Ukko-Pekka

Höyryveturi Ukko-Pekka 1004 valmistui vuonna 1939.

Syyskuun 5. päivä vuonna 1981 se höyrysi Karjaan rautatieasemalla.

Kuvan taustalla näkyy jo tuhoutunutta keskustaajamaa. Kaksikerroksinen, tasakattoinen vaalea talo oli Adolfssonin maitokauppa. Välittömästi se takana sijaitsi Karjaan meijeri.

Nykyään maitokaupan tilalla on moderni päivittäistavaramarketti.

Karjaan rautatieasema oli yksin vilkkaimmista Suomessa. Siellä kohtaavat Hanko-Hyvinkää ja Turku-Helsinki radat. Tosin Hangosta Hyvinkäälle ei enää vuosiin ole päässyt henkilöjunalla. Aseman ravintola oli maankuulu - entisaikaan matkustavainen ehti mainiosti käydä vaikkapa lounaalla junan pysähtyessä.

Maailma 1910-luvulla

Tämä kartta on vuonna 1933 julkaistusta kirjasta, jonka nimeä tässä muutama päivä sitten kyselin. J Sankari on suku-listalla ystävällisesti suomentanut ensimmäisen aukeaman tekstit;

Kansallissodan historia Neuvostoliitossa

pod redaktsija lähinnä toimitettu ohjauksessa

M. Gorki
V. Molotov
K. Vorosilov
S. Kirov
A, Zdanov
A. Bubiok (?), en saa selvää yliviivauksen alta
Ja. Samarin (?)., samoin epäselvä
J. Stalin

(tuttuja nimiä siis!)

valtakunnallinen kustantamo "kansallissodan historia"


oikea sivu

Kansallissodan historia Neuvostoliitossa

ensimmäinen osa

Valmistautuminen suureen proletariaatin vallankumoukseen
(sodan alusta lokakuun alkuun 1917)



Karttaa kannattaa verrata nykyhetkeen ja huomata, kuinka vähän valtioita vajaat sata vuotta sitten oli.

Käännöstehtävä

Hangosta jäi sotasaaliiksi 1941 tämä kirja - kaipaisin suomennosta näistä etuaukeaman teksteistä. Joku historiateos tämä on......






Ylin sana varmaankin Historia mutta entäs siitä eteenpäin.





Mahtaako tällä kovakantisella, runsaasti kuvitetulla, n. 350 sivuisella opuksella olla rahallista arvoa?

Uusi Genos ilmestynyt

Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja Genos 2/2006 on vihdoin ilmestynyt. Artikkeleina mm. Påval Ketaran perilliset, ruotujakoinen sotalaitos Kainuussa 1788-1809 ja Kajaanin jääkäripataljoonan jäljet nimistössä.

Lehti on ilmainen kaikille seuran jäsenille. Aloittelijakin hyötyy Genosten lukemisesta. Monesti artikkelien lähdeviitemateriaali antaa erittäin hyviä vinkkejä omaa selvitystyötä varten.

Veli-Pekka Toropaisen artikkelisarja 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista saa taas jatkoa parin sivun verran. Tapaus 813 TRO 22.4.1643 on todella hurja. Hieman lyhennettynä:

Brita Klemetintytär oli varkauden takia tuomittu ruoskittavaksi ja karkotettavaksi Turusta. Hänen miehensä ryhtyi pyöveliksi ehdolla, että vaimo armahdettaisiin. Niinpä Brita Henrik-puoliso auttoi Hämeen vanhaa pyöveliä hirttämisessä ja teloitetun käden naulaamisessa kaakinpuuhun. Vaimo armahdettiin ja mies sai perintöpyövelin viran......

Muinaishauta

Karjaan läpi virtaava Mustionjoki laajenee eräässä kohdassa pieneksi järveksi, joka on saanut nimen Päsarträsket. Järvestä hieman kaakkoon sijaitsee upea Fängkärrsberget, jonka laella on muinaishauta. Kuvasin tuon jo ammoin laonneen kivirakennelman toukokuussa 1981.

Läheisillä kallioilla sijaitsee useita muita vastaavan tyyppisiä hautoja. Karjaa on ollut asuttuna jo tuhansien vuosien ajan ja Mustionjoen varrella on myös salaperäisen Junkarsborgin rauniot. Tästäkin linnasta minulla pitäisi olla kuvia, jahka saan ne kaivettua esille jostain.

Fängkärrbergetin eteläpuolella on Mjölbolstan kylä. Sen talot Jutans, Joddas, Knuts, Mangs, Klemets ja Mengels ovat tulleet tutuiksi mm. Tallqvist-suvun eri jälkeläishaarojen kohdalla.

Päsarträsketistä länteen on Romsarbyn kylä. Sen nimen taustalla saattaa olla vanha ruotsinkielen verbi "romsa", joka tarkoittaa "seipäilyä". Kylän kohdalla joki nimittäin kapenee rajusti ja veneitä on tarvinnut lykkiä eteenpäin pitkillä kepeillä l. seipäillä. Samassa paikassa sijaitsevan Junkarsborgin linnan nimeä ei löydy vanhoista asiakirjoista. Junkkari tarkoitti keskiajalla kuninkaan täysi-ikäistä, naimatonta poikaa, mutta yhtään sopivaa kokelasta linnan perustajaksi ei ole löytynyt.

Grabbacka

Karjaalla sijaitsee monia kiehtovia, historiallisia muistomerkkejä. Yksi näistä on Grabbacka. Tämän kivisen kartanolinnan rakentamisen aloitti Måns Andersson, jonka poika Nils Grabbe tuli tunnetuksi mm. Viipurin linnan päällikkönä. Nils oli syntynyt Grabbackassa n. 1490. Hän kuoli 1549 ja tuli haudatuksi Karjaan kirkon lattian alle.

Tämän jälkeen kartano siirtyi hänen vävylleen, Beata -tyttären puolisolle, Erik Stålarmille. Heidän poikansa Arvid omisti tilan jonkin aikaa, kunnes se siirtyi hänen nuoremmille veljilleen.

Suvun sisällä Grabbacka siirtyi aina vuoteen 1685, jolloin omistajaksi tuli Fagervikin ruukinpatruuna Karl Billsten. Vanha kartanolinna tuhoutui lähes kokonaan tulipalossa 1672 ja sen perustuksien liepeille rakennettiin vaatimattomampi, puinen rakennus.

Grabbackasta on nykyisin jäljellä kellarikerros sekä pieniä fragmenttejan yläkerroksista. Nämä oheiset kuvat olen ottanut 20.5.1981!

Johan Gustaf Hagerström

Pusulan kirkon vierellä levittäytyvältä hautausmaalta löytyi kesällä 2006 tämä muistokivi. Sen alla lepää Karisjärven kylän Heikkalan talon isäntä Johan Gustaf Hagerström, vaimonsa Agata Sofia Corenius sekä neljä heidän lastaan.

Johanin isä oli ollut talon edellinen isäntä ja äiti Anna Kreetan isä puolestaan oli Öystin talollinen kirkonkylästä. Agata Sofian isä oli Järvenpään kylän Jukon talollinen.