Palvelu on suunniteltu analysoimaan monenlaista genealogista materiaalia, kuten käsin kirjoitettuja kirjeitä, kirkonkirjoja, historiallisia valokuvia ja hautakiviä. Sillä on kolme päätehtävää:
Litterointi ja kääntäminen: Työkalu purkaa haalistuneen tai vaikeaselkoisen tekstin luettavaan muotoon. Samalla se pystyy kääntämään vieraankielisen aineiston automaattisesti, mikä avaa aivan uusia ovia esimerkiksi ulkomailta löytyneiden siirtolaiskohtaloiden tutkimiseen.
Historiallisen kontekstin tulkinta: Tämä on palvelun kiinnostavin anti. Scribe AI ei vain lue sanoja, vaan tunnistaa historiallisia vihjeitä. Se osaa esimerkiksi selittää asiakirjoissa esiintyviä vanhoja titteleitä, avata hautakivien tai vaakunoiden symboliikkaa ja arvioida valokuvien aikakautta visuaalisten yksityiskohtien perusteella.
Seuraavien askelten ehdottaminen: Analyysin pohjalta tekoäly osaa vinkata loogisia jatkoreittejä. Se voi esimerkiksi kehottaa etsimään tietyn paikkakunnan syntymätietuetta juuri puretusta asiakirjasta löytyneiden päivämäärien ja nimien perusteella.
Miten palvelua voi hyödyntää?
Työkalu on tällä hetkellä käytettävissä MyHeritagen verkkoselainversiossa, jonne voi ladata omia skannattuja tiedostoja analysoitavaksi. Tuki MyHeritagen mobiilisovellukseen on tulossa myöhemmin.
Kuten tutkimustyössä on aina syytä muistaa, tekoäly ei koskaan poista oman lähdekritiikin tarvetta. Virhetulkintoja (kuten nimien vääriä lukutapoja) voi yhä sattua, joten Scribe AI:ta kannattaa ajatella väsymättömänä "apututkijana" ja suunnan näyttäjänä, jonka tekemät johtopäätökset varmennetaan aina asiantuntemuksella alkuperäislähteistä.
Tämän oheisen, tuntemattomaksi jääneen miehen valokuvasta Scribe Ai kertoili seuraavaa:
Tärkeimmät havainnot
Mustavalkoinen tai seepiansävyinen rintakuva nuoresta
miehestä, jolla on kädet puuskassa. Hänellä on paksut, ylöspäin kammatut
aaltoilevat hiukset ja pienet viikset. Hän on pukeutunut tummaan pikkutakkiin,
korkeaan ja jäykkään kaulukseen sekä kuviolliseen solmioon. Tausta on
yksivärinen ja neutraali, mikä on tyypillistä ajan studiomuotokuville. Tunnelma
on muodollinen ja vakava.
Historiallinen tausta
Kuva edustaa tyypillistä 1900-luvun alun kaupunkilaista
studiomuotokuvausta Suomen suuriruhtinaskunnassa. Ruotsin kielen käyttö
valokuvaamon tiedoissa ("Helsingfors", "Alexandersg.") oli
tuolloin yleistä Helsingin liike-elämässä. Atelier Iris oli yksi monista
Aleksanterinkadulla, kaupungin pääkadulla, sijainneista valokuvaamoista.
Sukututkijat voisivat etsiä lisätietoja henkilöstä vertaamalla kuvaa muihin
saman suvun arkistoihin tai tutkimalla Atelier Iriksen asiakasrekistereitä, mikäli
niitä on säilynyt (esim. Museoviraston tai Suomen valokuvataiteen museon
kokoelmissa). Annettu lisätieto (tiedostonimi
"IMG_20251105_0003.png") ei tarjoa historiallista kontekstia, vaan on
ainoastaan moderni digitointitunniste.
Arvioitu päivämäärä
Noin 1900–1915. Arvio perustuu miehen vaatetukseen,
erityisesti korkeaan ja jäykkään kaulukseen, joka oli tyypillinen miesten
muodissa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ja 1910-luvun alussa. Myös
valokuvan formaatti (kartongille pohjustettu studiokuva kultapainatuksin)
viittaa tähän aikakauteen. Atelier Iris toimi Helsingissä tällä ajanjaksolla.
Varmuus: Korkea.
Arvioitu sijainti
Helsinki, Suomi (Helsingfors). Tarkka osoite on
Aleksanterinkatu 21 (Alexandersgatan 21). Tämä perustuu suoraan valokuvan
alareunassa olevaan kultapainatukseen "HELSINGFORS ALEXANDERSG. 21.".
Varmuus: Korkea.
Visuaaliset vihjeet
Teksti: Kartongin alareunassa lukee vasemmalla "ATELIER
IRIS", keskellä on vaakuna ja oikealla "HELSINGFORS" sekä
"ALEXANDERSG. 21.". Muoti: Miehellä on yllään tumma takki, jonka
käänteet ovat melko korkealla. Erityisen huomiota herättävä on korkea, jäykkä
pystykaulus (ns. club collar -tyyppinen pyöristetty kaulus) ja sen alla oleva
kuviollinen solmio. Hihansuista näkyvät selvästi valkoiset kalvosimet.
Hiustyyli on tuuhea ja ylöspäin kammattu, ja hänellä on siistit, kapeat
viikset. Ympäristö: Kuva on otettu valokuvaamossa, jossa on tasainen, valaistu
tausta ilman ylimääräistä rekvisiittaa.
Tekniset yksityiskohdat
Valokuva on todennäköisesti hopeagelatiinivedos, joka on
kiinnitetty paksulle kartongille (cabinet-kortti tai vastaava). Kuvan
alareunassa on kultaisella painatuksella valokuvaamon tiedot. Kuva on säilynyt
melko hyvin, vaikka pinnassa on pientä kulumaa ja pölyä. Tällainen kartongille
pohjustettu formaatti oli erittäin suosittu 1800-luvun lopulta 1910-luvulle.
