Mouhijärvellä tapahtunutta

Maahamme tuli lääninhallinto vuodesta 1635 lähtien. Läänien hallintoa johti maaherra, jonka alaisuuteen muodostettiin virasto-organisaatio nimeltä lääninhallitus. Varhaisvaiheessa lääninhallitukset olivat kooltaan varsin pieniä. Maaherran tukena toimi aluksi lääninkirjanpitäjä, josta kehittyi myöhemmin lääninkamreeri ja lääninkonttorin johtaja. Maaherran yksityissihteeriä kutsuttiin aluksi käsikirjuriksi, mutta hän sai vuonna 1687 virallisen lääninsihteerin arvonimen. 1700-luvulla lääninsihteeri nousi lääninkanslian päälliköksi ja maaherran tärkeimmäksi alaiseksi, ohittaen asemassaan lääninkamreerin.

1600–1700-luvuilla lääninhallituksen käytännön tehtävistä vastasivat kaksi keskeistä yksikköä: lääninkanslia ja lääninkonttori. Lääninkanslia hoiti toimeenpanon, järjestyksen ylläpidon ja hallinnon valvonnan kaltaisia tehtäviä, kun taas lääninkonttori vastasi verotukseen, kirjanpitoon ja kruunun omaisuuteen liittyvistä asioista.

Kansallisarkisto on äskettäin digitoinut mm. Turun ja Porin läänin lääninhallituksen lääninkonttorin asiakirjoja. Niiden joukoista löytyi vuodelta 1775 anomusakti liittyen erääseen kruununtaloon Mouhijärvellä. Hyynilän kylässä, joka nykyisin kuuluu Sastamalaan, sijaitsi tuolloin Iikkilän kruununtalo. Tämä tarkoitti lyhyesti sitä, että valtio omisti tilan ja sitä isännöi tuohon aikaan Matti Martinpoika. Kruununtila oli kruunun pysyvää omaisuutta, johon sitä viljelevä talonpoika sai vain käyttöoikeuden. Rahan tarpeessa ollut valtio joutui tosin myymään kruununtiloja yksityishenkilöille, mutta se pidätti itsellään omistus- ja nautintaoikeuden, jolloin tilan ostaja sai ainoastaan sukuoikeuden. Lisäksi jos talonpoika halusi myydä oikeutensa tilaan, hänen oli tarjottava sitä ensiksi valtiolle, joka maksoi oikeuden siirrosta vain alkuperäisen lunastushinnan. Talonpojan velvollisuus oli suorittaa valtiolle vuosittainen vero, joka vertautui vuokramaksuun.

Vuonna 1775 Matti Martinpoika koki olevansa liian vanha tilanpitoon ja niinpä hän lähetti lääninhallituksen lääninkonttoriin kirjeen isännyyden vaihdoksesta. Sen suomennos on suurin piirtein seuraava:

Koska minä korkean ikäni ja raajojeni heikkouden vuoksi en enää kykene hoitamaan isäntäoikeutta tähän asti hallussani olleessa kruununtilassa nimeltä Iikkilä, joka sijaitsee Hyynilän kylässä ja Mouhijärven pitäjässä, luovutan minä täten saman tilan pojalleni Mikko Matinpojalle sillä ehdolla, että hän niin kauan kuin minä ja vaimoni Anna Aunentytär elämme, huolehtii meistä molemmista ja tarjoaa meille tarpeellisen ylläpidon ja päivittäisen ravinnon.

 

Vastamäen torpassa 21. lokakuuta 1774.

Matti Martinpoika Iikkilä, Hyynilästä.

Yllä mainitun sitoumuksen ottaa allekirjoittanut vastattavakseen ja lupaa sitä rikkomatta noudattaa, minkä vahvistan nimelläni ja omakätisellä puumerkilläni edellä mainittuna päivänä.

Mikko Matinpoika

Iikkilän talosta ja Hyynilästä

 

Todistajina:

Johan Hagelberg

Henric Bernstedt

 

Dokumentti on tietenkin hyvin mielenkiintoinen, mutta sisältää myös kummallisen virheen. Matti Martinpojan vaimo on kirkonkirjojen mukaan Anna Juhontytär, ei Aunentytär.  Matin ja Annan vihkimistä en toistaiseksi ole onnistunut löytämään. Mouhijärven rippikirjojen mukaan Matti syntyi 1721 ja Anna kolme vuotta aikaisemmin. Tästä pääsemme toiseen mielenkiintoiseen seikkaan; vuonna 1775 isäntämme oli noin 54-vuotias ja ”korkeassa iässä”….

Kuva ja lähde - Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkonttorin arkisto - Eba:15 Anomusasiakirjat, AD I, J19-M 1775-1775, jakso 574; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=12546954258&aineistoId=1790518597 / Viitattu 29.10.2025