Lapsenmurhaaja

Lietolainen Juho August Juhonpoika ja hänen vaimonsa, mynämäkeläinen Johanna Miina Heikintytär asettuivat 1860-luvun lopulla Käipelän kylän Sorvarin talon maille Liedossa. Juho Augustista tuli Sorvarin sekä myöhemmin Jussilan renki ja äiti Johanna sai huolehtia perheen lapsista. Näitä lapsia oli yhteensä viisi, mutta vain kolme heistä selvisi yli lapsuusiän. Vanhempi eloonjääneistä oli tytär Alma Johanna. Perheen muuttaessa Inkoisten Vähä-Hallin maille vuonna 1878 oli Alma Johanna noin yhdeksän vuoden ikäinen.

Kovin kauaa isä Juho August ei Vähä-Hallin renkimiehenä viihtynyt, sillä jo 1880 hän lähti pesueineen Paimioon. Alma Johannan päästyä ripiltä Paimiossa 1885 lähti hän takaisin Inkoisiin. Muu perhe jäi Juntolaan. Paimion rippikoululaisten luettelossa Alman sukunimenä on Sillanpää.
Inkoisissa Alma Johanna työskenteli Iso-Hallin talon piikana marraskuusta 1885 lähtien. Kun uusi rippikirjanide alkaa 1887, löytyy Alma johannan kohdalta lisätietosarakkeesta merkintä No 517 sekä edelleen tieto muutosta Paimioon 1892. Tämä ensi alkuun hieman kryptiseltä vaikuttava numero avautuu, kun ymmärtää avata Liedon seurakunnan rikoskirjan. Rikoskirjaan merkittyyn säntillisessä numerojärjestyksessä seurakunnassa tapahtuneet rikokset.

Niinpä voimme lukea Liedon välikäräjien käsitelleen 30.4.1887 Alma Johanna Augustintytärtä vastaan esitettyjä syytöksiä, joiden aiheena olivat lapsenmurha sekä sapattirikos. Nämä rikokset olivat tapahtuneet reilua kuukautta aiemmin. Alma Johanna todettiin välikäräjille syypääksi. Tuomioksi tuli kuritushuonetta, mutta Hänen Majesteettinsa Keisarin armosta nuori nainen vapautettiin viiden vuoden jälkeen maaliskuussa 1892.

Mitä sitten oli tapahtunut, jotta välikäräjätkin oli pitänyt määrätä koolle? Tämän voi lukea aikakauden sanomalehdistä. Sunnuntaina, 14. päivänä maaliskuuta oli ”jywätorpparintytär”, piika Alma Johanna mennyt Isohallin lammaspihattoon ja synnyttänyt siellä lapsen. Heti tämän jälkeen oli piikatyttö kuristanut vastasyntyneen sukkarihmallaan. Kun asia tuli julki, Alma Johanna ensin kiisti kaiken, mutta tarkemmassa kuulustelussa vangitsemisen jälkeen tunnusti koko asian.

Alma Johanna lähti 1892 Paimioon, jossa hän oli hetken Aron Sepäntalossa piikana, mutta muutti jo samana vuonna Rautalhon Isotaloon. Siellä hän rippikirjaan merkinnän salavuoteudesta synnytettyään aviottoman tyttären keväällä 1894. Nimekseen tytär sai Ingrid Delilan. Kastettujen luettelossa tytär on mainittu ajan karuun tapaan ”äpäräksi”. Alma Johannan elämä tyttären kanssa jatkui Loven kylän Vanhatalossa vuoteen 1910, jolloin Ingrid muutti Tarvasjoelle.


Aviottoman lapsen synnyttäneen nuoren tytön osa ei ollut kadehdittava. Sen takia on jälkipolvien turha tuomita ketään liian ankarasti, vaikka vastasyntyneen murhaaminen kammottavalta tuntuukin. Viiden vuoden istuminen Hämeenlinnan vankilassa, jonne Alma Johanna hyvin luultavasti toimitettiin, on riittänyt sovittamaan hänen tekosensa yhteiskuntaa kohtaan. Onneksi ainakin 1890-luvun loppu ja 1900-luvun alku sujuivat häneltä hieman onnellisimmissa merkeissä. Sukunimeä Sillanpää ei Alma Johannan kohdalla löydy enää em. rippikoululaisten luettelon jälkeen, mutta isä Juho August sitä tuntui käyttävän. Mainittakoon, että Alma Johannan äiti kuoli 1911 ja isä jäi edelleen asumaan itsellisenä Aron kylän Sepäntalon maille.

Kommentit

Suositut tekstit