Toukokuun 22. päivänä vuonna 1886 kuoli Porin kuudennessa kaupunginosassa merkillinen mies nimeltään Josef Kasimir Kaiskin/Kainskinski. Hän oli omien sanojensa mukaan syntynyt 1783, joten kuollessaan tämä entinen aliupseeri olisi ollut peräti 103 vuoden ikäinen. Entinen sotilas Kaiskin oli kotoisin jostain Preussin ja Puolan rajamailta, mutta ollen kuitenkin syntyperältään puolalainen. Tästä johtuen hän oli uskonnoltaan roomalais-katolilainen.
Josef tai paikallisten mukaan Jooseppi Kaiskin oli kertonut olleensa mukana taisteluissa Napoleonia vastaan tämän hyökättyä Moskovaan 1813. Sen jälkeenkin mies olisi ottanut osaa useisiin sotiin Venäjän väreissä. Eropassin väestä mies sai 1853 ja Poriin hän oli tullut jo vuoden 1840 paikkeilla.
Kaiskin sai pientä, noin 36 ruplan eläkettä eläen hyvin säästäväisesti. Niinpä hänen väitettiin koonneen satoihin rupliin kohonneen omaisuuden, jonka hän oli piilottanut kotiinsa luottamatta pankkeihin. Tämä koitui myös Kaiskin rahojen kohtaloksi, sillä syksyllä 1885 ne kaikki joutuivat varkaiden saaliiksi. Sama pitkäkyntinen oli vienyt myös vanhan sotilaan kaikki viralliset paperit.
Luonteeltaan Kaiskin oli rauhallinen mies, joka eli yksinkertaista elämää. Hänellä oli perunamaa ja ruokansa hän teki aina itse. Vaimonsa, kaakeliuunimaakarintytär Maria Christina Uskelinin (1802-1869) Kaiskin oli nainut vuonna 1842 ja saman tien syntyi myös perheen ainoa lapsi, tytär Fredrika Josefina. Tämän ensimmäinen puoliso oli ollut signalisti Ananias Henriksson, jonka kuoltua lesken nai renki Gustaf Adolf Sakaloff Kokemäen Hassalasta. Fredrika Josefina menehtyi varsin nuorella iällä "verenjuoksuun". Lapsia em. kahdesta avioliitosta ehti syntyä ainakin kaksi; Karl Emil (1861) ja Hjalmar August (1864). Vaikka Fredrika Josefina on merkitty Porin kaupungin kastettujen luetteloon, on vuosien 1875-1882 rippikirjassa (s. 871) hänen syntymäpaikakseen merkitty Ulvila.
Sanomalehtitietojen mukaan vieraalla maalla lähes koko ikänsä viettänyttä Jooseppi Kaiskinia jäivät suremaan lastenlapset ja lastenlasten lapset. Hjalmar Augustin myöhemmistä vaiheista en saanut selkoa, mutta Karl Emil oli naimisissa karvialaisen Albertina Benjamintytär Lylylammen kanssa työskennellen "konetehtaalla". Heillä oli ainakin kolme lasta; Kaarle August (1886), Sulho Armas (1889) ja Saima (1898).
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Henry von Northeim – keskiajan vaikutusvaltainen saksilainen ruhtinas Henry von Northeim (s. noin 1060) oli yksi aikansa vaikutusvaltaisimm...
-
Vanhoista käräjäkirjoista voi joskus löytää jopa sukupuita! Yksi näistä tapauksista on Viitasaarella noin vuonna 1827 kuolleen pitäjänsuuta...
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti