Aleksanteri Eriksson

Aleksanteri Erkinpoika syntyi Kiskon pitäjän Kajalan kylän Tinon talossa heinäkuun viimeisenä päivänä 1832. Isänsä kuollessa oli Aleksanteri vain 17-vuotias ja joutui täten nuorena poikana ottamaan vastuun tilan hoidosta. Kaikki Aleksanterin sisarukset olivat kuolleet joko lapsina tai hyvin nuorina.

Aleksanterin serkun puoliso, etunimikaima Aleksanteri Fromholdt oli samaan aikaan naapuritalo Kaijan lampuotina. Tosin jo vuodesta 1865 tuli uudeksi lampuodiksi hänen poikansa August Wilhelm Fromholdt.



Aleksanterin ensimmäinen vaimo oli Perniöstä kotoisin ollut Maria Lovisa Petterintytär. Avioliitosta syntyi kolme aikuiseksi elänyttä lasta. Marian kuollessa nuorena vuoden 1860 lopulla ei Aleksanteri jäänyt kauaksi aikaa ilman puolisoa. Jo seuraavan vuoden helmikuussa hänet vihittiin kiskolaisen Engla Hammarin kanssa. Tämäkin liitto jäi lyhytikäiseksi Englan kuoltua muutaman vuoden kuluttua. Heille syntyi kaksi lasta kuolleena, joten liitosta ei jäänyt suvunjatkajia.

Englalla oli tosin avioton tytär, Florentir, joka jäi asumaan Aleksanterin perheeseen. Hänet on merkitty ruotuvaivaiseksi rippikirjoissa 1890-luvulla.

Kolmas vaimo löytyi Kajalan naapurikylästä, Marjaniemestä. Henrik Högbergin tytärpuoli Anna Lisa Törnqvist oli syntynyt 1842 äitinsä aviottomana tyttärenä. Hänen isänsä on täten jäänyt tuntemattomaksi. Anna Lisalla oli häntä kahdeksan vuotta nuorempi sisarpuoli Johanna.


Anna Lisalle ja Aleksanterille syntyi yhteensä seitsemän lasta, joista kuudella tuli olemaan omia jälkeläisiä. Aleksanteri itse oli Tinon lampuotina isänsä ja isoisänsä tavoin.

Perhe asui koko ajan Kajalan Tinon talossa, josta lapset sitten lähtivät maailmalle. Tyttäristä tuli piikoja ja sittemmin maatalon emäntiä, poikien perehtyessä maanviljelykseen.

Anna Lisa kuoli juuri vuosisadan vaihteessa ja hänen perunkirjansa antaa yksityiskohtaisen kuvauksen perheen omaisuudesta ja elinympäristöstä

Aleksanteri kuoli vuonna 1906 ja hänen perunkirjastaan on tehtävissä se johtopäätös, että hänen poikansa Jalmari on huolehtinut isästään tämän viimeisinä vuosina. Isän kuoltua on loppu omaisuus huutokaupattu ja rahat jaettu sisaruksille.

Isän ja äidin kuoltua Jalmari jatkoi Tinon isäntänä kuolemaansa saakka vuoteen 1915. Vähän tämän jälkeen Tinon tosiasiallinen omistaja, Kosken ruukki, myi sen Juho Wendelinille.

Kommentit

Suositut tekstit