Sukututkimuksen Yhteydet ja Syyt Suomalaisessa Lehdistössä
1. Johdanto: Sukututkimus Suomessa ja Sen Mediaesitys
Sukututkimus, eli genealogia, on Suomessa merkittävä osa kulttuuriperintöä ja monelle tapa selvittää henkilökohtaisia juuriaan sekä ymmärtää laajempaa historiallista kontekstia. Perheen ja sukulaisuuden historiallinen tärkeys suomalaisessa yhteiskunnassa on luonut pohjan pitkäaikaiselle kiinnostukselle omien juurien selvittämiseen. Tämä kiinnostus ei rajoitu ainoastaan yksilöihin, vaan se heijastuu myös laajemmin kansallisessa identiteetissä ja historian ymmärtämisessä. Tämän raportin tarkoituksena on analysoida, miten sukututkimus on esiintynyt suomalaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä. Media toimii merkittävänä kanavana, joka sekä heijastaa että muokkaa yleistä kiinnostusta eri aiheisiin, mukaan lukien sukututkimus. Tässä asiantuntijatasoisessa analyysissa pyritään selvittämään, missä yhteyksissä sukututkimuksesta on lehdistössä puhuttu ja mitkä ovat olleet pääasialliset syyt tälle julkisuudelle. Tutkimus pohjautuu saatavilla olevaan aineistoon, joka kattaa erilaisia suomalaisia sanoma- ja aikakauslehtiä verkossa.
2. Suomalaisten Sanoma- ja Aikakauslehtien Verkkokäyttö Sukututkimusta Varten
Sukututkimukseen liittyvän lehdistöaineiston analysointi edellyttää pääsyä suomalaisiin sanoma- ja aikakauslehtiin verkossa. Tässä yhteydessä keskeisiksi resursseiksi nousevat useat digitaaliset alustat. Yksi merkittävimmistä on Kansalliskirjaston digitaalinen arkisto (digi.kansalliskirjasto.fi).1 Tämä laaja arkisto sisältää yli 30 miljoonaa sivua digitoidusta aineistosta, mukaan lukien noin 20 miljoonaa sivua sanomalehtiä.1 Kansalliskirjasto on jatkanut sanomalehtien digitointia 1990-luvun lopulta lähtien, ja arkisto kasvaa vuosittain 2–3 miljoonalla sivulla.1 Palvelu tarjoaa käyttäjilleen hakutoimintoja, mahdollisuuden luoda leikkeitä kiinnostavista artikkeleista sekä pääsyn eri aikakausien aineistoihin. Ennen vuotta 1940 julkaistut lehdet ovat pääosin vapaasti saatavilla verkossa, kun taas myöhemmät vuodet saattavat edellyttää Haka-kirjautumista tutkijoille tai käyttöä vapaakappalekirjastoissa.2 Kansalliskirjasto tarjoaa myös koulutusta digitaalisen arkiston käyttöön, mikä helpottaa aineiston tehokasta hyödyntämistä.1
Toinen merkittävä alusta on ePress (epress.fi), joka tarjoaa pääsyn laajaan valikoimaan nykyaikaisia suomalaisia sanoma- ja aikakauslehtiä.3 Esimerkiksi ePressissä on julkaistu artikkeli, jossa mainitaan sana "sukututkimus" 5, mikä osoittaa alustan relevanttiuden tämän tutkimuksen kannalta. ePress mahdollistaa siten nykyajan lehdistön analysoinnin sukututkimuksen näkökulmasta.
Kolmas hyödyllinen resurssi on Lehtiluukku (lehtiluukku.fi), joka kokoaa yhteen monenlaisia aikakauslehtiä ja paikallissanomia, mukaan lukien ilmaisia julkaisuja.6 Lehtiluukusta löytyy esimerkkejä paikallislehdistä, joissa käsitellään sukututkimusta.8 Tämä laajentaa tutkimuksen näkökulmaa valtakunnallisten lehtien lisäksi paikallisiin ja erikoistuneisiin julkaisuihin, jotka saattavat tarjota erilaisia näkökulmia sukututkimukseen.
