Virola Tarvasjoella

Tarvasjoen Euran kylän liepeillä oli jo 1700-luvun lopulla Virolan torppa. Torppareina mainitaan mm. Mats Christersson, Johan Michelsson ja Anders Danielsson vuosien 1792-1855. välisenä aikana.

Virolan torpan suurimpia hetkiä lienee ollut 28. päivä toukokuuta vuonna 1844, jolloin veljekset Johan ja Henrik menivät tuplahäissä naimisiin Tuorilan Vanhatalon tyttärien, Maria Kristina ja Ulrika Henriksdotterien kanssa.

Tarvasjoen Killalan kylässä on myös sijainnut samanniminen torppa.

Myöhemmin Virolasta muodostui oma maatila ja 1980-luvulla alueesta rakentui moderni omakotialue.

Virolan vanha päärakennus on jo kauan seissyt tyhjänä. Kunta onkin päättänyt purattaa rakennuksen, joten otin tästä jo hieman rapistuneesta talosta muistoksi tämän kuvan.

Tarvasjoki Virola Tuorila

Genos 4 / 2006

Vuotta 2007 ehti vierähtää jo tovi, kunnes Genos vuosikirja numero 4 / 2006 putkahti postiluukusta.



Kyseessä on teemanumero, jossa Veli Pekka Toropainen esittelee uskomattoman hakutyönsä tulokset otsikolla "Luettelo Turussa vuosina 1715-25 porvarioikeudet saaneista kauppiaista ja käsityöläisistä". Luettelo koostuu jokaisen porvarin kohdalla hänen ammatistaan/asemastaan, varallisuudestaan, puolisostaan ja syntymäpaikasta. Lisäksi on esitetty muita olennaisia tietoja.



Esimerkkinä olkoon herra Erik Mårtensson Hännala. Hänestä kerrotaan seuraavaa;



"Palttinakauppias ym. Vähäinen varallisuus. On syntynyt Taivassalossa ja avioitunut ratsumiehen lesken kanssa. Omistaa talon. On otettu porvariksi 17.9.1722. Jatkaa ammatissaan."


Genos -lehti kuuluu Suomen Sukututkimusseuran jäsenetuihin.


Turku porvari Toropainen

Billnäsin ruukilta

Pehmeä lasku talvilomalta tietää pelkästään kuvista koostuvaa päiväkirjamerkintää - kaikki kuvat on otettu Billnäsin l. Pinjaisten ruukilla 24. helmikuuta 2007.

Jäässä

Blogipäivitykset jatkuvat taas ensi viikon alussa - nyt ollaan talvilomalla!

Sukututkimusilta Tarvasjoella

Roution tulipalot 1688 ja 1696

Michel Henriksson oli Lohjan Roution ratsutilan isäntänä 1686-1696. Hänen aikanaan sattui tuhoisa tulipalo ja heti hänen kuolemansa jälkeen toinen samanlainen - Michel oli haudattu 4.10.1696.

Vuonna 1688 oli tuli päässyt irti siten, että paimentytön hakiessa tavaroitaan sängyn alta, hänen sängyn päälle jättämänsä päre sytytti siinä olleet oljet. Seuranneessa tulipalossa tuhoutui 4 tupaa ja porstua sekä kaikki vaatteet. Yhteensä vahingot nousivat 300 taalariin. Paloapua annettiin Routiolle yksi äyri jokaiselta Lohjan ja Siuntion talolta.

Toinen tulipalo sattui ennen joulua 1696. Silloin paloi tupa, jossa säilytettiin 20 tynnyriä nauriita, 8 tynnyriä kaalia, 1 tynnyri tervaa, 4 olutpuuta (?), 1 olutsammio, läkkäri, pulloja, käsimylly ja auranvantaita. Vahingon suuruudeksi tuli 180 taalaria.

Vuonna 1693 Routio oli merkitty ratsutilan kantatilaksi, johon augmenttitilana kuului Rösundin tila Karjaalta. Routio sai siis kantaa Rösundilta veroja hoitaakseen ratsumiehen varustamisen.

Seuraava isäntä oli n. 16 syntynyt Henrik Rautell, joka sitten hallitsi tilaa aina vuoteen 1742. Hänen aikanaan Routio merkittiin Raaseporin komppanian ratsutilaksi nro 28.

Kotisivujeni Rautell -taulusto on päivitetty tänään!

Routio tulipalo Rösund

Pipo ja Pulkka!

Mukavan talvipäivän kunniaksi voimme hetken tutkailla Pipoa, nimittäin Kiskon Kurkelan kylässä sijainnutta ratsutilaa. Sen isäntänä oli 1720-luvun alussa Salon Pullolan kylästä kotoisin ollut Isak Isaksson puolisonaan Kiskon Honkapyölin rusthollarin tytär Beata Arvidintytär.

Isakin sukuperä on itseltäni tutkimatta, mutta Beata isä Arvid Hansson Hammar oli syntynyt Karinaisten Tilkaisissa.

Heidän tyttärensä Maria syntyi kesäkuun lopulla 1721. Hän oli kaksi kertaa naimisissa. Ensimmäinen puoliso oli Suomusjärven Laidikkeen Jusalan l. Jussilan talon poika Johan Eriksson, josta myöhemmin tuli Kurkelan Heikolan ratsutilallinen. Johanin kuoltua Maria nai Sammatin Kiikalan kylän Pulkan talossa syntyneen Erik Nilssonin.

Erik kuului tätä kautta Pulkalta lähteneeseen hyvin laajaan Malmgren -sukuun.





















Hammar Kurkela Kisko