Birgitta Jakobintytär 1400-luvulta

Birgitta Jakobintytär, s. noin 1440-luvulla, oli naimissa jo 1460-luvulla. Hän esiintyy vain kerran asiakirjoissa. Sukuasema on selvä, vaikka isännimeä ei mainita. Birgitta omisti 1/3 Nousiaisten Nyynäisistä. Myös Sauvon Päisterpäässä ja Lemun Mannassa sekä Nousiaisten Köönikkälässä hänellä oli perittyä maata.
Birgitan ensimmäinen puoliso 1460-luvulla oli Jöns Olofinpoika (Skytte), Sääksmäen kihlakunnan tuomari, joka tunnetaan ajalta 1466–73. Birgitan toinen mies oli Henrik Tavast. Tämä avioliitto on jäänyt lyhytaikaiseksi, sillä Jöns Olofinpoika eli vielä 1473, mutta kuoli ennen vuotta 1477, ja Henrik Tavast tunnetaan viimeksi elossa olevana 1474. Henrik Tavast oli ollut aviossa Johanna Bengtsdotterin kanssa 1453–65 ja hänen seuraavan vaimon nimi on ollut Anna. Aikaisintaan 1474 hän on voinut solmia avioliiton Birgitan kanssa, edellyttäen, ettei Jöns Olofinpoika elänyt viimeksi tunnetun esiintymisvuotensa 1473 jälkeen ja että Henrik Tavast puolestaan on elänyt vuoden 1474 jälkeen.

Birgitan kolmas puoliso oli Jeppe Folmarinpoika eli Jakob Valdemarinpoika. Jeppe Folmarinpojan ura alkoi Naantalista päin. Hän asui joko kaupungissa tai sen lähellä, sillä hän oli helposti saatavilla luostarin saantokirjeiden sinetöijäksi vuosina 1492–97. Hänestä käytettiin heti ensimmäisestä tapauksesta lähtien nimitystä ”a wapen”, ts. hänet tunnustettiin rälssimieheksi. Jeppe tunnetaan Ylä-Satakunnan kihla-kunnantuomarina 1500–18. Hän osti 28.9.1505 Maskun kihlakunnantuomari Didrik Hansinpojalta ja tämän sisaren lapsilta Nokian kartanon, jolle sai valtionhoitaja Sten Sturelta 1512 omistusvahvistuksen. Kevättalvella 1517 hän joutui lähtemään Venäjälle neuvottelumatkalle Jöns Laurensinpojan kanssa. 1.3.1529 Jeppe luovutti kaiken ostomaansa ja irtaimistonsa tyttärelleen Barbrolle ja vävylleen. Jeppe oli ostanut myös Kangasalan Vääksystä siellä olleen ainoan rälssimaan, jonka hän sitten myi Jöns Vestgötelle. Jeppe oli elossa vielä 1530, jolloin valtuutti tyttärensä Barbron myymään Jöns Vestgötelle Rajametsän, mutta lienee kuollut pian tämän jälkeen.

Jepen vaakunassa oli kilven yläosassa heraldinen lilja, alaosassa pyyntirauta. Hänen hautamuistomerkki lienee Nokian kartanon puistossa sijaitseva kivi, jossa 1800-luvun alkupuolella oli näkyvissä lilja ja ympyrä (pyyntirauta?) sekä liljojen välissä ristissä olevat kädet.

Täyttä selvyyttä Birgitan lapsistaan ei ole saatavissa, koska mitään perinnönjakosopimuksia ei ole säilynyt. Piispa Martinus Skytten sisarusparveen kuuluivat vanhojen sukukirjojen mukaan piispa itse (Mårten), Hebla, Margareta, Kristina, Jöns, Barbro ja Elseby, mutta niissä ei ole ilmaistu, mistä Birgitan avioliitoista he olivat. Ensimmäisestä liitostaan Jöns Olofinpojan kanssa olivat varmasti Mårten ja Margareta sekä ristimänimestä päätellen myös Jöns. Barbro ja Elseby lienevät Birgitan viimeisestä avioliitosta.

1.    Martinus Skytte (saman niminen setä toimi 1485–88 Turun kaniikkina), teki laajoja ulkomaisia opintomatkoja, valittiin Turun piispaksi 1528 ilman paavin vahvistusta.
2.    ?Hebla.
3.    Margareta Jönsintytär, eli leskenä 1534 Lammin Vanhassakartanossa, jonka hän oli saanut ensimmäiseltä mieheltään huomenlahjana, ei elänyt enää 1557. 1.pso. Måns Henrikinpoika Tavast (tavallaan Margaretan velipuoli: he ovat asuneet samassa perheessä, mutteivät olleet keskenään verisukulaisia, koska molemmilla oli eri vanhemmat - siksi kanonisen oikeuden avioesteet eivät ole koskeneet heitä), 2.pso. ennen 1503 Bengt Nilsinpoika (Hakoisten sukua), Hattulan kihlakunnan tuomari 1503–09. Kummastakaan avioliitosta ei syntynyt lapsia, koska piispa peri sisarensa.
4.    ?Kristina.
5.    ?Jöns, mainitaan Kokemäen kirkkoherrana.
6.    Elseby Jakobintytär, s. viimeistään 1490, puoliso ennen vuotta 1515 Peder Siffridinpoika, pariskunnalla oli rälssimaata Sauvon Päisterpäässä, joka lienee ollut Elsebyn perin-tömaata.
7.    Barbro Jakobintytär, mainittiin Jeppe Folmarinpojan tyttäreksi 1.3.1529, jolloin tämä luovutti kaiken ostomaansa ja irtaimen omaisuutensa tyttärelleen Barbrolle ja vävylleen, 1.pso. Måns Pederinpoika, ei ollut rälssimies, koska häntä ei nimitetä jalosukuiseksi vaan ”ärlig sven”,  2.pso. ennen vuotta 1529 Olof Larsinpoika, talonpoikaista syntyperää, kotoisin Pirkkalan Sikoisista, oli ilmeisesti toiminut Nokian kartanossa renkivoutina, koska sai omakseen palvelunsa perusteella osan Nokiasta.

Kommentit

Suositut tekstit