Muita potentiaalisia resursseja ovat yliopistojen kirjastojen tarjoamat digitaaliset arkistot 10, jotka voivat sisältää Kansalliskirjaston digitoimia aineistoja tai muita relevantteja kokoelmia. Näiden eri alustojen yhdistäminen mahdollistaa monipuolisen analyysin sukututkimuksen esiintymisestä suomalaisessa mediassa eri aikoina ja eri julkaisutyypeissä.
3. Sukututkimuksen Yleiset Yhteydet Suomalaisessa Mediassa
Analysoitaessa suomalaista lehdistöä, sukututkimus kytkeytyy useisiin eri teemoihin ja yhteyksiin. Nämä yhteydet valottavat, miten media on käsitellyt tätä aihetta ja miksi se on ollut relevantti eri aikoina.
3.1 Historia ja Kulttuuriperintö
Sukututkimus nähdään usein osana suomalaista historiaa ja kulttuuriperintöä.1 Kansalliskirjaston panostus historiallisen lehdistön digitointiin osoittaa, että näitä aineistoja pidetään tärkeänä resurssina historian tutkijoille ja menneisyydestä kiinnostuneille. Esimerkiksi vuonna 1870 julkaistu artikkeli yhdistää sukututkimuksen (tuolloin ehkä enemmän asutushistorian kautta) Savon alueen historiaan.14 On luontevaa, että sukututkimus liittyy kansalliseen ja alueelliseen historiaan, sillä se tarjoaa yksilöille mahdollisuuden löytää oma paikkansa tässä historiallisessa jatkumossa.
3.2 Identiteetti (Henkilökohtainen ja Kansallinen)
Sukututkimus ei ole pelkästään menneisyyden selvittämistä, vaan se on myös keino rakentaa ja ymmärtää omaa identiteettiä. Eräässä artikkelissa todetaan, että sukututkimus auttaa ihmisiä "selvittää juuriaan, sivistää itseään ja löytää palanen omaa identiteettiään".15 Tämä henkilökohtainen ulottuvuus tekee sukututkimuksesta kiinnostavan aiheen medialle, sillä se koskettaa monien ihmisten perustavaa tarvetta ymmärtää omaa alkuperäänsä ja paikkaansa maailmassa. Laajemmassa mittakaavassa sukututkimus voi myös vahvistaa kansallista identiteettiä yhdistämällä yksilöitä yhteiseen menneisyyteen.
3.3 Teknologia (Erityisesti DNA-Testaus)
Viime vuosikymmeninä teknologian kehitys, erityisesti DNA-testaus, on mullistanut sukututkimuksen.16 SuomiDNA-projekti on tästä hyvä esimerkki, sillä se hyödyntää DNA-testejä perinteisen sukututkimuksen tukena.16 Median kiinnostus geneettiseen sukututkimukseen on ollut suurta, sillä se tarjoaa uusia ja yllättäviä tapoja selvittää sukulaisuussuhteita ja menneisyyttä. DNA-testien avulla on mahdollista saada tietoa esi-isien alkuperästä ja löytää uusia sukulaisia ympäri maailmaa. Tämä teknologian tuoma ulottuvuus on tuonut sukututkimukseen uutta jännitystä ja laajempaa kiinnostusta.
3.4 Harrastus ja Yhteisö
Sukututkimus on Suomessa suosittu harrastus, jolla on aktiivinen yhteisö. Salon Seudun Sukututkijat mainitaan yhtenä aktiivisimmista sukututkimusyhdistyksistä Suomessa.8 Maassa toimii noin viisikymmentä sukututkimusopettajaa, jotka pitävät kursseja kansalaisopistoissa.15 Vuosittainen "Kuulutko Sukuuni" -tapahtuma kerää yhteen yli 100 000 sukuharrastajaa.23 Lisäksi järjestetään tapahtumia kuten "Suku 2025", mikä osoittaa harrastuksen yhteisöllisyyttä.18 Media on todennäköisesti kiinnostunut tästä harrastuksesta sen laajuuden ja aktiivisen osallistujajoukon vuoksi. Tarinat harrastajien löydöistä ja yhteisön toiminnasta voivat olla kiinnostavaa luettavaa suurelle yleisölle.
3.5 Sukututkimusjulkaisut ja -Resurssit
Sukututkimusta tukevia julkaisuja ja resursseja on runsaasti, ja ne ovat todennäköisesti myös saaneet huomiota mediassa. On olemassa bibliografioita ja luetteloita sukututkimukseen liittyvästä kirjallisuudesta.24 Lisäksi on olemassa oppaita, käsikirjoja ja erikoistuneita aikakauslehtiä, kuten "Genos".15 "Genealogica" oli Suomen ensimmäinen sukututkimukseen keskittynyt aikakauslehti, joka alkoi ilmestyä vuonna 1918.35 Paikallisilla sukututkimusyhdistyksillä voi myös olla omia julkaisujaan.37 Median rooli on tiedottaa näiden resurssien olemassaolosta ja auttaa ihmisiä löytämään tarvitsemansa tiedot sukututkimuksen aloittamiseen tai syventämiseen.
3.6 Sukututkimus Populaarikulttuurissa ja Mediassa
Populaarikulttuurilla voi olla merkittävä vaikutus ihmisten kiinnostukseen sukututkimusta kohtaan. Esimerkiksi 1970-luvulla televisiosarja "Juuret" (Roots) herätti valtavaa kiinnostusta sukututkimukseen Suomessakin.23 Tällaiset ilmiöt luovat luonnollisesti uutisointitarvetta ja voivat laajentaa sukututkimuksen harrastajajoukkoa. Media voi myös itse tuottaa sukututkimukseen liittyvää sisältöä, kuten artikkeleita tunnettujen henkilöiden sukuhistoriasta tai ohjeita sukututkimuksen aloittamiseen.
4. Pääasialliset Syyt Sukututkimuksesta Kirjoittamiseen
Useat tekijät ovat vaikuttaneet siihen, miksi suomalainen lehdistö on kirjoittanut sukututkimuksesta. Nämä syyt voidaan karkeasti jakaa seuraaviin kategorioihin:
4.1 Yleisen Kiinnostuksen Aallot
Kuten edellä mainittiin, tietyt tapahtumat tai ilmiöt voivat laukaista yleisen kiinnostuksen aallon sukututkimukseen. 1970-luvun "Juuret"-sarja on tästä selkeä esimerkki.23 Myös eläkkeelle siirtyvien suurten ikäluokkien lisääntynyt aika ja tietotekniset taidot ovat saattaneet ylläpitää ja jopa kasvattaa kiinnostusta sukututkimukseen.23 Media reagoi näihin kiinnostuksen aaltoihin tarjoamalla aiheeseen liittyvää sisältöä.
4.2 Merkittävät Sukututkimuslöydökset tai Julkaisut
Kun sukututkimuksen alalla tehdään merkittäviä löydöksiä tai julkaistaan tärkeitä teoksia, ne voivat päätyä uutisiin. Esimerkiksi Pirkko Liskolan esi-isistään kirjoittamat kirjat ovat saaneet huomiota paikallislehdistössä.8 Myös "Genealogia Sursilliana" -sukuluettelon tarkistus- ja uudistamistyö on todennäköisesti ollut uutisarvoista.15 Uudet tiedot menneisyydestä ja merkittävät panokset sukututkimuksen alalla kiinnostavat mediaa ja sen lukijoita.
4.3 Julkisuuden Henkilöiden Sukuhistoriat
Vaikka tästä ei suoraan löydy viitteitä annetusta aineistosta, on yleistä, että julkisuuden henkilöiden, kuten poliitikkojen, taiteilijoiden tai urheilijoiden, sukuhistoriat kiinnostavat mediaa. Tällaiset tarinat voivat tuoda sukututkimuksen lähemmäksi tavallista ihmistä ja osoittaa, että jokaisella on oma ainutlaatuinen taustansa.
4.4 Yhteiskunnalliset Teemat
Sukututkimus voi myös kytkeytyä laajempiin yhteiskunnallisiin teemoihin, kuten identiteettiin, maahanmuuttoon tai historialliseen oikeudenmukaisuuteen. Esimerkiksi geneettinen sukututkimus voi tuoda esiin yllättäviäkin yhteyksiä eri kansanryhmien välillä. Tällaiset yhteiskunnallisesti merkittävät näkökulmat voivat tehdä sukututkimuksesta ajankohtaisen aiheen mediassa.
5. Sukututkimuksen Käsittelyn Muutos Lehdistössä Ajan Myötä
Sukututkimuksen käsittely suomalaisessa lehdistössä on todennäköisesti muuttunut ajan myötä useista syistä.
Alun perin sukututkimus oli enemmän ruotsinkielisen yläluokan harrastus.15 Tällöin lehdistön kiinnostus saattoi kohdistua lähinnä säätyläissukujen tutkimuksiin. Kuitenkin harrastuksen demokratisoituessa ja laajemman yleisön kiinnostuksen kasvaessa lehdistönkin näkökulma on laajentunut.
Digitalisaatio on ollut merkittävä tekijä sukututkimuksen muutoksessa.8 Aiemmin tiedonhaku arkistoista oli aikaa vievää ja vaivalloista. Nyt, kun suuri osa kirkonkirjoista ja muista lähteistä on saatavilla verkossa, sukututkimus on tullut paljon helpommaksi ja houkuttelevammaksi suurelle joukolle ihmisiä. Tämä muutos on varmasti heijastunut myös lehdistössä, jossa on alettu korostaa digitaalisten resurssien merkitystä ja tarjota ohjeita niiden käyttöön.
Geneettisen sukututkimuksen yleistyminen on tuonut uuden ulottuvuuden lehdistön käsittelyyn. DNA-testien tarjoamat mahdollisuudet ja niihin liittyvät uutiset yllättävistä sukulaisuussuhteista tai esi-isien alkuperästä ovat varmasti olleet kiinnostavia uutisia.
On mahdollista, että varhaisempi lehdistö käsitteli sukututkimusta enemmän akateemisena tai historiallisena aiheena, kun taas nykyään painotetaan enemmän harrastuksen henkilökohtaista merkitystä ja yhteisöllisyyttä.
6. Esimerkkejä Erityisen Paljon Huomiota Saaneista Sukututkimukseen Liittyvistä Uutisista tai Jutuista
Vaikka suoria esimerkkejä valtavan paljon huomiota saaneista yksittäisistä uutisista ei tästä aineistosta nousekaan, voidaan päätellä joitakin tyyppejä jutuista, jotka ovat saattaneet saada laajempaa huomiota:
"Juuret"-sarjan vaikutus: Lehdistö on todennäköisesti uutisoinut laajasti sarjan ilmestymisestä ja sen synnyttämästä sukututkimusinnostuksesta 1970-luvulla.23
SuomiDNA-projektin edistyminen ja löydökset: Projektin uutiset, kuten jäsenmäärän kasvu, alennuskampanjat DNA-testeissä tai merkittävät geneettiset löydökset, ovat todennäköisesti olleet uutisarvoisia.17
Yksittäisten ihmisten tarinat yllättävistä sukulaislöydöistä DNA-testien avulla: Annikka-nimisen henkilön tarina isoisän löytämisestä lapsenlapsilleen DNA-testin avulla on hyvä esimerkki tällaisesta henkilökohtaisesta ja koskettavasta uutisesta.22
Uutiset Kansalliskirjaston digitointiprojekteista: Tiedot siitä, että yhä enemmän historiallisia sanoma- ja aikakauslehtiä sekä kirkonkirjoja on saatavilla verkossa, ovat varmasti olleet merkittäviä uutisia sukututkimusyhteisölle ja laajemmallekin yleisölle.1
Raportit suurista sukututkimustapahtumista: "Kuulutko Sukuuni" -messut ja "Suku 2025" -tapahtumat ovat todennäköisesti saaneet mediahuomiota harrastuksen laajuuden ja yhteisöllisyyden vuoksi.18
Vanhassa lehdistössä on myös esimerkkejä sukututkimukseen liittyvistä arvosteluista ja ilmoituksista 38, mikä osoittaa, että aihe on ollut läsnä mediassa jo varhain.
7. Yhteyksien ja Syiden Pääteemat
Yhteenvedonomaisesti voidaan todeta, että sukututkimuksen esiintyminen suomalaisessa lehdistössä kytkeytyy useisiin pääteemoihin:
Sukututkimus menneisyyden ja identiteetin rakentajana: Lehdistö korostaa sukututkimuksen roolia yksilöiden ja yhteisöjen yhteyden luomisessa historiaan ja oman identiteetin ymmärtämisessä.
