.jpg)
Esimerkiksi B. Godenhjelm on kirjoittanut runon Marttilan ja Kuusjoen rajamailla sijainneesta Kaupinlinnasta, johon liittyy maan ehkä tunnetuin rautaporttitarina.
»Ja rautaportti raskas, se kiinni kumahti, Yltympärillä kaiku etäältä vastasi.»
Se perustuu kansantarinaan, joka kertoo että Kaupin linnan rautaporttien pauke kuului kauvaksi yli seudun. Kerran ratsasti Kauppi-herra itse poikineen kirkkoon; matkalla kohtasivat he kerjurin joka rukoili almua, mutta turhaan. Sen vuoksi kohtasi ritaria kosto. Kun hän palaa kirkkomatkaltaan, näkee hän linnansa poroksi palaneena, ja kun hän rakennuttaa sen uudelleen, niin minkä työ ja vaiva päivällä aikaan saa, yöll' ilkamoiden peikot sen maahan hajottaa.
Lähellä Kaupin linnaa on Halikon Vaskion kulmalla ollut kuulu Vellon linna. Se oli suurin ja mahtavin kaikista koko kartanorikkaassa Halikon lahden seudustossa ja rikkauksia oli siellä äärettömät määrät. Sekin hävisi, tarinan mukaan kuin Kaupin linna. Vaikka taustalla on voinutkin olla joku todellinen rakennus, ovat legendat legendaa. Ne ovat voineet syntyä, jos paikalta on löydettty autioituneen kylätontin kellarirakenteita tai kivijalan pätkiä.
Itselleni tuli yllätyksenä, että eräs suorista esivanhemmistani on asunut tämän kaltaisella paikalla. Tähän alueeseen ei liity sen kummempia rautaporttitarinoita, mutta sen sijaan jo 1860-luvulla merkittiin muistiin oheinen pohjapiirros. Nykyisessä Raaseporin kaupungissa, silloisessa Pohjan pitäjässä sijaitseva Degernäs oli keskiaikainen rälssikylä, jossa oli neljä taloa. Kylä on Degersjön järveä hallitsevalla suurella niemellä. Tonttimaa sijaitsee niemen itärannan kumpareella suurin piiirtein vastapäätä Gennäsin kartanoa, Boije af Gennäs -suvun kantatilaa.
Vuonna 1764 Degernäsin Nedergårdin taloon muutti lampuodiksi eli vuokraviljelijäksi esi-isä Erik Abramsson yhdessä vaimonsa Anna Eriksdotterin kanssa. Heidän lapsistaan asuivat tuossa vaiheessa kotonaan Erik, Anna, Henrik, Stina ja Lisa. Oma esi-isäni, sisarussarjan vanhin Abram, oli jo perustanut oman perheensä. Näin siis esisukulaiseni ovat kenties tietämättään asuneet keskellä tarumaisia linnanraunioita!
Kylästä on maininta jo vuodelta 1422, jolloin se kuului Viipurin pyhän Katariinan prebendalle, mutta sen tiedetään olleen jo 1300-luvulla virolaisen Padisen sisterssiläisluostarin hallussa. Degernäsin taloista yksi autioitui 1600-luvulla. Vuonna 1637 kylään perustettiin säterikartano, joka siirtyi vuonna 1689 Fiskarsin ruukin haltuun. Nykyisin kylätontilla on yksi tila.
Oheisessa kuvassa näkyvä kellarirakenne synnytti jo hyvin varhain rikkaan tarinaperinteen. Sen mukaan kylätontilla olisi sijainnut keskiaikainen linna, jonka nimi oli Visborg. Tonttimaan keskellä erottuu nykyisten rakennusten välissä vanhoja rakennusten perustuksia. Itäreunan rinteessä on puolestaan kivikellari. Pääosa raunioista liittyy todennäköisesti 1600-luvun kartanoon eikä keskiaikaiseen linnaan. Paikalla ei ole tehty arkeologisia kaivauksia, vaikka rauniot on kartoitettu jo 1870-luvulla.
Kuva - Museovirasto
kirjoitus: "Wisborg". Den källarlika delen, å Degernäs Nedergård i Degernäs By och på Degernäs Uddes hals i Degersjö af Pojo Socken i S.V. Nyland S. Finland. Mätt år 1867 af ---. Afkalkerad i Ekenäs 18 9/XI 87 af samma., oikealla alhaalla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti