analytics

Uusittu tietokanta Suomen seurakunnista julkaistu

Suomen seurakuntien historia on pitkä ja monivaiheinen. Kristinusko tuli Suomeen ristiretkien myötä 1100-luvulla, ja pian sen jälkeen perustettiin ensimmäiset seurakunnat. Aluksi seurakuntien toiminta oli hyvin vaatimatonta, ja ne toimivat lähinnä pappien kotona tai muissa tiloissa.

Keskiajalla seurakuntien toiminta alkoi kuitenkin kehittyä, ja kirkot alkoivat nousta ympäri maata. Kirkot olivat usein hyvin pieniä ja vaatimattomia, mutta ne olivat tärkeitä paikkoja, joissa ihmiset saattoivat kokoontua rukoilemaan ja osallistumaan jumalanpalveluksiin. Seurakuntien pappien tehtävänä oli myös opettaa ihmisille kristinuskon periaatteita ja ohjata heitä elämässä.

Reformaation myötä 1500-luvulla seurakuntien toiminta muuttui merkittävästi. Suomessa käännyttiin luterilaisuuteen, ja seurakuntien pappien rooli korostui entisestään. Seurakunnat olivat nyt osa valtion hallintoa, ja niiden tehtävänä oli muun muassa pitää huolta köyhistä ja sairaista sekä järjestää koulutusta.

1800-luvulla seurakuntien toimintaan tuli uusia vaikutteita, kun herännäisyysliike alkoi levitä Suomessa. Liikkeen tavoitteena oli palauttaa kristinuskon alkuperäinen henki ja korostaa henkilökohtaista uskoa. Herännäisyysliikkeen vaikutus näkyi myös seurakuntien toiminnassa, kun esimerkiksi rukoushuoneita perustettiin ympäri maata.

Nykyään Suomen seurakunnat toimivat yhä osana valtion hallintoa, mutta niiden toimintaan kuuluu monia muitakin tehtäviä. Seurakuntien tärkeimpiin tehtäviin kuuluu edelleen jumalanpalvelusten järjestäminen, mutta ne myös järjestävät erilaisia tapahtumia ja keräävät varoja hyväntekeväisyyteen. Seurakunnat ovat edelleen tärkeitä paikkoja, joissa ihmiset voivat kohdata toisiaan ja löytää yhteyden uskoon.

Sukututkijan on tärkeää tietää seurakuntien historiasta. Tätä varten Suomen Sukututkimusseura on uudistanut HisKin yhteydessä jo yli 20 vuotta olleen seurakuntatietokantansa. Sieltä saat tietoa mm. siitä, miten seurakunnat ovat jakautuneet, yhdistyneet tai lakanneet yksinkertaisesti olemasta. Samoin saat selityksen mm. siihen, miksi jonkun tietyn seurakunnan kirkonkirjoja ei tietyltä ajalta löydy. Monesti syynä ovat olleet tuhoisat tulipalot, mutta myös sotien aikana pappiloita ja kirkkoja on tuhottu.

Löydät uusitun tietokannan klikkaamalla kuvaa!

2 kommenttia:

  1. Seurakuntien papille varaamissa taloissa, pappiloissa ainakin vielä viime vuosisadan alkupuolella oli osa huoneista tarkoitettu seurakunnan käyttöön. Salissa toimitettiin vihkimisiä ja kasteita, pidettiin ompeluseuroja ja hengellisiä tilaisuuksia, piispankamariin oli mainiota majoittaa piispa tai matkasaarnaajia. Kansliatilatkin oli samassa rakennuksessa.
    Siksi sanoisin mieluummin pappien kodeissa enkä pappien kotona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos luet jutun tarkemmin, tuo kohta koskee 1200-luvun asioita - noin suurin piirtein. Sinä kirjoitat nyt ihan eri ajanjaksosta.

      Poista

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus