Nakkilan seurakunnan vierasseurakuntalaisten luettelosta
löytyy todella mielenkiintoinen tapaus elokuulta 1880. Mainitun kuukauden 15.
päivänä, joka oli sunnuntai, koettiin Nakkilan kirkossa kerrassaan
ainutlaatuinen tapaus. Singaporesta kotoisin ollut, 19 vuoden ikäinen nuori
mies May Achim Acheb Assammam kastettiin tuolloin luterilaiseen uskoon, vaikka
hän oli syntyjään islaminuskoinen.
Nuorukainen oli lehtitietojen mukaan saanut ”jotenkin hywän
opetuksen” muhamettilaisessa koulussa. Niinpä hän osasi sujuvasti kirjoittaa,
tosin arabialaisilla aakkosilla. Kielitaitoa hänellä riitti malaijin, kiinan,
singaleesin, englannin, ruotsin ja jopa suomen kieleen. Suomeksi hänelle oli
opetettu kristinopin perusteita.
Edelleen lehtitiedot kertovat, että vaikka May oli kotoisin
kuumista ilmanaloista, eivät ”Pohjolan pakkasetkaan hänehen turmiollisesti
waikuttavan”. Nuorukainen ei myöskään tuntunut kaipaavan kaukaista kotimaataan.
Suomeen May tuli erään suomalaisen tilanhaltijan
kamaripalvelijana Sumatralta 1878. Evankelisluterilaisessa kasteessa hänet
otettiin seurakunnan jäseneksi ja samalla hänen omasta pyynnöstään uudeksi
nimeksi tuli Johan Aksel May. Todistajina tässä kaikella tapaa historiallisessa
tapahtumassa olivat Nakkilan kirkossa tilanomistaja Hjalmar Björling,
luutnantti Johan Björlilng, apulaiskirkkoherra Heikki Hermonen, taiteilija
Kristen Feilberg, renki Juho Kustaa Virtainen, ruustinna Charlotta Åberg, rouva
Anna Feilberg ja röökynät Fanny ja Hilma Åberg.
Todistajat eli kummit olivat
lähinnä paikkakuntalaisia, mutta sisarukset Krister ja Anna Feilberg aina
Tanskasta saakka. Anna tunnettiin laulajana, joka antoi ”helppotajuisia”
konsertteja maassamme ainakin 1880-luvulla. Hänen veljensä Kristen oli taasen kuuluisa
valokuvaaja, joka luultavasti tunsi Mayn matkoiltaan Kauko-Itään. Feilberg tuli
tunnetuksi nimenomaan Kaakkois-Aasiaan suuntauneiden kuvausmatkojen ansiosta.
Suomalaiset saivat tietoa Kauko-Idän asioista noina vuosina mm. Nordenskiölds'in tutkimusmatkojen raporteista, joista tämä karttakuvakin on.
Suomalaiset saivat tietoa Kauko-Idän asioista noina vuosina mm. Nordenskiölds'in tutkimusmatkojen raporteista, joista tämä karttakuvakin on.
