 |
| Arpalahti kuva omasta albumista |
Jos joku kiinteistö piti realisoida, vaati sen ensinnäkin lainhuutoa kihlakunnanoikeudesta. Mutta jos omistajina oli alaikäisiä, joille oli määrätty holhooja, muuttui asia hieman vaikeammaksi. Ensin piti nimittäin hakea käräjiltä lupa myyntiin. Se tapahtui esimerkiksi tällä tavalla.
"Ote Kihlakunnanoikeuden pöytäkirjasta tehty varsinaisissa syyskäräjissä siinä käräjäkunnassa Halikon tuomiokuntaa, johon kuuluvat Kiskon pitäjä ynnä Suomusjärven kappeli sekä Kiikalan pitäjä, Siukun tilalla sanotun Kappelin Ahtialan kylässä, Syyskuun 28. päivänä 1886."
Rusthollari Kaarle Wigelius Wikström Salitun kylästä Suomusjärven kappelista ilmoitti, että Rusthollari Antti Wilho Wendelinin alaikäiset tyttäret Edla Elisabet, Anna Karolina, Alina Aleksandra ja Hedvig Augusta, joille Kaarle Wigelius Wikström on laillisessa järjestyksessä määrätty holhojaksi, ynnä heidän täysikäiset veljensä Efraim Wilho, Kaarle Fredrik ja Aksel Ferdinand sekä sisarensa Ida Maria, naimisissa Kaarle Wigelius Wikströmin kanssa, Matilda, naitu kappalaiselle tässä kappelissa Johan Alfred Forsellille ja Erika Josefina, avioliitossa talollisen Aadolf Wigelius Strandströmin kanssa, Pohjan Pitäjästä Uudenmaan lääniä, olivat isänsä Antti Wilho Wendelinin jälkeen perineet Arpalahden yksinäisen perintörusthollin tässä kappelissa. Koska sanottua kiinteistöä ei voitaisi hoitaa siten, että Kaarle Wikströmin holhottaville siitä tulisi suurin mahdollinen hyöty, Kaarle Wikström anoi oikeuden lupaa myydä holhottaviensa osat puheena olevasta tilasta huutokaupan kautta tai muulla soveliaalla tavalla.
Edellä mainitut Efraim Vilho ja Aksel Ferdinand Wendelin, kappalainen Forsell sekä Aadolf Vigelius Strandström, jotka olivat saapuvilla alaikäisten lähimmäisinä sukulaisina ja asiassa kuulusteltiin, ilmoittivat yhdistyvänsä hakijan anomukseen. Lautamies Erik Juho Korenius, Suomusjärven kunnallislautakunnan esimies, selitti, että kunnallislautakunta katsoi myynnin alaikäisille edulliseksi sekä puolti hakemusta. Päätöksessä todettiin, että koska hakijan edellä mainittujen holhottavien lähimmät sukulaiset ja Suomusjärven kunnallislautakunta olivat ehdoteltua myyntiä puoltaneet, kihlakunnanoikeus myönsi hakijalle luvan myydä edellä mainittujen holhottaviensa osat Arpalahden rusthollista julkisella huutokaupalla tai muulla soveltuvalla tavalla. Kuitenkin alaikäisten osuuksien osalta kauppa jäi kihlakunnanoikeuden tarkastettavaksi.
Kauppa siis pystyttiin tekemään, mutta se vaati pari ylimääräistä kierrosta käräjillä eli kihlakunnanoikeudessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti