Varsinainen kruununtilajärjestelmä vakiintui 1500-luvun
lopulla, kun Ruotsissa otettiin käyttöön feodaalinen maanjako. Tässä
järjestelmässä kruununtila oli nimensä mukaisesti pysyvästi kruunun eli valtion
omaisuutta.
Viljelijän (talonpojan) asema oli alun perin heikko:
- Ei
omistusta: Talonpojalla oli tilaan ainoastaan käyttöoikeus, ei
omistusoikeutta.
- Verovelvollisuus:
Käyttöoikeudesta maksettiin valtiolle vuosittainen vero, joka vastasi
luonteeltaan vuokraa.
- Valtion
etuoikeus: Vaikka valtio saattoi rahapulassaan myydä tiloja, se piti
itsellään varsinaisen omistuksen. Jos taas talonpoika halusi myydä
käyttöoikeutensa, valtio sai lunastaa sen takaisin alkuperäisellä
hinnalla.
Asema parani 1700-luvun lopulla:
Vuoden 1789 asetus toi merkittävän muutoksen. Talonpoika sai
tilaan vakaan hallintaoikeuden. Tämä takasi, että tila pysyi hänellä ja
hänen jälkeläisillään, kunhan verot maksettiin ja tila pidettiin kunnossa.
Lisäksi asetus antoi viljelijälle perinnöksiosto-oikeuden.
Tämä tarkoitti, että maksamalla kolmen vuoden verotuottoa vastaavan summan
valtiolle talonpoika saattoi lunastaa kruununtilan itselleen perintötilaksi.
Asukasoikeuden ratkaisi viime kädessä maaherra ja näitä
asiakirjoja löytyy lääninhallitusten lääninkonttoreiden anomusakteista.
Kansallisarkisto on digitoinut näitä tänä vuonna merkittäviä määriä ja niiden
joukosta osui silmiini seuraava tapaus Varsinais-Suomen Kiikalasta vuodelta
1779[1].
Tuolloin Ikääntyvä Johan Johansson halusi siirtää kruununtilan vanhimmalle
pojalleen, Gabrielille. Käytännön tasolla tämä näyttäisi tapahtuneen siten,
että mainittu Gabriel lähetti paikallisen kirkkoherran allekirjoittaman
anomuksen. Papereita tarvittiin tässä tapauksessa kolme kappaletta; varsinainen
anomus, todistus hakijasta itsestään sekä tiedot Johan Johanssonin muista
lapsista.
Anomukseen tarvittiin lisäksi kahden takaajan suostumus,
joka kirjattiin seuraavasti:
” Talonpojan pojan Gabriel Johanssonin
puolesta, joka nyt aikoo asianmukaisesti anoa pääsyä (immissiota)
Seppä-nimiselle kruunun augmenttitilalle Vanhankylän kylässä Kiikalan
seurakunnassa, olemme me allekirjoittaneet tilalliset ottaneet täyden takuun ja
vastuun — ei ainoastaan vuotuisten verojen ja kruununmaksujen oikeasta ja
täydestä suorittamisesta muiden velvollisuuksien ohella, vaan myös itse tilan
laillisesta hoidosta ja kunnollisesta viljelystä.
Tämän vahvistamme allekirjoituksillamme ja tilamerkeillämme
Kiikalassa, 7. syyskuuta 1779.
Michel Henriksson Koura
Matts Michelsson Mikola
kruunun jakotilan talonpoikia mainitusta tilasta”
Gabriel Johanssonista itsestään kirkkoherra Gustaf Welin antoi seuraavan
todistuksen:
” Syntynyt vuonna 1745, Vanhankylän Sepän talosta, Kiikalan seurakunnasta,
on nuori talollinen Gabriel Johansson. Hän on kunnollinen ja
ahkera työntekijä, ja hänellä on varallisuutta ottaa tila hoitoonsa.
Todistaa Kiikalassa, 6. syyskuuta 1779.”
Lopuksi Welin antaa tiedot perheen muista lapsista:
” Lukuun ottamatta vanhinta poikaa, Gabriel
Johanssonia, joka on syntynyt vuonna 1745, 26. heinäkuuta, on talonpoika Johan
Johansson Seppä Vanhankylän kylästä täällä Kiikalan seurakunnassa saanut
seuraavat lapset elossa oleviksi, nimittäin:
Johan Johansson, syntynyt vuonna 1747, 1. tammikuuta, isänsä
luona kotona;
Samuel Johansson, syntynyt vuonna 1749, laivaston sotilas Turussa;
Elias Johansson, syntynyt vuonna 1764, 10. joulukuuta;
Regina Johansdotter, syntynyt vuonna 1752, 5. toukokuuta;
ja Maria Johansdotter, syntynyt vuonna 1761, 28. tammikuuta.
Todistaa Kiikalan pappi, 16. syyskuuta 1779.”
Nämä anomusaktit antavat siis tietoa paitsi tilahistorian tutkijalle, myös henkilöhistoriallisia tutkimuksia tekevälle. Gabrielin veli on siis lähtenyt sotilaaksi laivastoon, kun taas aikuinen pikkuveli on jäänyt kotitaloonsa. Historiakirjoista selviää, että tytär Regina on emäntänä eräässä naapuritalossa. Maria meni aikanaan naimisiin erään torpparin kanssa. Innokkaalle tutkijalle lääninkonttoreiden aktit tarjoavatkin loputtoman määrän tietoja ja tarinoita.
[1] Turun ja
Porin lääninhallituksen lääninkonttorin arkisto - Eba:29 Anomusasiakirjat, AD
A-H 1779-1779, jakso 487; Kansallisarkisto:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=12546742747&aineistoId=1790536887
/ Viitattu 30.10.2025
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti