Siirry pääsisältöön

Puuristin kertomaa

Karjaan keskiaikaisen kirkon vierellä levittäytyvällä vanhalla hautausmaalla on monia kauniita    muistomerkkejä. Yksi niistä on hauraan harmaa, kallellaan oleva puuristi, jossa tekstikin alkaa jo kadota. Tarkkaan tutkimalla pienestä metallikilvestä erottuu nimi Selma Sandholm. Hän syntyi hautamerkin mukaan 1891 ja kuoli 1905.

Karjaan seurakunnan haudattujen luettelosta löytyykin tämä nuorena kuollut tyttö. Hän oli Svidjan kylässä asuneen vouti Karl Gustaf Sandholmin ja vaimonsa Adolfina Wilhelmina Fromin tytär Selma Wilhelmina, joka oli syntynyt elokuussa 1891. Hän menehtyi johonkin tulehdukseen helmikuun lopulla 1905 ja haudattiin maaliskuun alussa kirkkomaalle. 

Sandholmien runsaslapsinen perhe oli muuttanut Svedjaan Sannäsin Ersin talon mailta, jossa isä Karl Gustaf oli ollut torpparina vuodesta 1886 lähtien. Hän oli syntynyt Karjaalla 1859 samoin kuin puolisonsa, Selman äiti Adolfiina From. Karl Gustafin vanhemmat taasen olivat hänen syntymänsä aikaan Visanbackassa asuneet lampuoti Karl Adam Sandholm ja vaimonsa Erika Wilhelmina Sandberg. 

Sandholmien suoraa isälinjaa voi seurata Karjaalla vuonna 1725 syntyneeseen Henrik Henrikssoniin saakka. Hänen pojallaan Jacobilla oli poika Gustaf, joka sitten oli em. Karl Adamin isä. Tämän vuonna 1799 syntyneen Gustaf Sandholmin puoliso oli Kirkkonummen Bondarbyssä syntynyt Ulrika Ramstedt, jonka isä Adolf oli syntynyt Fagervikin ruukilla. Adolfin isä Anders Ramstedt oli tullut Suomeen Ruotsista

Anders Ramstedt syntyi Ruotsin Norssjön Ramsbergillä. Hänen äitinsä oli vallonisukuinen Anna Doja/Doija/Doya. Luultavasti Anders johti sukunimensä synnyinpaikkansa nimestä. Hän oli syntynyt kesäkuussa 1730 ja muutti 18 vuoden iässä Fellingsbrohon. Samaan aikaan hänen siskonsa meni naimisiin Fellingsbron Österhammarsin ruukille. Anders Ramstedt mainitaankin kyseisellä ruukilla yhdessä siskonsa Susannan ja tämän miehen, rautatankojen takoja Anders Lundgrenin kanssa. 

Mennessään naimisiin vaimonsa Elisabet Valentinsdotterin kanssa hän kutsutaan sukunimellä Ramstedt ja hänen kerrotaan tulleen Österhammarsin ruukilta. Tyttärensä Annan kastemerkinnän yhteydessä Andersin patronyyminä on Andersson, joka vahvistaa Ramsbergin Anders Anderssonin ja Österhammarsin Anders Ramstedtin olevan yksi ja sama henkilö. Andersin vanhempien perheessä työskenteli muuan Kristina Valentinsdotter, joka oli luultavasti Andersin vaimon sisar.

Andersin vaimo Elisabet oli kotoisin Söderbystä. Pariskunta muutti Österhammarsin ruukilta lopulta Suomeen heinäkuussa 1754. Suomessa Anders Ramstedtin työpaikaksi tuli ensin Euran Kauttuan ruukki, jonka jälkeen hän muutti  Fagervikin ruukille. 

Kun Elisabet Valentinsdotter oli kuollut, meni Anders Ramstedt uudelleen naimisiin kevättalvella 1789 itseään 21 vuotta nuoremman Sara Hellströmin kanssa. Tämä oli myös leski. Anders Ramstedt kuoli Fagervikissä vuonna 1811. Kuolinsyynä on koruttomasti vanhuuden raihnaus.

Näin vanhasta puurististä kehkeytyi tarina, joka johti melko pitkälle menneisyyteen. Mainittakoon vielä, että em. Anders Ramstedtin jälkeläisiä ovat Selma Sandholmin lisäksi Tasavallan Presidentin puoliso Jenni Haukio ja muusikko Sebastian Rejman.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valitettavasti tämä tarina on tosi....

Huhtikuussa 110 vuotta sitten sanomalehti Sawonlinna sekä Länsisuomen Työmies raportoivat silloisen Säämingin pitäjässä tapahtuneesta, lähes makaabereja piirteitä saaneesta rikoksesta.

Loinen Pekka Holm ja vaimonsa Henriika Kutvonen olivat saaneet syytinkiläiseksi Henriikan isän, pitäjänhoitolainen Juhana Henrik Kutvosen. Pariskunta asui Juhanan kanssa Pääskylahden kartanon mailla, nykyisen Savonlinnan kaupungin liepeillä.

Sawonlinna -lehden tietoon oli tullut, että Juhanaa oli rääkätty ja muutoinkin kohdeltu huonosti. Sawonlinna julkaisi tämän tiedon ja sen perusteella pitäjän nimismies aloitti poliisitutkinnan. Tutkinnassa selvisi raskauttavia todisteita ja nimismies haastoi syylliset kihlakunnanoikeuteen 28. päiväksi huhtikuuta.

TYönjohtaja Petter Koikkalainen kertoi, että kun hän viime elokuun (1898) lopulla tahi syyskuun alkupäivinä meni Pääskylahden maanviljelyskoulun oppilaitten kanssa eräälle kauravainiolle ja kulki Holmin asunnon ohi, kuuli hän sieltä hätähuutoja sekä voivotusta…

Karmea löytö puuvajasta Turussa

Elokuisena sunnuntaipäivänä vuonna 1860 löydettiin Turussa vaununtekijä Helianderin talon puuvajasta kuivettunut ja osaksi matojen syömä lapsen ruumis. Asiasta raportoitiin saman tien poliiseille, jotka toimittavat pienen vainajan ruumiinavaukseen. Kun puuvajaa sitten miehissä tarkasteltiin enemmänkin, löydettiin sieltä vielä toinenkin vastasyntyneen ruumis.

Nyt poliisipäällikkö antoi määräyksen etsintöjen jatkamisesta entistä tarkemmin ja seuraavana tiistaina tehtiin jo kolmas murheellinen löytö. Tämä ruumis oli pienessä korissa ja laatikossa käärittynä verisiin liinavaatteisiin sekä verhoihin. Näistä muutamissa oli kirjailtuna nimi J. E. Bergenwall.

Paitsi näitä kolmea pientä vastasyntyneen ruumista, löytyi puuvajasta myös rakkauskirjeitä. Ne oli osoitettu Henrika Vilhelmina Kalleniuksella, joka asui yhdessä ruokakauppias Johan Edvard Bergenwallin kanssa. Samassa laatikossa kirjeiden kanssa oli vanha, ruotsinkielinen kirjanen "Kristillisestä avioliitosta", jonka kanteen oli …

Habsburgit ja sisäsiittoisuus

Genin avulla voi tietyin varauksin tarkastella mielenkiintoisia asioita. Yksi silmiini osunut tarina kertoo Espanjaa 1600-luvulla hallinnesta Kaarle Toisesta (Carlos II de España). Hän kuului 1300-luvulta alkaen Itävaltaa, Espanjaa ja Pyhää Rooman valtakuntaa hallinneisiin Habsburg-sukuisiin kuninkaallisiin. Viimeiset Habsburgit joutuivat luopumaan vallastaan vasta 1900-luvulla. Esimerkiksi Ranskan kuuluisia päänsä menettänyt kuningatar Marie Antoinette kuului tähän sukuun.

Valitettavasti erilaisten, monimutkaisten vallanperimysseikkojen ja muiden syiden takia Habsburgien linjassa oli aivan liikaa sisäsiittoisuutta. Espanjan Kaarlen kohdalla tämä kävi suorastaan kohtalokkaaksi. Kuten oheisesta sukupolvikaaviosta voi todeta, hänen esivanhemmissaan oli jo viidessä sukupolvessa todella monta kertaa samoja nimiä.

Suvussa oli eräitä voimakkaita piirteitä, kuten ylisuuret leukalinjat ja suuri kieli. Espanjan kuninkaamme kohdalla nämä ja monet muut ominaisuudet, jotka luultavasti johtuivat …