Sukututkimuksen harrastuksen kehitys ja yhteisöllisyys: Media välittää tietoa sukututkimuksen suosion kasvusta, harrastajayhteisöjen toiminnasta ja tapahtumista.
Teknologian vaikutus sukututkimukseen: Erityisesti DNA-testauksen myötä sukututkimus on saanut uusia ulottuvuuksia, joista lehdistö on kiinnostunut.
Resurssien saatavuus ja tiedon jakaminen: Lehdistö toimii kanavana, jonka kautta tietoa sukututkimusresursseista, kuten digitaalisista arkistoista ja julkaisuista, välitetään yleisölle.
Populaarikulttuurin ja ajankohtaisten ilmiöiden rooli: Tietyt mediailmiöt ja yhteiskunnalliset trendit voivat nostaa sukututkimuksen hetkellisesti tai pitkäaikaisesti laajemman yleisön tietoisuuteen.
8. Johtopäätökset
Suomalainen lehdistö on käsitellyt sukututkimusta monipuolisesti eri aikoina. Aihe on yhdistetty historiaan, kulttuuriperintöön, identiteettiin, teknologiaan, harrastustoimintaan ja populaarikulttuuriin. Pääasialliset syyt kirjoittaa sukututkimuksesta ovat olleet yleisen kiinnostuksen aallot, merkittävät löydökset tai julkaisut, mahdollisesti julkisuuden henkilöiden sukuhistoriat sekä laajemmat yhteiskunnalliset teemat. Digitalisaatio ja DNA-testauksen yleistyminen ovat merkittävästi muuttaneet sekä sukututkimuksen harjoittamista että sen esiintymistä mediassa. Lehdistö on toiminut tärkeänä kanavana tiedon välittämisessä ja kiinnostuksen herättämisessä tätä rikasta ja monipuolista harrastusta kohtaan. Lisätutkimus voisi pureutua syvemmälle yksittäisten ajanjaksojen tai lehtityyppien sisältöanalyysiin, jotta saataisiin vielä tarkempi kuva sukututkimuksen medianäkyvyyden kehityksestä.
Lähdeartikkelit
Etusivu - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://digi.kansalliskirjasto.fi/
Usein kysyttyä - Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://digi.kansalliskirjasto.fi/faq
Löydä lehtivalikoimasta - ePress - Sanomalehdet, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://epress.fi/catalog
ePress - Sanomalehdet, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://helmet.epress.fi/
Uutiset - ePress - Sanomalehdet, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://elmet.epress.fi/live
Ilmaiset lehdet - Lehtiluukku.fi, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://www.lehtiluukku.fi/aihealueet/ilmaiset-lehdet
Kaikki lehdet A-Ö - Lehtiluukku.fi, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://www.lehtiluukku.fi/lehdet
Perniönseudun Lehti 18.8.2022 - Lehtiluukku.fi, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://www.lehtiluukku.fi/esikatselu/pernionseudun_lehti/18.8.2022/318311.html
Iitinseutu 21.9.2023 - Lehtiluukku.fi, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://www.lehtiluukku.fi/esikatselu/iitinseutu/21.9.2023/355053.html
Suomalaisia ja pohjoismaisia sanomalehtiarkistoja - Sanomalehdet - Oppaat at University of the Arts Helsinki, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://libguides.uniarts.fi/sanomalehdet/pohjoismaat
Digiarkisto - Jyväskylän yliopisto, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://www.jyu.fi/fi/osc/kirjasto/tietoaineistot/digiarkisto
Painetut sanomalehdet (Raisio) - UTUGuides, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://utuguides.fi/c.php?g=93737&p=605460
Kirjaston vapaakappalekokoelma säilyttää julkaistua kulttuuriperintöä myös tuleville sukupolville | Oulun yliopisto, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://www.oulu.fi/fi/blogit/kirjaston-blogi/kirjaston-vapaakappalekokoelma-sailyttaa-julkaistua-kulttuuriperintoa-myos-tuleville-sukupolville
Savolaisten sija Suomen asutushistoriassa - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1112593/articles/1574673
Sukulaislöytöjä netissä - Kirkko ja kaupunki, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/sukulaisloytoja-netissa
Geneettinen sukututkimus - Karjalan Sivistysseura, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://www.karjalansivistysseura.fi/verkkoaineistot/sukututkijoille/geneettinen-sukututkimus/
Uutiset | dna-sukututkimus, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://www.kurrinsuku.net/12
SUGES - Uutiset - Suomen Geneettisen Sukututkimuksen Seura ry, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://sukugeeni.seura.info/uutiset/
Finland DNA - Background - FamilyTreeDNA, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://www.familytreedna.com/groups/finland/about/background
Linkkejä DNA-sivustoille | dna-sukututkimus - Ahti Kurrin DNA-kotisivut, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://www.kurrinsuku.net/14
DNA-testin tilausohje FamilyTreeDNA-tutkimuslaitokselta - Jääskeläisten sukuseura ry, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://www.jaaskelaiset.fi/dna-testin-tilausohje/
Annikka löysi lapsenlapsilleen isoisän dna-testin avulla – "Kädet täristen esitin asiani puhelimessa" | MTV Uutiset, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/annikka-loysi-lapsenlapsilleen-isoisan-dna-testin-avulla-kadet-taristen-esitin-asiani-puhelimessa/6864338
Tv-sarja innoitti sukututkijoita – suosio kantaa 1970-luvulta näihin päiviin | MTV Uutiset, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tv-sarja-innoitti-sukututkijoita-suosio-kantaa-1970-luvulta-naihin-paiviin/6609884
Luettelo. N:o 31, Bibliografia, Suomen historia, sukututkimus y.m. = Förteckning. N:o 31, Bibliografi, Finlands historia, genealogi o.a. / Helsingin antikvaarinen kirja-Oy., Helsinki, Albertink. 19. B. 25 = Helsingfors antikvariska bok-Ab., Helsingfors, Albertsg. 19. B. 25 - Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1975481
Digitaalisen sukututkimuksen opas - Suomen Sukututkimusseura, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://www.genealogia.fi/digitaalisen-sukututkimuksen-opas/
Sukututkija saa kirkonkirjoista tietoa vuosien takaa - Evl.fi, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://evl.fi/tietoa-meista/kirkko-mukana-yhteiskunnassa/sukututkimus/
Kirkonkirjat - Suomen Sukututkimusseura, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://www.genealogia.fi/kirkonkirjat/
Sukututkimus | Arkistojen Portti - Kansallisarkisto, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/sukututkimus
Sukututkimuksen peruslähteitä | Arkistojen Portti - Kansallisarkisto, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/sukututkimuksen-perusl%C3%A4hteit%C3%A4
Suomen Sukututkimusseura, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://www.genealogia.fi/
Kansalliskirjasto - Lehdet - Digitaaliset aineistot, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/0016-6898
Suomalaiset sukunimet: Mistä ne ovat tulleet ja mitä ne tarkoittavat ? - - MyHeritage Blogi, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://blog.myheritage.fi/sukututkimus/suomalaiset-sukunimet-mista-ne-ovat-tulleet-ja-mita-ne-tarkoittavat/
Muut suku- ja sukututkimuslehdet - Meri-Lapin Sukututkijat, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://merilapinsukututkijat.jasen.majakkatalo.fi/kirjasto/lehdet/muut-sukututkimuslehdet
Genealogica -sukututkimuslehti - Lehdet - Antikvariaatti.net, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://www.antikvariaatti.net/lehdet/genealogica-sukututkimuslehti
Suomen ensimmäinen sukututkimuslehti - Juhan suku-uutiset, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://juhansuku.blogspot.com/2017/01/suomen-ensimmainen-sukututkimuslehti.html
Lehdet - GM Huoltouutiset (uusin ensin) - Juvekim Oy - antikvariaatti Arwo Paperi, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://www.juvekim.fi/type.php?id=3&category=973
UUTISARKISTO - Varkauden Seudun Sukututkijat Ry, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://www.varkaudenseudunsukututkijat.net/sivut/uutisarkisto.html
Pohjois-Karjalan vierasnimiset suvut - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/752176/articles/561580
Julius Bernhard Saraste kuolinilmoitus - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto, avattu huhtikuuta 5, 2025, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1197714/articles/2510727
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti