Siirry pääsisältöön

Sukuretriitti 2022

Juhan Suku järjestää luentotilaisuuden Valkeakoskella, Päivölä opistolla 5-7.8.2022 yhteistyössä Lahden seudun sukututkijoiden kanssa. Lue tästä ohjelma, klikkaa kuvaa ja tule mukaan!

Tilaisuuden ohjelma on seuraava:

pe 5.8.2022
saapuminen Päivölään klo 15.00 alkaen
klo 16.30: FT Tiina Miettinen – Sukujen ruusut ja ruusujen suvut.
- Suomalaisten ruusujen sukuja ja sukujemme ruusujen historiaa kiehtovalla tavalla
klo 17.30: Päivällinen Päivölän opistolla
klo 19.00: FM Mikko Kuitula - Prinsessoja ja ruhtinaita
- Ensimmäiseen maailmansotaan asti Eurooppa oli täynnä monarkioita, keisarikuntia, kuningaskuntia ja pienempiä ruhtinaskuntia. Vaikka sota kaatoi valtaistuimia, suvut ja sukuverkostot elävät edelleen. Luento käsittelee eurooppalaisten dynastioiden historiaa ja nykypäivää.


la 6.8.2022
klo 9.15: FT Kari-Matti Piilahti – Nimistö sukututkimukseen innoittajana
- Mikä on sukunimiemme tausta? Mikä on vaikuttanut etunimiemme valintaan? Esityksessä sukelletaan etu- ja sukunimiemme historiaan ja kehityspiirteisiin.
klo 10.15: Sukututkija Juha Vuorela - Pappissukujen kummalliset yhteydet
- Suomalaisten pappissukujen jännittävät sisäpiirit
klo 11.30: Lounas Päivölän opistolla
klo 13.00: Retki Sääksmäen kirkkoon/kirkkomaalle ja Voipaalan kartanoon.
Molemmissa paikoissa opastettu kierros. Retkelle jokainen tulee omalla kyydillään.
klo 17.00: Päivällinen Päivölän opistolla
klo 18.30: Lahden seudun sukututkijoiden puheenjohtaja Riitta Kokko-Parikka:
Paikallisyhdistysten anti sukututkijalle
- Miten paikallisyhdistykset voivat olla avuksi jokaiselle sukututkijalle
klo 19.00: FM Mervi Lampi – Eläimellinen sukututkimus
- Mervi etsii eläimiä arkistojen kätköistä ja pohtii, voiko kotieläimistäkin tehdä sukututkimusta
klo 19.50: Sukututkija Juha Vuorela - Rockin sukupuut
- Rokataan yhdessä suosituimpien bändien yhteisiä juuria sukupuiden merkeissä
klo 20.30: Vapaata seurustelua ja yhdessä oloa

su 7.8.2022
klo 9.30: Yhteinen seminaari – mitä toivot sukututkimukselta
klo 12.00: Lähtö kotiin hyvillä mielin

Järjestäjä pidättää oikeuden ohjelman muutoksiin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Skotit Pernajassa?

Muutama sata vuotta sitten rälssi- ja aatelissuvuilla oli tapana kehitellä mitä omituisimpia tarinoita sukujensa alkuperästä. Tämä saattoi tulla kyseeseen erityisesti silloin, kun sukua yritettiin saada virallisesti aateloiduksi. Yksi ehkä kaikkein mielikuvituksellisen tarina on peräisin Teit -suvun papereista 1640-luvulta. Vuoden 1642 toukokuussa pernajalaiset ylimajoitusmestari Nils Boije ja ratsumestari Fabian Berndes antoivat nimittäin Tukholmassa todistuksen 1550-luvun puolivälissä eläneen Lars Matsson Teetin pojanpojanpojan, kapteeni Johan Matsson Teetin aatelisesta sukuperästä. Tämä tapahtui Johanin hakiessa paikkaa tuolloin perustettuun Ruotsin Ritarihuoneeseen. " Eräs aatelismies Skotlannista, Henning Teet af Perno, palveli Birger jaarlia sinä aikana kuin tämä valloitti Hämeen ja Uudenmaan Ruotsin kruunulle Anno Christi 1250. Sitä kautta hänestä tuli kunnioitettu mies Suomessa ja hän rakensi Pernajan kirkon ja nimitti kirkon ja pitäjän isänsä talon Pärnon mukaan Skotlan

Mestaus Marttilassa

Yksi Suomen viimeisistä mestauksista tapahtui mieltä ylentävästi työpaikkani ikkunasta näkyvän risteyksen tienoilla, Härkätien varrella Marttilassa. Tästä tapahtumasta kertoi opettaja Ansas aikoinaan seuraavaa; "Viimeisimpiä mestauksia, joita Suomenssa on toimeenpantu, on epäilemättä talollisen pojan Antti Hannulan mestaus vuonna 1824, sillä jo kaksi vuotta myöhemmin keisari Nikolai I lakkasi vahvistamasta kuolemantuomioita Suomessa. Talollisen poika Antti oli jostain syystä riitaantunut vanhan isänsä kanssa ja tulistuneena tuupannut tätä. Isä oli raihnas ja hän kaatui lyöden päänsä takan kulmaan, josta vammasta hän kuoli. Tämä tapahtui toukokuun seitsemäntenä päivänä vuonna 1823 Palaisten kylän Hannulan talossa. Ruotsin lain mukaan Antti Hannula tuomittiin kuolemaan, jonka rangaistuksen hän kylläkin olisi voinut sovittaa elinkautisella vankeustuomiolla. Syyllinen itse halusi tulla mestatuksi varoituksena muille. Niinpä Tiipilän kylän Marttilan talossa kappalainen Daniel EKval

Mandi Sjöblom ja Hilda Normala

Marttilan hautausmaalta löytyy kaunis muistokivi, jonka ääressä lepäävät Mandi Sjöblom ja Hilda Normala. Kiveen kiinnitetyssä laatassa on miehen pää ja teksti "Eläinten ystävä opett. Mandi Sjöblom". Kuka tämä nainen siis oli? Mandi eli ristimänimiltään Amanda Aleksandra syntyi syyskuussa 1858 Rymättylässä. Hänen vanhempansa olivat pitäjänräätäli Gustaf S. ja vaimonsa Fredrika Fagerlund, jotka asuivat perheineen Salon kylässä. Vuoden 1880 elokuussa Amanda hyväksyttiin Jyväskylän suomenkieliseen kansakoulunopettajaseminaariin. Tämä maamme ensimmäinen kansakouluihin opettajia valmistava laitos oli perustettu 1863 Uno Cygnaeuksen johdolla. Opettajiksi aikovilta vaadittiin "korkeaa siveellisyyttä, lähimmäisenrakkautta, oikeudenmukaisuutta ja uskonnollisuutta. Lisäksi piti olla luonteeltaan käytännöllinen ja kätevä." Amanda l. Mandi Sjöblom ei voinut opiskella yliopistossa, sillä se sallittiin naisille maassamme vasta 1901. Tosin jo vuodesta 1870 alkaen heillä oli mahdo