Podcast - mitä sukututkimus on?

Muutaman minuutin podcastissa pohdiskelua sukututkimuksen olemuksesta ja tekemistä.

 

Anders Gustaf Thitz

Helsingin kaupungin arkistotoimi on kunnostautunut hyvin pitkään digitoinnin saralla. Kaupuginarkisto digitoi ja laittaa myös saataville kaiken, mikä lakiteknisesti on mahdollista. Eräs sukututkijaa erityisesti ilahdattanut aineistokokonaisuus ovat Helsingin maistraatin pöytäkirjat 1700-luvulta. Tällä kertaa katse osui maaliskuun 27. päivänä vuonna 1790 pidettyyn istuntoon ja sen kolmanteen pykälään. 

Vapaasti suomentaen tuona päivänä käsiteltiin seuraavaa asiaa:

Luettiin maalarinkisällin Anders Gustaf Titzin (s16.1.1767 Ruotsin Norassa) hakemus saada Helsingin kaupungin porvarioikeudet sikäli kuin hän on todistanut ammattitaitonsa, joita hän kehittänyt Kuninkaallisen taideakatemian maalaus- ja piirustusosastoilla. Hän haluaisi matkustaa Helsinkiin heti vesiteitten avauduttua.

Asiaa hetken harkittuaan totesi maistraatti, etenkin kun maalarimestari Malachias Clarberg juuri äskettäin oli kuollut eikä kaupungissa siis ollut maalaria, aiheelliseksi myöntää Titzille oikeuden asettua kaupunkiin. Tätä varten hänen elokuun 27. päivänä 1720 annetun kuninkaallisen ammattikuntajärjestyksen IV kappaleen 4:nen pykälän mukaan tuli valmistaa asiaan kuuluva mestarinäyte. Täksi työksi Titzille määrättiin pormestari Byströmin kilpa-ajoreen maalaaminen!

Saman vuoden syyskuussa Anders Gustaf Titz oli sitten saanut tämän mestarinäytteensä valmiiksi ja se käsiteltiin hyvin tarkkaan maistraatissa. Titz oli lakannut reen "aito kilpikonnavärillä", jossa osittain näkyi kilpikonnan värisiä läikkiä ja osittain taas ei mitään, koristeena orjantappurakiemura, kullalla varjostettuna. Sisältä reki oli maalattu kangaspohjalle sinisellä värillä, listoitukset olivat kullatut oikealla lehtikullalla.

Maistraatti totesi työn olevan hyvän ja näin hänet ylennettiin mestariksi 9.9.1790 pidetyssä istunnossa. Tämän jälkeen Titz toimi maalarimestarina Helsingissä vuoteen 1799, jolloin hän irtisanoi porvarioikeutensa. Syynä olivat hänen oman ilmoituksensa mukaan toimeentulon vaikeudet. Pahat kielet kertoivat tosin hänen viettäneen "epäsäännöllistä elämää". Maalausurakoiden jäädessä taakse, harjoitti Titz ns. magnetismia eli ajatuksensiirtoa madame Lindemannin avustamana. 

Anders Gustaf Thitz, kuten hänen nimensä virallisemmin kuului, oli vuodesta 1791 lähtien naimisissa kuuromykän Sofia Christina Stichhaeusin kanssa, joka menehtyi 1820. Vuonna 1828 Anders Gustaf vei vihille Anna Sofia Kajanderin. Ensimmäisestä avioliiton lapsia olivat mm. kartanonomistaja ja kapteeni Gustav Fredrik Thitz (1794-1864) ja tyttökoulun omistaja Anna Charlotta Thitz (1799-1889).  Gustav Fredrikin poika oli Venäjän laivastossa palvellut kontra-amiraali, jolla oli ehdottomasti maamme historian legendaarisimmat etunimet: Ernst Gustav Julius Caesar Fredrik Wilhelm Atos Porthos Aramis Romulus Remus! Tämä mies eli vuosina 1826-1889.

Luovuttuaan porvarinoikeuksista Helsingissä, muutti Anders Gustaf Loviisaan. Pelkkien maalausurakoiden lisäksi hän maalasi muutamia alttaritauluja ja muita uskonnollisia kuvi. Valkealan kirkkoon tehtyä "Ristiltäotto" -maalausta pidettiin aikaan pahennusta herättävänä ja se siirrettiin 1898 pitäjän kellotapuliin. Kun itse kirkko sitten tuhoutui tulipalossa 1920, palautettiin Thitzin taulu uuteen kirkkoon alttaritauluksi.

Mainittakoon vielä, että Titz/Thitz oli käynyt 1778-1782 Turun triviaalikoulua ja olipa hän hetken aikaa merilläkin. Kuten edellä jo mainittiin, opiskeli hän Tukholman taideakatemiassa piirustusta. Tukholman vuosina ennen Helsinkiin tuloaan hän ehti tehdä viitisen vuotta miniatyyrejä. Maalarimestariksi hänet ylennettiin sekä Helsingissä että Tukholmassa.

Aika paljon siis löytyy mukavia ihmiskohtaloita maistraattien pöytäkirjojen toimiessa lähtökohtana.

Kuvan lähdeviite : Helsingin kaupunginarkisto - Maistraatin pöytäkirjat 1790 Ca:96