Nedre Lövkullan rusthollari Mårten Weurlander - Espoosta

Kun astelee Espoon Ikean parkkipaikalla, saattaa nähdä moottoritien toisella puolella olevan golfkentän. Tämä kenttä sijaitsee ikivanhan Nedre Lövkullan tilan mailla. Tila on ollut Weurlander -suvun hallussa jo vuodesta 1794, jolloin se tuli sukuun avioliiton kautta.

Vain kilometrin päässä tilasta sijaitsee Espoon tuomiokirkko, jonka ympärille levittäytyvältä hautausmaalta löytyy rusthollari Mårten Vilhelm Weurlanderin sukuhauta.


TAULU 1
1. Sukupolvi
Mårten Wilhelm Mårteninpoika Weurlander, Rusthollari
Isä: Mårten Mårteninpoika Weurlander, Äiti: Maria Kristina Morelius
* 04.06.1832, Espoo, Glomsby † 11.07.1897 (65v 1kk), Espoo, Glomsby
Puoliso
Amalia Matilda Nummelin ¥ 08.12.1853 Espoo
*05.04.1834, Espoo, †31.01.1919, Espoo
Isä Espoon Snettansin Nedergårdin talollinen Anders Nummelin, äiti Lovisa Gestrin.
Lapset
1) Hilma Weurlander *13.09.1854, Espoo, †30.07.1941, Espoo
2) Ina Matilda Weurlander *02.03.1856, Espoo, †17.09.1875, Espoo
3) Hilda Evelina Weurlander *22.01.1858, Espoo
4) Adele Charlotta Weurlander *27.01.1860, Espoo, †15.03.1948, Espoo
5) Hulda Josefina *18.02.1862, Espoo, +22.8.1948, Espoo
6) Aina Maria Weurlander *05.03.1864, Espoo, †03.10.1928, Espoo (Taulu 2)
7) Mårten Werner Weurlander *1866, Espoo, †1927, Espoo
8) Magnus Wilhelm Weurlander *1868, Espoo, †1957
9) Elin Alexandra Weurlander *31.12.1870, Espoo
10) Jenny Amalia Weurlander *02.12.1873, Espoo (Taulu 3)
11) Martin Valfrid Weurlander *19.10.1877, Espoo (Taulu 4)

Espoon Nedre-Lövkullan rusthollari. Toimi myös pitäjän kirkkovahtina.
Hänen perheensä hauta löytyy edelleen vuonna 2006 Espoon tuomiokirkkoa ympäröivältä kirkkomaalta.

TAULU 2
2. Sukupolvi
Aina Maria Mårtenintytär Weurlander
Isä: Mårten Wilhelm Mårteninpoika Weurlander (Taulu 1), Äiti: Amalia Matilda Nummelin
* 05.03.1864, Espoo, Glomsby † 03.10.1928 (64v 6kk), Espoo
Puoliso
Oskar Rinne ¥ 08.08.1897 Espoo
*16.05.1866, Mikkeli, †15.06.1917, Espoo
Lapset
1) Ros-Marie Rinne *18.10.1899, Turku (Taulu 5)
2) Gunnar Erik Rinne *20.01.1901, Espoo, †20.05.1961 (Taulu 6)



TAULU 3
2. Sukupolvi
Jenny Amalia Mårtenintytär Weurlander, Opettaja
Isä: Mårten Wilhelm Mårteninpoika Weurlander (Taulu 1), Äiti: Amalia Matilda Nummelin
* 02.12.1873, Espoo, Glomsby
Puoliso
Karl Alfons Weckström ¥ 24.04.1927 Espoo
*31.05.1869, Espoo, †08.11.1930, Espoo
Kansankoulunopettajatar.

TAULU 4
2. Sukupolvi
Martin Valfrid Mårteninpoika Weurlander
Isä: Mårten Wilhelm Mårteninpoika Weurlander (Taulu 1), Äiti: Amalia Matilda Nummelin
* 19.10.1877, Espoo, Glomsby
Puoliso
Hildur Viktoria Nordblad ¥ 23.06.1908
*21.10.1881, Hausjärvi
Syntyisin Hausjärveltä, isä rautatieläinen Emanuel Nordblad ja äiti Hanna Viktoria Bergman.
Maanviljelijä Espoon Heidkullassa.
Ylioppilas 1898, filosofian kandidaatti 1908 ja promovoitu maisteri 1914.

TAULU 5
3. Sukupolvi
Ros-Marie Oskarintytär Rinne
Isä: Oskar Rinne, Äiti: Aina Maria Mårtenintytär Weurlander (Taulu 2)
* 18.10.1899, Turku
Puoliso
Sven Gustav Saladin Gruner
*01.12.1895, Helsinki, †14.05.1955


TAULU 6
3. Sukupolvi
Gunnar Erik Rinne
Isä: Oskar Rinne, Äiti: Aina Maria Mårtenintytär Weurlander (Taulu 2)
* 20.01.1901, Espoo † 20.05.1961 (60v 4kk)
Puoliso
Aune Aina Siven
*10.01.1905, Kirkkonummi



Tämän Weurlander -suku oli alunperin kotoisin Pusulan Vörlön kylän Anttilan talosta. Anttilan isäntä vuosina 1691-1726 oli Mårten Jakobsson. Hänen puolisonsa oli erään esi-isäni sisar, Anna Tomasdotter saman pitäjän Hattulan kylän Passiarin talosta.

Mårten Vilhelmin esivanhempia löydät tästä taulustosta;

Tott -suvusta

Ohessa on kolme sivua teoksesta "Nuijasota , sen syyt ja tapaukset", kertoellut Yrjö Koskinen, kustannusosakeyhtiö Otavan kirjapaino Helsingissä 1929.

Mainittu teos on alunperin julkaistu jo 1857-59 ja vuoden 1929 painos oli kolmas, korjattu versio. Korjaukset on tehnyt Ohto Oksala.

Innoituksen tähän "julkistamiseen" sain sukulistan Emerentia Tott -aiheisesta keskustelusta. Voisi olettaa, että Tott suku ei kaikille ole aivan niin tuttu?

HUOM : uudempi tutkimus on voinut löytää virheitä oheisista tiedoista. En ole itse tutkinut ao. sukua lainkaan, joten en pysty myöskään ottamaan kantaa mahdollisiin erheisiin.

Professori Knut Tallqvist

Kuva on osoitteesta http://cdli.ucla.edu/wiki/index.php/Tallqvist,_Knut_Leonard

Itämaisen kirjallisuuden professori Knut Tallqvist ei pitänyt naisten opiskelusta yliopistossa. Niinpä hän kerran virkatovereilleen mainitsi oppilaittensa lukumäärästä eräällä luennollaan, että läsnä oli >>niin ja niin monta kuulijaa ja yksi nainen>>. Kun hän toimi historiallis-kielitieteellisen osaston dekaanina, tuli hänen luokseen eräs ylioppilasneitonen, joka vedoten annettuihin säännöksiin pyysi herra dekaania antamaan hänelle opintoneuvoja. Dekaani ei kuitenkaan suostunut antamaan hänelle muuta neuvoa kuin lyhyen ja ytimekkään: "Tyttöjen ei pidä opiskella".


Knut Tallqvist syntyi maaliskuun 16. päivä vuonna 1865 Kirkkonummella, jossa hänen isänsä Johan Stefan T. oli tuolloin pitäjänapulaisena. Isä Johanista tuli lopulta rovasti Noormarkkuun. Knutin äiti Johanna Rindell oli kultasepän tytär Porin kaupungista.

Tallqvistin suvun kantaisä oli Ruotsista Suomeen 1500-luvun lopulla tullut kapteeni Sven Eriksson. Knutin esiäitien joukosta löytyvät mm. Katarina Thauvonius ja Margareta Agricola. Lisätietoja löytyy kotisivuiltani linkin Tallqvist takaa.

Karl Kustaa Olin ja Kustava Lagerbom

Ohessa eräs esipolvitaulusto Nummen pitäjästä.

Wendelinin veljekset

Isoisäni kasvatti-isällä, Juho Wendelinillä, oli kolme veljeä; Kustaa (s. 1865), Kalle (s. 1871) ja Albert (s. 1876).

Näistä Kustaa isännöi aikanaan Suomusjärven Lemulan kylän Liukon taloa puolisonaan kiskolainen Hilja Lehtonen. Heillä oli kaksi poikaa, Armas ja Uuno.

Kalle ja Albert pysyivät puolestaan koko ikänsä poikamiehinä.

Tässä kuvassa Juho on saanut seurakseen Kallen. Piippumiehiä näyttävät molemmat olleen ja ulkonäön sekä eleiden perusteella heidät voi hyvällä omallatunnolla todeta veljeksiksi.

Varkauksia Lohjalla 1690-luvulla

Lohjan Varolan talon isännän, Niilo Isakinpojan sisar Kreetta, asui miehensä kanssa kotitalossaan ainakin vielä 1690-luvulla.

Kreetta joutui käymään käräjillä ainakin pariin otteeseen. Ensimmäisellä kerralla lähinaapuri, Torholan talon Niilo, sai Kreetalta lainaksi härän. Ikävä kyllä Niilo ei lainaansa palauttanut, vaan myi eläimen edelleen. Tästä teosta miehelle lankesi 27 taalarin sakko.

Torholan Niilon poika Henrik joutui käräjille vuonna 1696. Kreetalta oli viety kasa perinnöksi saatuja tavaroita, joita Henrik sitten oli kaupitellut Tammisaaren torilla. Varastettuja tuotteita oli seuraavasti;

-hopealusikka,
* merkitty NIS – EOD
(Nils Isaksson/Elisabeth Olofsdotter, Kreetan vanhemmat)
-kullattu hopearaha, jossa pöllönkuva
-neljä kullattua hopeasormusta
-kuusi paria villasukkia
-10 kyynärää kirkasta palttinaa
-20 kyynärää itsekudottua palttinaa
-kaksi paria sormikkaita
-puolen tuopin kokoinen tinatuoppi
-kaksi miesväen kaulahuivia
-kaksi hihamuhvia
-neljää kerää lankaa
-kolme juustoa
-yksi pari lakanoita ja tyynyliinoja
-kaksi naisten hihallista paitaa
-tupakkaa


Henrik oli saanut hopealusikasta seitsemän taalaria, rahasta viisi ja sormuksesta kolme markkaa. Hän lienee saanut tuomion rikoksestaan, mutta tätä seikkaa ei ole kirjattu toistaiseksi ylös.

Merkille pantavaa on mielestäni se, että talossa on ollut vaatetavaraa runsaasti. Lisäksi huomiota herättää listan viimeinen artikkeli, tupakka. Mikä lienee ollut itsekudotun ja kirkkaan palttinan ero?


Lähteenä tässä artikkelissa on ollut A.D. Neoviuksen kirjoitelma vuodelta 1911

Aleksanteri Himanen Kivennavan pitäjästä

Aleksanteri Himanen syntyi Kivennavan Kuokkalassa 1866.

Hänen esipolvensa johtavat äidin puolelta Kangasalan pitäjään Hämeessä.

Ohessa Aleksanterin pienimuotoinen esipolvitaulusto äidin puolelta.