Lahnajärven turma

Sunnuntaina, 22. päivänä tammikuuta vuonna 1882 tapahtui Suomusjärven Lahnajärvellä surkea onnettomuus. Kettulan kylästä kotoisin olleet viisi nuorta miestä ajoivat tuolloin hevosreellä sulaan paikkaan. Reessä istuneet olleet kolme miestä painuivat saman tien jään alle, kun taas reen kannuksilla olleet kaksi nuorukaista ehtivät pelastaa itsensä jäälle ja sitä kautta turvaan.

Turmassa menehtyneet olivat Kettulan Sipparin verotalon entisen lampuodin, Karl Magnus Nyströmin ja vaimonsa Klara Gustava Ekholmin juuri 19 vuotta täyttänyt poika Karl Henrik, Sullan verotalon lampuodin, Johan Johanssonin ja vaimonsa Ulrika Johansdotterin 17-vuotias poika Oskar Verner sekä Vanha-Ällipään talon renki Jakob Johan Semberg. Hän oli vainajista vanhin ja syntynyt kesäkuussa 1853 Nummen Sierlan kylän Salmen talon Lamminpakan torpparin, Anders Sembergin ja vaimonsa Greta Lena Telenin kolmantena lapsena.


Sanomalehdissä olleiden kertomusten mukaan tämän turman perimmäisenä syynä oli humalassa hurjastelu, sillä normaalisti miehet eivät olisi kulkeneet kyseistä reittiä pitkin. Mutta suunkostuketta tarpeeksi nautittuaan oli ehkä kadotettu paikan taju tuhoisin seurauksin.

Torpparien tarinaa

Eräs suora esi-isäni on Suomusjärven Lahnajärven Reukan talollinen Johan Johansson, joka syntyi elokuussa 1726. Paria vuotta myöhemmin, helmikuun lopulla 1728 näki päivänvalon ensi kertaa pikkuveli Jonas. Tällä kertaa seuraamme hetken hänen jälkeläistensä joukkoa.

Puolisokseen Jonas sai naapuritalo Klemelän tyttären, Reginan, joka oli miestään reilut 11 vuotta nuorempi. Vihkiminen Suomusjärven kirkossa tapahtui lokakuussa 1764. Seuraavassa heinäkuussa syntyi pariskunnan esikoisena poika Johan isän ollessa jo kypsässä 36 vuoden iässä. Johania seurasivat muutaman vuoden välein Lisa, Jonas, Greta ja Eva. Tosin Greta-tyttäriä oli kaksi, mutta ensimmäinen kuoli vain viikon ikäisenä. Ajalle tyypilliseen tapaan seuraavana syntynyt lapsi sai saman nimen kuin kuollut isosisko.

Johanista tuli torppari Reukan talon Myllykankareelle. Hän oli naimisissa Suomusjärven Taipalon Piekkalan talon tyttären, Greta Lietzenin kanssa. Johanin kuoltua toukokuussa 1801 nai leskivaimo Greta uuden avioliiton erään Erikin kanssa, joka oli kotoisin Kiikalan pitäjän Peltolan kylän Kuopsilta. Johanilla oli Gretan kanssa ainakin kaksi lasta.

Johanin pikkusisko Lisa meni ensin naimisiin muurarimestari Matias Tiljanderin kanssa, joka oli häntä peräti 24 vuotta iäkkäämpi. Tästä huolimatta liitosta syntyi viisi lasta. Kun Matias menehtyi keväällä 1808, asui Lisa muutamia aikoja leskenä. Uudeksi puolisoksi tuli Sammatin Haarjärven Nikun talon torpassa syntynyt Johan Michelsson Willgren, joka oli sitten vaimoaan 10 vuotta nuorempi. Johanista tuli tämän avion kautta Kettulan kylän Vanha-Ällipään Muurmestarin torppari. Nimensä tuo torppa sai varmaankin Matias Tiljanderilta. Lapsia ei tästä liitosta syntynyt.

Järjestyksessä seuraava lapsista oli poika Jonas, joka syntyi elokuussa 1770. Hän lähti noin 19 vuoden iässä rengiksi naapuritalo Simolaan, mutta 1792 rippikirja ilmoittaa Jonaksen matkanneen Turkuun suutarin oppia saamaan. Sieltä hän palautui jossain vaiheessa takaisin kotikonnuillaan sukunimeä Landström käyttäen. Tätä samaa nimeä käyttivät myös eräät hänen sisarustensa lapsista. Puolisokseen hän haki 1803 Someron Suojoelta torpparin tytär Beata Fogelbergin. Lopulta Jonaksesta tuli Someron Kaskiston Koskelan torppari. Hän kuoli Somerolla, mutta tuli haudatuksi Somerniemen kappelin kirkkomaan multiin. Jonaksen ja Beatan pojasta, Johanista tuli aikanaan Suojoen Alitalon rusthollari, joten torpparin pojankin oli tuohon aikaan mahdollista edetä säätykierrossa.

Sitten syntyi Greta-tyttönen, jonka kohtaloksi tuli kuolla vain viikon ikäisenä. Lisäksi seuraavana vuonna Regina synnytti kuolleen lapsen. Joulukuussa 1775 syntyi sitten onnellisten tähtien alla tytär, josta tuli, kuten edellä mainitsin, Greta. Hänet vei vihille Someron Lautelan kotoisin ollut leskimies Henrik Henriksson.

Pitäjänsuutari Jonaksen ja Reginan kuopus oli tytär Eva, joka syntyi vuonna 1779. Hän oli naimisissa toisen kaukaisen sukulaiseni eli Kettulan kylän Sullan talollisen, Erikin pojanpojan kanssa. Tämä herra oli Isak Johansson, josta tuli isäntä jälkeen Kettulan Uusi-Ällipään talon Ruonan torppari.



Jonaksen ja Reginan perheen lyhyt kuvaus on esimerkki siitä, miten torpparien jälkeläiset saattoivat jatkaa vanhempiensa tavoin päivätöitä tehden torpparisopimuksen nojalla tai sitten päätyä kohtuullisen kokoisen ratsutilan isänniksi. Kaikki oli itsestä kiinni.

Suku-uutisten videot

Tiesithän, että olen tehnyt pienen määrän historiaan ja sukututkimukseen liittyviä videoita! Löydät ne kaikki tämän linkin takaa.

Näkymä Kiskon Orijärven kaivokselle

Lindgrenien perheen synkkä kohtala

Klikkaa kuva suuremmaksi

Vuonna 1832 vihittiin Suomusjärvellä Arpalahden rusthollin renki Elias Lindgren ja saman suuren talon piika Agneta Lovisa/Josefa Södervall. Elias oli syntynyt Kiskon Kurkelan kylän Pipon puolikkaan tilan talossa, kun taas Agneta oli torpparin tytär Karjalohjan Puujärveltä. Hänen kohdallaan sukututkijalle aiheuttaa pientä hämminkiä se, että Karjalohjalla tyttöstä kutsutaan nimellä Agneta Lovisa. Suomusjärven rippikirjoissa hänestä tuleekin Agneta Josefa.

Eliaksen ja Agnetan perhe on kammottava esimerkki siitä, miten pahaa jälkeä tarttuvat taudit saattoivat "vanhoina hyvinä aikoina" aiheuttaa.

Arno Forsius kertoo omilla kotisivuillaan erittäin seikkaperäisesti monista sairauksista, joiden joukkoon kuuluu myös verensekaista ripulia aiheuttanut punatauti (kreik. dysenteria). Taudin aiheuttaa suolistoon päässyt ameba-alkueläin.

Forsiuksen sivuilla kerrotaan seuraavaa;

Punatautia oli Suomessa 1750-luvulla satunnaisina epidemioina. Sittemmin punatauti oli Suomessa myös siviiliväestön keskuudessa yleinen kulkutauti 1770-luvulta lähtien melkein sadan vuoden ajan. Suurina epidemioina sitä esiintyi erityisesti sotavuosina tai muuten poikkeuksellisina aikoina. Punatauti aiheutti usein jopa enemmän kuolemantapauksia kuin pelätty isorokko.

Koska taudin epäiltiin johtuvan vatsan kylmettymisestä, antoi Collegium medicum vuonna 1754 kuuluttaa maaherrojen välityksellä kansalle, että ihmisten oli käytettävä punataudin ehkäisemiseksi vatsansa suojana irtonaista, selän puolelta kiinnitettävää nahkaa. Sen tartuntaa lisäävinä seikkoina elonkorjuuaikana ja mätäkuussa pidettiin sitä, jos kuumien päivien jälkeen viilentyneinä iltoina asettui kuumissaan makaamaan kylmälle tai kasteesta kostealle maalle, tai joi kylmää vettä tai hapanta kaljaa. Vielä vuonna 1837 Elias Lönnrot (1802–1884) sanoi, että punatauti "saapi epätasaisesta elämästä tahi muusta huolettomuudesta lämpiminä kesinä ja syyspuolella, warsinki iltawilusta lämpimäin päiwäin perästä, ensimäisen alkunsa ja lewenee siitä pian kulkutaudiksi."

Punataudin tarttuvuus oli tunnettua 1800-luvun alkupuolella. Punataudin leviämistä helpottivat heikosti hoidetut tai puuttuvat käymälät, heikosti suojatut vesilähteet sekä puutteelliset peseytymismahdollisuudet. Myös kärpäset ovat toimineet taudin levittäjinä käymälöistä ja tunkioilta ruokatarpeisiin. Chr. Fr. Paullinus (1643–1712) on kuvannut jo vuonna 1707 kärpästen aiheuttaman punataudin.

Punataudille oli tyypillistä, että epidemiat ilmaantuivat loppukesällä tai syksyllä, usein monena perättäisenä vuonna. Siihen vaikutti mm. se, että punatautia vastaan ei kehittynyt pitkäaikaista immuniteettia. Siitä syystä punatauti oli myös aikuisväestöä rasittava kulkutauti, joka vaikutti väestökehitystä hidastavasti, vähentämällä avioliittoisuutta ja syntyneisyyttä. Kuolleisuus tautiin oli suurinta lapsilla ja vanhuksilla.

Vuoden 1852 punatautiepidemian aikana lääkintätoimen pääjohtaja kehotti piirilääkäreitä lähettämään havaintoihin perustuvan täydellisen kuvauksen punataudista ja kaikista sen esiintymiseen liittyvistä seikoista. Hän vetosi siihen, että punatauti oli ensimmäisellä tilalla maamme kulkutautien joukossa, ei ainoastaan tiheiden esiintymisten vuoksi vaan myös aiheuttamiensa tuhojen vuoksi.

Tuho oli tosiaan totaalinen torppari Lindgrenin perheessä. Tässä perheessä oli alunperin ollut 10 lasta, mutta vuoteen 1852 mennessä heistä oli menehtynyt kolme. Näin ollen syyskuun alussa 1852 Eliaksen ja Agnetan lisäksi torpassa asui seitsemän lasta. Mutta sitten syöksyi perhe turmioon em. alkueläimen päästessä valloilleen.

Ensimmäisenä uhriksi joutui alle vuoden vanha Gustaf-poika syyskuun 10. päivänä. Seuraavana päivänä kuolivat äiti Agneta sekä tyttäret Amanda ja Sofia sekä poika Karl. Syyskuun 15. päivänä oli isä Eliaksen vuoro menehtyä tähän vaikeaan sairauteen ja vain vuorokautta myöhemmin tytär Erika oli kuollut. Adolf kuoli 20. päivä ja Elias 22. päivä syyskuuta. Näin koko Lindgrenien perhe oli menehtynyt punatautiin vain 12 päivän sisällä. Kenelläkään ei tuon ajan maalaistorpassa ollut mitään mahdollisuuksia selvitä hengissä taudin kerran levittyä suolistoon,

Tämä J. Ruskon innoittamana ja vinkkaamana syntynyt pieni tarina on uskomattoman synkkä. Harvoin, jos koskaan olen törmännyt tapaukseen, jossa kokonainen perhe olisi kuollut näin lyhyessä ajassa johonkin sairauteen.

Malm -sukuisia

Jatkan edellisten tekstieni tapaan Turun rippikirjojen parissa. Tällä kertaa silmiini osui merimies Frans Malm, joka on merkitty syntyneeksi Kiskossa vuonna 1828. Kiskolla tarkoitettiin usein muiden pitäjien rippikirjoissa myös kappeliseurakunta Suomusjärveä ja niin on asia tässäkin tapauksessa.

Frans oli yksi Regina Carolina Malmin neljästä aviottomasta lapsesta, jotka kaikki syntyivät Suomusjärven Lahnajärvellä. Pikkusisko Johanna Matildan vei aikanaan vihille sammattilainen Karl Fredrik Sylvander, kun Frans taasen otti vaimokseen piikkiöläisen Margareta Sofia Rothin.

Fransilla ja Margareta Sofialla oli ainakin kolme lasta; Sofia Carolina, Frans Emil ja Lovisa Emelia Charlotta. Vuoteen 1857 mennessä isä Frans oli saanut ylennyksen. Hän ei enää ollut pelkkä merimies, vaan kauppalaivan perämies. Suomen Sukututkimusseuran Merimieshuoneiden hakutietokannasta löytää Fransista hieman tarkempia tietoja. Näistä ikävin on tieto hänen kuolemastaan tammikuussa 1881. Tuossa vaiheessa hänelle kirjattiin tittelit styrman, befålhafvare and skeppare ex. 1863 nöjaktiva.


Fransin äidin, Regina Carolinan, vanhemmat olivat kersantti Axel Johan Malm ja vaimonsa Maria Collin. Maria oli kotoisin Suomusjärven Lahnajärven Kolhon talosta, mutta ensi alkuun Axel Johanin sukuperä tuotti itselleni ongelmia. Suomusjärven rippikirjoissa syntymäajaksi on merkitty aina hyvin selkeästi 28.2.1749. Tuolla päivämäärällä ei osumia HisKi-haulla löydy. Lähimmäksi menee Rauman Unajan kylän Mannilassa 1.3.1749 syntynyt Alexander Johan, jonka isä oli vänrikki Lars Christopher Malm ja äiti Margareta Krumhorn.

Päivämäärän ero selittyy hyvin nopeasti, kun kurkkaa Digiarkistosta Rauman tuon ajan rippikirjoja. Vuosien 1750-1756 niteessä Axel Johanin syntymäpäiväksi on jo ilmestynyt tuo em. 28.2.1749. Kastettujen luettelon merkintä lienee oikeampi, mutta koko loppuelämänsä Axel Johan oli sitten päivän vanhempi.

Miksi sitten Rauman seudulla syntynyt nuorukainen löysi vaimokseen suomusjärveläisen talollisen tyttären? Vastaus on oikeastaan hyvin helppo, sillä upseeri asettui asumaan sinne mihin käsky kävi. Niinpä 1750-luvun lopulla tai viimeistään seuraavan vuosikymmenen alussa Lars Malm perheineen muutti Kiikalan Peltolan kylän Sipilään. Sipilän talosta on toki vielä matkaa silloisen naapuripitäjän Lahnajärvelle, mutta ehkäpä tulevat puolisot näkivät toisensa esimerkiksi kirkossa tai muissa riennoissa. Joka tapauksessa Axel Johan Malm ja Maria vihittiin maaliskuussa 1790 ja tuolloin upseerimme asui itseasiassa Lahnajärven Suonikkalan talossa. Maria menehtyi tammikuussa 1802 ja jo saman vuoden heinäkuussa herra Malm avioitui uudelleen. Puolisoksi tuli Nummen Ritarlahdessa syntynyt Greta Sofia Tolpo. Axel Johanin kuoltua vuonna 1815 asui leski Greta Sofia Lahnajärven Kolholla, kunnes 1839 hän aloitti pienimuotoisen muuttorumban Karunan ja Suomusjärven välillä. Karunassa asui 1830- ja 1840-taitteessa nuorempi Axel Johan Malm, jota nimitetään kaupunginviskaaliksi.


Pieni salaperäisyys verhoaa pikkuveli August(inus) Stephan(us) Malmia, joka syntyi Lahnajärvellä vuonna 1810. Suomusjärven haudattujen luettelon mukaan hän olisi kuollut jossain onnettomuudessa elokuussa 1820. Aivan samalla syntymäpäivällä löydämme kuitenkin saman miehen Vanajan pitäjästä ja edelleen Tenholasta noin kymmenkunta vuotta myöhemmin hänen ollessa Olsbölen kestikievarin isäntänä.

