Abednego Ruokolahdella vuonna 1874? Nimi tuntui niin eksoottiselta ja harvinaiselta suomalaisessa 1800-luvun kontekstissa, että se herätti välittömästi uteliaisuuteni. Kuka tämä Abednego oli, ja miten hän oli päätynyt Ruokolahden kastettujen joukkoon?
Ensimmäinen ajatukseni tietysti oli, että nimi on peräisin Raamatusta. Muistin hämärästi jotain kolmesta nuorukaisesta tulenlieskojen keskellä. Pienen kaivelun jälkeen muistini vahvistui. Abednego on yksi niistä kolmesta heprealaisesta nuorukaisesta – Sadrak, Mesak ja Abednego – jotka esiintyvät Vanhan testamentin Danielin kirjassa.
Danielin kirjan tarina kertoo, kuinka Babylonian kuningas Nebukadnessar II valloitti Jerusalemin ja vei joukon israelilaisia pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan. Näiden joukossa olivat myös Daniel ja hänen kolme ystäväänsä, jotka tunnettiin heprealaisilla nimillään Hananja, Misael ja Asarja. Babylonissa he saivat uudet nimet: Beltesassar (Daniel), Sadrak (Hananja), Mesak (Misael) ja Abednego (Asarja).
Kun kuningas Nebukadnessar pystytti suuren kultaisen kuvapatsaan ja käski kaikkien kumartaa sitä soiton soidessa, Sadrak, Mesak ja Abednego kieltäytyivät palvelemasta vieraita jumalia. Raivostunut kuningas heitti heidät tuliseen uuniin. Uskomatonta kyllä, he selvisivät liekeistä vahingoittumattomina. Kuningas itsekin hämmästyi nähdessään uunissa neljän miehen kävelevän, ja neljännen hahmon hän kuvaili "Jumalan pojan" näköiseksi. Tämän ihmeen seurauksena Nebukadnessar tunnusti heidän Jumalansa voiman ja antoi heidän palata korkeisiin asemiinsa Babylonian hallinnossa.
Miten tämä raamatullinen nimi sitten päätyi Ruokolahdelle 1800-luvulla? On monia mahdollisia selityksiä. Ehkäpä lapsen vanhemmat Petteri Laamanen ja Heta Liisa Liimatta olivat erityisen uskonnollisia ja halusivat antaa lapselleen nimen, joka muistutti heitä uskollisuudesta ja Jumalan suojeluksesta. Toinen mahdollisuus on, että nimi oli harvinainen, mutta silti tunnettu raamatullisen tarinan kautta, ja se koettiin arvokkaaksi tai jopa suojelevaksi nimeksi.
Vaikka en saanutkaan selville tämän Ruokolahden Abednegon tarkkaa tarinaa tässä vaiheessa, löytö itsessään oli kiehtova. Se muistutti minua siitä, kuinka historia ja uskomukset voivat jättää jälkensä jopa yksittäisiin nimiin ja kuinka sukututkimus voi avata yllättäviä yhteyksiä menneisyyteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti