Siirry pääsisältöön

Sukuretriitti 2022

Juhan Suku järjestää luentotilaisuuden Valkeakoskella, Päivölä opistolla 5-7.8.2022 yhteistyössä Lahden seudun sukututkijoiden kanssa. Lue tästä ohjelma, klikkaa kuvaa ja tule mukaan!

Tilaisuuden ohjelma on seuraava:

pe 5.8.2022
saapuminen Päivölään klo 15.00 alkaen
klo 16.30: FT Tiina Miettinen – Sukujen ruusut ja ruusujen suvut.
- Suomalaisten ruusujen sukuja ja sukujemme ruusujen historiaa kiehtovalla tavalla
klo 17.30: Päivällinen Päivölän opistolla
klo 19.00: FM Mikko Kuitula - Prinsessoja ja ruhtinaita
- Ensimmäiseen maailmansotaan asti Eurooppa oli täynnä monarkioita, keisarikuntia, kuningaskuntia ja pienempiä ruhtinaskuntia. Vaikka sota kaatoi valtaistuimia, suvut ja sukuverkostot elävät edelleen. Luento käsittelee eurooppalaisten dynastioiden historiaa ja nykypäivää.


la 6.8.2022
klo 9.15: FT Kari-Matti Piilahti – Nimistö sukututkimukseen innoittajana
- Mikä on sukunimiemme tausta? Mikä on vaikuttanut etunimiemme valintaan? Esityksessä sukelletaan etu- ja sukunimiemme historiaan ja kehityspiirteisiin.
klo 10.15: Sukututkija Juha Vuorela - Pappissukujen kummalliset yhteydet
- Suomalaisten pappissukujen jännittävät sisäpiirit
klo 11.30: Lounas Päivölän opistolla
klo 13.00: Retki Sääksmäen kirkkoon/kirkkomaalle ja Voipaalan kartanoon.
Molemmissa paikoissa opastettu kierros. Retkelle jokainen tulee omalla kyydillään.
klo 17.00: Päivällinen Päivölän opistolla
klo 18.30: Lahden seudun sukututkijoiden puheenjohtaja Riitta Kokko-Parikka:
Paikallisyhdistysten anti sukututkijalle
- Miten paikallisyhdistykset voivat olla avuksi jokaiselle sukututkijalle
klo 19.00: FM Mervi Lampi – Eläimellinen sukututkimus
- Mervi etsii eläimiä arkistojen kätköistä ja pohtii, voiko kotieläimistäkin tehdä sukututkimusta
klo 19.50: Sukututkija Juha Vuorela - Rockin sukupuut
- Rokataan yhdessä suosituimpien bändien yhteisiä juuria sukupuiden merkeissä
klo 20.30: Vapaata seurustelua ja yhdessä oloa

su 7.8.2022
klo 9.30: Yhteinen seminaari – mitä toivot sukututkimukselta
klo 12.00: Lähtö kotiin hyvillä mielin

Järjestäjä pidättää oikeuden ohjelman muutoksiin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Arvid Stålarm - viidesti tuomittu, viidesti armahdettu

1590-luvulla elettiin Suomessakin sotaista aikaa. Kuningas Sigismundia kannattaneet suomalaiset aatelismiehet kävivät armotonta taistelua Kaarle-herttuan joukkoja vastaan. Tämä taisto päättyi Sigismundin kannattajien katkeraan tappioon. Turun linnan edustalla loppusyksystä 1599 annettiin tuomiot . Yrjö Koskinen kertoo Nuijasota -kirjassaan tapauksesta seuraavaa; "Sotaväki seisoi piirissä vankien ympärillä ja saapuvilla oli paljon väkeä, pappeja, porvareita ja talonpoikia. Kreivi Mauri Leijonhufvud oli esimiehenä ja kansliakirjuri luki tuomion, jonka perästä kreivi Mauri, joka kenties toivoi herttuan vielä leppyvän, toi hänet itsensä ulos linnasta. Silloin otettiin uskollisuudenvala kaikelta rahvaalta, joka lupasi parannusta ja kuuliaisuutta. Kaikki tuomitut olivat polvillansa, ja kun herttua taas tahtoi piiristä pois mennä, nousi nuori Fleming rukoellen, että Hänen ruhtinaallinen armonsa ei etsisi korkeinta oikeutta. Herttua vain käski heidän ajatellaa pitkää matkaa mentäväänsä.

Vähän hankalampi tapaus

Eräs rakuunaesi-isistäni on aina jäänyt hieman vähemmälle huomiolle eikä vähiten sen takia, että hänen tutkimisensa on ollut työlästä. Se ei myöskään ole onnistunut omin avuin, vaan mm. Ylioppilasmatrikkelin koostaja Yrjö Kotivuori ja Suku Forumin vakiokäyttäjät antoivat kymmenisen vuotta sitten olennaiset tiedot.   Aikoinaan ongelmana oli löytää isä kahdelle veljekselle Juholle ja Yrjölle, jotka toimivat räätäleinä Karjalohjalla. Heidän isänsä identiteettiin saadaan vihje Pohjan ja Karjalohjan käräjien pöytäkirjoista vuosilta 1737, 1745 ja 1756. Ensin mainittu [1] kertoo Juhon olleen nuoren rengin Kiskon Leilästä ja toinen paljastaa hänen sukunimekseen Leijel. Vuonna 1756 pidetty oikeudenistunto kertoo Juhon ja Yrjön olleen veljeksiä. Nämä tiedot ovat oleellisia oikean sukujohdon varmistukseksi. Lisävihjeenä on tieto nimestä Leijel, joka yhdistää miehemme erääseen rakuunaan Kiskon Leilässä. Kyseinen Yrjö Sipinpoika Leijel tai Lägel (nimiasu vaihtelee eri lähteissä) oli rakuuna Uude

Sisällissodan uhri

Omissa, suorissa esivanhemmissani näitä sotamiehiä tuntuu riittävän enemmän kuin osasin arvatakaan tätä juttusarjaa aloittaessani. Tällä kertaa tarina päättyy itsenäisyytemme vuosiin, mutta aloitetaan alusta. Kirjoitin aiemmin Suomen sodassa kuolleesta Mikko Ahlbergista. Hänen pojanpoikansa poika Aukusti Aleksanteri syntyi Varsinais-Suomen Kiskon pitäjän Hongiston kylässä kevättalvella 1889. Hänen isänsä oli tuolloin Kylänpään talon Nummilan torpparina. Leikkikavereita lienee riittänyt, sillä perheessä oli 1890-luvun puolenvälin tienoilla yhteensä kahdeksan lasta. Yksi heistä oli isän aiemmasta avioliitosta. Isä Adolf Fredrik ja vaimonsa Matilda Maria lienevät mieltyneet A-kirjaimeen, sillä perheestä löytyivät mm. Albert Alarik, Aksel Anselm, Anna, Aukusti Aleksander, Arvo Aadolf ja Aarne Arthur sekä heidän velipuolensa Aadolf Walfrid! Vain Adolf Fredrikin ja Matilda Marian yhteinen esikoinen, tytär Olga Maria sai ns. sarjasta poikkeavan nimen. Päähenkilömme Aukusti Aleksanteri lähti o