Danman, Danroth vai Friberg?

Pöytyän Pihlavan ja Pajun kylissä reilut 200 vuotta sitten asunut räätäli Samuel Dannroth on hyvä esimerkki siitä, miten sukunimen käyttäminen vaihteli sukupolvesta toiseen. Itseasiassa Suomeen saatiin sukunimilaki vasta vuonna 1920, joten tätä ennen nimiä saattoi käyttää miten parhaaksi katsoi. Samuelin isä oli sotilas Erik Danneman ja sotilasnimet eivät olleet sukunimiä siinä mielessä kuinka me nykyisin ymmärrämme kyseisen käsitteen.

Sotilas sai sukunimensä rekrytoinnin yhteydessä. Näin ollen saman sukunimen saaneet sotilaat eivät välttämättä olleet millään tavoin sukulaisia keskenään. Saattoipa nimi myös vaihtua palveluksen kuluessa, joten sukututkijan on syytä olla sotilaiden kohdalla erityisen tarkkana virhetulkintojen varalta.

Erik Dannemanin sukunimi ei muuten viittaa esimerkiksi Tanskanmaalle. Danneman merkitsi yksinkertaisesti talonomistajaa, talollista ja joskus myös "hyvää miestä". Erikin ja Samuelin vaiheiden seuraaminen Pöytyän rippikirjoista on jokseenkin työlästä. Kastettujen ja vihittyjen luetteloiden tietoja yhdistelemällä saa selville, että Erikin patronyymi oli Antinpoika. Toisaalta selviää, että vielä 1760-luvun alussa Erik käytti sukunimeä Friberg. Hänen vaimonsa oli Anna Heikintytär, mutta kastettujen luettelossa patronyyminä eli isännimenä on välillä Erkintytär.

Joka tapauksessa Erik ja Anna vihittiin vuonna 1759. Tuolloin morsian oli ollut piikana Loimaan Pappisten kylässä. Ensimmäinen lapsi Liisa syntyi seuraavan vuoden joulukuussa. Vuosien mittaan hänelle syntyivät sisarukset Jaakko (1763) ja Samuel (1768). Näistä viimeksi mainittu oli siis tuo myöhemmin räätälinä elantonsa ansainnut mies.

Jossain välissä Erik otti tai hänelle annettiin tuo em. nimi Danneman, jonka löytää myös muodossa Danman. Erikin syntymäaika vaihtelee hurmaavasti vuosien 1730 ja 1742 välillä rippikirjasta riippuen. Hänen perheensä joukossa Tanskilan kylässä sijainneessa sotilastorpassa asui ainakin vielä 1760-luvulla  leski Maria Heikintytär, joka saattoi olla Erikin äiti. Toistaiseksi en ole onnistunut jäljittämään Erik Danmania, joka oli ruodun 99 sotilas. Yksi mahdollisuus saattaisi olla se, että hän syntyi aviottomana lapsena maaliskuussa 1729 Loimaan Juvalla rakuuna Antti Juhonpojalle ja Maria Heikintyttärelle.

Samuel Danroth asui viimeistään 1800-luvun alkuun tultaessa Pajun kylässä vaimonsa Liisa Erkintyttären sekä kolmen lapsensa kanssa. Heidän jälkeläisiään asuu vieläkin esimerkiksi Tarvasjoella. Valitettavasti Samuel ei tainnut olla tavoiltaan aivan rehellinen mies, sillä vuonna 1803 hänet tuomittiin Turun hovioikeudessa varkaudesta. Luultavasti miehemme ei ottanut tästä kunnolla opikseen, sillä muutamia vuosia myöhemmin rippikirjasta voi lukea karua tekstiä. Räätäli Samuel Danroth joutui elinkautiseen vankeusrangaistukseen ja kaiken huipuksi myös vaimo Liisa lähetettiin Turun kehruuhuoneeseen eli naisten vankilaan.

Lapset eivät vielä olleet täysi-ikäisiä, tosin tytär Amalia menehtyi nelivuotiaana 1810. Poika Juhosta tuli 1820-luvun alussa torpparin vävy Vähä-Juvalle, kun taas sisaruksista vanhimman eli Maria Justinan myöhemmät vaiheet ovat toistaiseksi hämärän peitossa.
Samuelin ja hänen isänsä Erikin vaiheiden tutkiminen on mielenkiintoista, sillä vuosiluvut heittävät rippikirjoissa iloisesti kuperkeikkaa, sukunimet vaihtuvat kesken kaiken ja vanhempien jouduttua oikeuden eteen häviävät hetkeksi myös lasten tiedot rippikirjoista.