Mitään ihmeempää salaisuutta tähän ei liity, kun tarkistaa asian rippikirjoista. Täkäläinen pappi on sekoittanut haudattujen luettelossa kaksi asiaa, sillä August Stephanin isoveljen, Gustaf Edvardin kohtaloksi tuli kuolla em. onnettomuudessa. Rippikirjasta selviää myös, että August Stephan Malm muutti Vanajan Luolaisiin. Sieltä en tosin ole nuorta herra Malmia onnistunut löytämään, mutta muuttaneiden luetteloiden mukaan hän jok tapauksessa lähti Vanajan pitäjästä Tenholaan vuoden 1830 elokuussa.

Kuten tavallista, on oheinen jälkipolvitaulusto kovin puutteellinen. Täydenneksiä otetaan vastaan kiitollisuudella sekä tietysti myös korjauksia.

Taulu 1

I. Axel Johan Malm. Syntynyt 01.03.1749 Rauma, Unaja, Mannila. Kuollut 05.06.1815 Suomusjärvi, Lahnajärvi, Suonikkala. Kersantti. Kersantti Malmin ensimmäinen puolisonsa oli Maria Mårtensdotter, jonka kanssa hänellä oli useita lapsia 1700-1800-lukujen vaihteessa.

Maria Mårtensdotter oli puolestaan Lahnajärven Kolhon talollisen tytär.

Asui Lahnajärven Suonikkalan talon mailla.

Kastettujen luettelossa syntymäpäivänä 1.3.1749, mutta jo Rauman rippikirjassa 1750-1756 päiväys on muuttunut muotoon 28.2.1749.

Vanhemmat vänrikki Lars Malm ja vaimonsa Anna Margareta Krumhorn Rauman Unajan kylän Mannilasta. –Puoliso 1:o 12.07.1802 Nummi Greta Sofia Tolpo. Syntynyt 03.02.1771 Nummi, Riddarvik. Kastettu 07.02.1771 Nummi. Muutti pitkään leskenä asuttuaan Sauvoon vuonna 1839 Suomusjärven rippikirjan perusteella.

Muutti tuolloin Karunan Päisterpään säterikartanoon, jota tuolloin hallitsi hänen poikansa Axel Johan Malm. ( i Johan Tolpo. Syntynyt 1740 Pohja. Ä Magdalena Catharina Woivalenius. Syntynyt 06.12.1742 Nummi,Kovela. Kuollut vanhuuden heikkous 22.12.1828 Nummi,Kovela. Äi Gabriel Woivalenius. Syntynyt 17.04.1695 Sääksmäki. Kuollut 1762 Nummi,Kovela. Nimismies. ÄÄ Magdalena Catharina Gjös. Syntynyt 29.01.1699 Nummi,Kovela. Kuollut 1772 Nummi,Kovela.) Maria Collin. Syntynyt 01.04.1758 Suomusjärvi, Lahnajärvi, Kolho. Kastettu 02.04.1758 Suomusjärvi. Kuollut 10.01.1802 Suomusjärvi, Lahnajärvi, Suonikkala.
II Lapset

2: Regina Carolina Malm. Syntynyt 07.11.1801 Suomusjärvi, Lahnajärvi. Taulu 2.

1: Axel Johan Malm. Syntynyt 01.05.1803 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Kaupunginviskaali,kersantti. Taulu 4.

1: Ebert Gustaf Malm. Syntynyt 10.09.1805 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Kastettu 15.09.1805 Suomusjärvi.

1: Augustinus Stephanus Malm. Syntynyt 13.03.1810 Suomusjärvi, Lahnajärvi. Palvelija. Taulu 5.

Taulu 2

(Taulusta 1)

II. Regina Carolina Malm. Syntynyt 07.11.1801 Suomusjärvi, Lahnajärvi. Kastettu 08.11.1801 Suomusjärvi. Asui aviottomana kotitalossaan Suomusjärven Lahnajärvellä.

Regina Carolinalla oli neljä aviotonta lasta, joista yksi - Sofia - mainitaan vain haudattujen luettelossa hänen kuoltua hyvin pienenä. Isä Taulu 1. –Puoliso 25.08.1850 Suomusjärvi Henric Johan Helenius. Syntynyt 21.06.1820 Sammatti, Kiikala. Pitäjänräätäli. Vihille mennessään pitäjänräätäli Helenius asui Suomusjärven Laidikkeen Sipilässä, mutta myöhemmin perheineen Lahnajärven Kolhon talon mailla. ( i Elias Helenius. Syntynyt 08.09.1795 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Kuollut 15.12.1861 Sammatti,Kiikala. Torppari,muonatorppari. Ä Gustafva Lönnrot. Syntynyt 14.08.1798 Sammatti,Kiikala. Kuollut 05.08.1880 Sammatti,Kiikala. Äi Gustaf Henrik Lönnrot. Syntynyt 16.12.1773 Sammatti,Lohilampi. Kuollut 25.08.1849 Sammatti. Räätäli,torppari. ÄÄ Margareta. Syntynyt 03.09.1761 Karjalohja,Mustlahti. Kuollut 21.01.1835 Sammatti,Kiikala.)
III Lapset

Frans Malm. Syntynyt 07.01.1828 Suomusjärvi, Lahnajärvi. Furiiri Axel Johan Malmin tyttären avioton poika.

Mainitaan merimiehenä, joka asui Turun kaupungissa 1850-luvulla.

Ulrika Malm. Syntynyt 10.08.1834 Suomusjärvi, Lahnajärvi.

Johanna Matilda Helenius. Syntynyt 05.06.1844 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Taulu 3.

Taulu 3

(Taulusta 2)

III. Johanna Matilda Helenius. Syntynyt 05.06.1844 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Räätälin tytär Suomusjärven Lahnajärven Kolholta vihittyjen luettelon mukaan. Toisaalta kastettujen luettelossa sanotaan olevan Regina Carolina Malmin (43 vuotta) avioton tytär Lahnajärveltä.

Johanna Matildan isäpuoli oli räätäli Henrik Johan Helenius. Äiti Taulu 2. –Puoliso 11.08.1867 Karjalohja Carl Fredric Sylvander. Syntynyt 24.02.1828 Sammatti,Kiikala. ( i Johan Sylvander. Syntynyt 01.10.1776 Sammatti,Kiikala. Rusthollari. ii Gabriel Sylvander. Syntynyt 1745 Karjalohja,Lohjantaipale. Kuollut 11.08.1809 Sammatti,Kiikala. Lasimestari,talollinen. iÄ Christina Kottelin. Syntynyt 01.03.1749 Karjalohja,Kiikala. Ä Lena. Syntynyt 27.08.1787 Suomusjärvi,Laperla.)
IV Lapset

Carl Emil Sylvander. Syntynyt 14.04.1867 Suomusjärvi. Kuollut 27.09.1946. –Puoliso Matilda Josefa Alen. Syntynyt 07.04.1869. Kuollut 27.11.1945.

Edla Mathilda Sylvander. Syntynyt 18.03.1885 Sammatti. Kuollut 31.01.1955 Sammatti. Haudattu 1955 Sammatti. –Puoliso 26.02.1905 Sammatti Johan Emil Nurmi. Syntynyt 30.07.1879 Sammatti. Kuollut teloitettu 28.04.1918 Sammatti,Ylitalo. Haudattu 1918 Sammatti. Kirvesmies. Johan Emil teloitettiin sisällissodan aikana. Johansson. ( i Juho Gabriel. Syntynyt 16.03.1856 Sammatti,Luskala. Kuollut 14.08.1917 Sammatti,Luskalan Enqvist. Torppari. ii Johan. Syntynyt 28.10.1827 Sammatti,Haarjärvi. Kuollut 05.05.1893 Sammatti,Luskala. Torppari. iÄ Maria Christina. Syntynyt 09.02.1827 Sammatti,Luskala. Kuollut 08.10.1920 Sammatti,Luskala. Ä Edla Matilda Helenius. Syntynyt 29.07.1856 Nummi,Immola. Kuollut keuhkotauti 07.06.1916 Sammatti,Luskala.)

Taulu 4

(Taulusta 1)

II. Axel Johan Malm. Syntynyt 01.05.1803 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Kastettu 05.05.1803 Suomusjärvi. Kaupunginviskaali,kersantti. Vuonna 1828 asui perheineen Kalvolan pitäjän Keikalan kylän Leippälän talossa kersanttina. Vuosina 1834-37 Hämeenlinnan kaupungissa kaupunginviskaalina. Vuosina 1838-41 Karunassa, jossa ollessaan nimitetään myös kaupunginviskaaliksi. Vuonna 1845 asui Perniön Näsen kartanossa. Isä Taulu 1. –Puoliso Henrika Bäckwall. Syntynyt 19.11.1804 Nummi,Oinola. ( i Henric. Syntynyt 27.09.1764 Nummi,Oinola. Kuollut hukkui Sarlammen järveen 24.11.1832 Nummi,Oinola. Talollinen. ii Johan. Syntynyt 26.12.1735 Nummi,Oinola. Kuollut vanhuus 03.08.1810 Nummi,Oinola. Talollinen. iÄ Margeta Breda. Syntynyt 24.11.1737 Sammatti,Kiikala. Kuollut rintatulehdus 26.06.1811 Nummi,Oinola. Ä Hedvig. Syntynyt 11.03.1778 Suomusjärvi,Kettula. Äi Johan. Syntynyt 29.08.1729 Suomusjärvi,Kettula. Talollinen. ÄÄ Greta. Syntynyt 21.08.1734 Nummi,Leppäkorpi.)
III Lapset

Gustaf Wilhelm Malm. Syntynyt 20.05.1828 Kalvola,Keikala.

Reinhold Alfrid Malm. Syntynyt 08.10.1834 Hämeenlinna. Isä Hämeenlinnan kaupunginviskaali Reinhold Malm, äiti Henrika Bäckvall. –Puoliso Erica Christina Karander. Syntynyt 01.02.1836 Kisko,Ylettylä. Kastettu 02.02.1836 Kisko. Isä Kiskon Ylettylän Karan, sittemmin Vihdin Kirvelän rusthollari Christopher Karander. Äiti Erica Linden Vihdin Niemenkylän rusthollista. ( i Christopher Karander. Syntynyt 17.09.1805 Kisko,Ylettylä. Kuollut 18.02.1855 Vihti,Kirvelä. Rusthollari. ii Henrik Karander. Syntynyt 05.07.1759 Kisko,Ylettylä. Rusthollari. iÄ Johanna Ljufström. Syntynyt 21.07.1772 Salo,Muurla. Kuollut 1848 Kisko. Ä Erica Linden. Syntynyt 06.08.1809 Vihti,Niemenkylä. Kuollut 14.03.1897 Vihti. Äi Johan Oxen. Syntynyt 23.04.1770 Suomusjärvi,Kettula. Kuollut rintakuume 28.03.1814 Vihti,Niemenkylä. Rusthollari. ÄÄ Anna Lisa Kareen. Syntynyt 10.10.1765 Kisko,Toija.)

Rosa Victoria Malm. Syntynyt 15.02.1837 Hämeenlinna. Kuollut 1838.

Rosa Emilie Malm. Syntynyt 13.07.1838 Karuna.

Axel Reinhold Malm. Syntynyt 01.04.1841 Karuna,Peisterpää.

Emil Emanuel Malm. Syntynyt 26.02.1845 Perniö.

Taulu 5

(Taulusta 1)

II. Augustinus Stephanus Malm. Syntynyt 13.03.1810 Suomusjärvi, Lahnajärvi. Kastettu 18.03.1810 Suomusjärvi. Palvelija. Suomusjärven haudattujen luettelon mukaan Malmin nuorimmainen lapsi, August Stephan kuoli vuonna 1820. Siinä tapauksessa sukujohto hänestä eteenpäin on luonnollisesti virheellinen. Vihille mennessään vuonna 1836 oli Tenholan pitäjän Prestkullantalon palvelijana. Viimeistään vuodesta 1838 samassa pitäjässä sijainneen Olsbölen kestikievarin pitäjänä ja jahtivoutina. Isä Taulu 1. –Puoliso 09.10.1836 Tenhola Maria Mandell. Syntynyt 07.02.1801 Masku. Kastettu 08.02.1801 Masku. Taloudenhoitaja. Räätäli Anders Mandellin tytär Maskusta. Taloudenhoitajana Tenholan Karsbyssä vihkimisen aikaan vuonna 1836.
III Lapset

Mathilda Sophia Malm. Syntynyt 08.04.1838 Tenhola,Olsböle. Kastettu 16.04.1838 Tenhola. Kuollut 17.10.1838 Tenhola.

Maria Henrika Malm. Syntynyt 21.09.1839 Tenhola,Olsböle. Kastettu 06.10.1839 Tenhola.

August Reinhold Malm. Syntynyt 21.09.1839 Tenhola,Olsböle. Kastettu 06.10.1839 Tenhola.

Amanda Sophia Malm. Syntynyt 31.07.1841 Tenhola,Olsböle. Kastettu 11.08.1841 Tenhola.

Mathilda Malm. Syntynyt 27.03.1844 Tenhola,Olsböle. Kastettu 08.04.1844 Tenhola.

---

Nimihakemisto

Nimi	Taulu
Greta	4
Hedvig	4
Henric	4
Johan	3, 4, 4
Juho Gabriel	3
Lena	3
Margareta	2
Maria Christina	3
Alen, Matilda Josefa	3
Breda, Margeta	4
Bäckwall, Henrika	4
Collin, Maria	1
Gjös, Magdalena Catharina	1
Helenius, Edla Matilda	3
Helenius, Elias	2
Helenius, Henric Johan	2
Helenius, Johanna Matilda	2, 3
Johansson,	3
Karander, Christopher	4
Karander, Erica Christina	4
Karander, Henrik	4
Kareen, Anna Lisa	4
Kottelin, Christina	3
Linden, Erica	4
Ljufström, Johanna	4
Lönnrot, Gustaf Henrik	2
Lönnrot, Gustafva	2
Malm, Amanda Sophia	5
Malm, August Reinhold	5
Malm, Augustinus Stephanus	1, 5
Malm, Axel Johan	1, 1, 4
Malm, Axel Reinhold	4
Malm, Ebert Gustaf	1
Malm, Emil Emanuel	4
Malm, Frans	2
Malm, Gustaf Wilhelm	4
Malm, Maria Henrika	5
Malm, Mathilda	5
Malm, Mathilda Sophia	5
Malm, Regina Carolina	1, 2
Malm, Reinhold Alfrid	4
Malm, Rosa Emilie	4
Malm, Rosa Victoria	4
Malm, Ulrika	2
Mandell, Maria	5
Nurmi, Johan Emil	3
Oxen, Johan	4
Sylvander, Carl Emil	3
Sylvander, Carl Fredric	3
Sylvander, Edla Mathilda	3
Sylvander, Gabriel	3
Sylvander, Johan	3
Tolpo, Greta Sofia	1
Tolpo, Johan	1
Woivalenius, Gabriel	1
Woivalenius, Magdalena Catharina	1

---

Paikkahakemisto

Paikka	Taulu
Hämeenlinna	4
Kalvola,Keikala	4
Karjalohja	3
Karjalohja,Kiikala	3
Karjalohja,Lohjantaipale	3
Karjalohja,Mustlahti	2
Karuna	4
Karuna,Peisterpää	4
Kisko	4
Kisko,Toija	4
Kisko,Ylettylä	4
Masku	5
Nummi	1
Nummi, Riddarvik	1
Nummi,Immola	3
Nummi,Kovela	1
Nummi,Leppäkorpi	4
Nummi,Oinola	4
Perniö	4
Pohja	1
Rauma, Unaja, Mannila	1
Salo,Muurla	4
Sammatti	2, 3
Sammatti, Kiikala	2
Sammatti,Haarjärvi	3
Sammatti,Kiikala	2, 3, 4
Sammatti,Lohilampi	2
Sammatti,Luskala	3
Sammatti,Luskalan Enqvist	3
Sammatti,Ylitalo	3
Suomusjärvi	1, 2, 3, 4, 5
Suomusjärvi, Lahnajärvi	1, 2, 5
Suomusjärvi, Lahnajärvi, Kolho	1
Suomusjärvi, Lahnajärvi, Suonikkala	1
Suomusjärvi,Kettula	4
Suomusjärvi,Lahnajärvi	1, 2, 3, 4
Suomusjärvi,Laperla	3
Sääksmäki	1
Tenhola	5
Tenhola,Olsböle	5
Vihti	4
Vihti,Kirvelä	4
Vihti,Niemenkylä	4

---

Lähteet

Tapaus Robert Aleksius Lindelöf

Turun kaupungin vuosien 1853-1859 rippikirjassa törmää tehdastyöläinen Robert Alexius Lindelöfiin, joka on syntynyt 1.3.1834 Suomusjärvellä. Koska Lindelöf oli aikoinaan yksi maassamme vaikuttaneista aatelissuvuista, herää kysymys miksi tavallinen tehdastyöläinen uskalsi käyttää näin kunnianarvoisaa nimeä.


Niinpä on seurattava Robert Alexiuksen vaiheita ajassa taaksepäin. Onneksi tällä kertaa omista tiedostoista löytyy valmista materiaalia, jonka kokoamisesta kuuluu iso kiitos myös Harri Lintulalle. Hänen muutama vuosi sitten julkaisemansa kirja Kihlman-suvusta oli aikanaan isoksi avuksi  itselleni suomusjärveläisiä juuria tutkittaessa. Tuossa pitäjässä oli nimittäin aika suruton perinne vaihtaa sukunimeä siinä missä me muut vaikkapa paitaamme. No, tietysti kärjistin sanomani, mutta monet rengit ja torpparit Suomusjärvellä vaihtoi sukupolvesta toiseen nimeään ainakin naapuripitäjiä useammin.

Robert Alexiuksen vanhemmat olivat suntiona, muonatorpparina ja ruukkityölläisenä elantonsa hankkinut Gabriel Lindelöf ja vaimonsa Christina Ulrika Cederbom. Isänisä taasen oli sotamies ja renki Fredrik Kihlman, joka taasen oli rakuuna Henrik Spofin poika Kiskon Kurkelasta. Nimi Lindelöfin käyttäminen Gabrielin kohdalla tuntuu äkkiseltään todella oudolta, mutta seurataanpa hetki hänen vaimonsa, Christina Ulrikan esivanhempia.

Hänen isänsä oli lukkari Elias Cederbom ja äitinsä Anna Maria Walin Häntälän kylän Torkkelin talosta. Isänisä Johan Danbom oli Nummen kappeliseurakunnassa syntynyt Suomusjärven kappalainen. Isänäiti, Danbomin vaimo, oli taasen Sara Urnovia, Suomusjärven edellisen kappalaisen tytär. Tämä vuonna 1783 kuollut kappalainen, Johan Urnovius nimeltään, oli naimisissa Margareta Orenian kanssa. Nyt olemme siis siirtynyt tehtaantyömies Robert Aleksiuksen juurissa jo vahvasti oman aikansa säätyläis- ja pappissukuihin.

Urnoviuksen sukujuuret vievät mm. Pöytyälle Varsinais-Suomeen, mutta Margareta Orenian vanhemmat olivat Ericus Orenius ja Anna Maria Lindelöf. Oreniusten sukupuu ansaitsee tyystin oman blogitekstin tai vaikka kaksikin, mutta tällä kertaa olemme Lindelöfien jäljillä. Anna Marian isä oli Karl Karlinpoika von Lindelöf, joka eli vuosina 1635-1704. Hänen patriaalinen esipolvitaulunsa näyttää seuraavalta;

Anders Henrikinpoika Lindelöf †1444/1458 &/1439
Ingeborg Håkanintytär Frille †
|
Erland Andersinpoika Lindelöf †1517/ &
Margareta Sigfridintytär
|
Henrik Erlandinpoika Lindelöf &
Kristina Olofintytär Stubbe
|
Per Henrikinpoika Lindelöf &
Margareta ?
|
Hans Perinpoika Lindelöf &
Karin Larsintytär Ulf i Finland
|
Henrik Hansinpoika Lindelöf †1639 &
Anna Gyllenlood
|
Karl Henrikinpoika Lindelöf ca 1605-ca 1668 &
Maria von Nieroth

Viimeksi mainitun pariskunnan lapsi oli sitten em. Karl. Sami Lehtonen kirjoitti aikanaan Suku Forumille seuraavan tärkeän detaljin; Karl Henrikinpojasta eteenpäin löytyy aatelissuku nro 1098:sta, mutta Henrik Hansinpoika kuuluu kyllä sukuun nro 143. Syy lienee se, että Karl Henrikinpoika oli isänsä ja Anna Gyllenloodin avioton poika ja vasta Karl Karlinpoika Lindelöf aateloitiin 24.11.1685 Lindelöfin nimellä, mutta numerolle 1098.


Joten tehtaantyömies Turussa, Robert Aleksius Lindelöf tai pikemminkin hänen isänsä otti kunnianarvoisan, ikivanhan nimen käyttöönsä vaimonsa esivanhempien puolelta. On kiehtovaa miettiä, oliko kyseessä turhamaisuus vai halu herättää henkiin muutoin katoamassa ollut nimi. Joka tapauksessa tämä tarina osoittaa ainakin sen, että sukunimiä käytettiin mitä ihmeellisimmistä syistä ja niiden alkuperää voi joutua etsimään useamman sukupolven takaa.

Lähdetietojen virheitä ihmetellessä

Turun rippikirjoista tekee aina välillä kivoja löytöjä. Tällä kertaa satunnaisen selaamisen seurauksena huomasin vuonna 1858 Turkuun muuttaneen suomusjärveläisen piian, Maria Kristina Fredriksdotterin. Hänet on merkitty ensimmäisen korttelin talossa numero kaksi. Tuossa kiinteistössä asui ainakin Ruotsin Visbystä kotoisin ollut kauppias Johan Sundvall. Ehkäpä Maria Kristina oli hänen palveluksessaan.


Maria Kristina on hauska esimerkki siitä, miten toisinaan pienet virheet tai eroavaisuudet sekoittavat sinänsä helpolta tuntuvaa sukujuurien selvitystä. Koska Turun rippikirjasta löytyy selkeä päivämäärä 9.3.1830 Maria Kristinan syntymälle paikkakunnan lisäksi, luulisi olevan helppoa hakea HisKin perusteella näillä tiedoilla. Onhan kaiken lisäksi patronyymikin mainittu.

Mutta kuinkas ollakaan, HisKi ei tunnista yhtään vuonna 1830 syntynyttä Maria Kristinaa - ei Suomusjärveltä eikä muualtakaan. Luonnollisesti kannattaa silloin epäillä vaikka päivämäärän virheellisyyttä, mutta helpompi on toki etsiä Suomusjärveltä kaikki ao. vuoden syntyneet. Niinpä saman tien selviää, että 9.3.1830 "Hintsalan Haralilla" syntyi renki Fredrik Simonssonille ja Ester Mosesdotterille tytär Maja Stina.

HisKi nimivariaatiot eivät vain osanneet yhdistää tätä nimiparia Maria Kristiinaksi, vaikka kyseessä on käytännössä samat nimet. Seuraava hankaluus tulee em. talonnimestä Harali. Suomusjärven Haralin talo on nimittäin Ahtialan kylässä eikä Hintsalassa. Mutta etsimällä HisKistä kaikki Fredrikin ja Esterin lapset löytää tarkempaa tietoa. Ehkä pappi on tehnyt pienen kirjoitus/muistivirheen, mutta 1830-luvun alkupuolella renki ja myöhempi torppari Fredrik Simonsson asui Hintsalan Sipulin talon mailla. Lopulta hän olisi Mansikkaniemen torpparina ao. talossa.

Digiarkiston kuvaamista rippikirjoista on nopea tarkistaa Fredrikin ja Esterin syntymätiedot. Fredrikin syntyi rippikirjan mukaan Perniössä 25.3.1806. HisKistä ei Perniöstä löydy tuolta ajalta ketään sopivaa henkilöä ja ajatus rippikirjojen sekä muuttaneiden luetteloiden seuraamisesta ajassa taaksepäin tuntui työläältä. Onneksi kokemus auttaa, sillä Perniöön kuului myös Yliskylän kappeli. Yliskylässä pidettiin omia kirjoja mm. kastettujen kohdalta juuri em. vuodesta alkaen. Niinpä Digiarkiston suosiollisella avulla Fredrikin vanhemmiksi paljastuvat Kuhmisten kylän Alhaisten isäntä Simon Eriksson ja vaimonsa Lena Johansdotter (s. 1761 ja 1767).

Entäs sitten aavistuksen verran eksoottisemmasti nimetty Ester Mosesdotter?  Hänen syntymäaikansa Suomusjärven kirjoissa on 24.10.1801. Tämäkin tieto on hieman epätarkka, koska askel askeleelta Esterin elämää taaksepäin mentäessä voidaan todeta hänen syntyneen 29.10.1801 Salon Hämmäisissä torppari Moses Gideonssonin ja Justina Michelsdotterin kolmantena lapsensa. Mosekselle ja Justinalle oli ehtinyt syntyä aiemmin kaksi tytärtä, joille molemmille oli annettu nimi Ester. Ikävä kyllä molemmat pienokaiset kuolivat vauvaiässä.

Salon rippikirjojen mukaan Hämmäisten torppari Moses Gideonsson oli syntynyt 8.4.1769, mutta paikkakuntaa ei mainita. Erittäin harvinaisesta nimiyhdistelmä huolimatta HisKin avulla ei Moseksen sukuperä selviä. Äiti Justinan syntymäpäivä oli sitten 14.5.1769. Hänen vanhemmikseen voidaan kirjata pitäjännahkuri Michel Borenius ja vaimonsa Brita Michelsdotter Salon Kaukolasta - joka kylläkin on Muurlan kyliä.

Mutta takaisin Mosekseen, sillä nimi Gideonsson aiheuttaa ahaa-elämyksen pitkäaikaisen sukututkijan jäljellä olevissa aivosoluissa. Tuollainen sukunimi on tullut kerran kirjattua jonkun aivan toisen asian yhteydessä. HisKin avullahan voi hakea usealla eri tavalla tietoja ja koko maassa ainoa 8.4.1769 syntynyt Moses oli Suomusjärven Kitulan kylässä asuneen sotilas Henrik Gideonin ja Anna Jacobsdotterin poika.

Näin ratkeaa pienimuotoinen arvoitus - tällä kertaa ei patronyymistä tullutkaan sukunimeä, vaan sotilasnimestä patronyymi. Ainakin itselleni tämä oli ensimmäinen tapaus laatuaan.

Anna Jacobsdotter oli kotoisin Salon Pyölin kylän Männyn talosta, kun taas Henrik Gideonin isä oli luultavimmin toinen sotilas, Henrik Gideon vanhempi. Rippikirjoissa Esterin isän syntymäaikana on 4.1.1735, mutta tuolla päivämäärällä syntynyt sotilas Henrik Ugglan poika kuoli Suomusjärven haudattujen luettelon mukaan vuonna 1740. Näin ollen 15.8.1735 Henik Gideon vanhemmalle ja hänen vaimolleen Annalle syntynyt poika on lähes varmasti tämä nuorempi sotilas Gideon. Isä ja poika kuolivat vain vuoden välein - vanhempi heistä joulun jälkeen 1773 ja nuorempi lokakuussa 1774.