseksi osaksi. Samalla Fredrik Wall jäi puustellin viimeiseksi aliupseeriksi henkirakuunarykmentissä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Julmaa vanhuksen hoivaa

Liedon Ankan kylän Ryngöllä syntyi tammikuussa 1821 rusthollari Matti Heikinpojan ja Ulrika Jaakontyttären perheeseen tytär, jolle annettiin...