Kansalliskirjaston sanomalehtiarkisto, Otava 1.3.1915 Karunan kartano 1910-luvulla |
Miksi sitten palvelija Frans Fredrik Nordling tuli Kullaalta Karunan kartanolle töihin? Selitys löytyy ruukin ja kartanon omistaja eli laamanni Paul Emil Falckista. Leineperiä hallitsi vuosina 1830-1851 salaneuvos Anders Henrik Falck, jonka jälkeen Paul Emil hankki isänsä perikunnalta ruukin 1855. Hän myi sen edelleen hovioikeuden notaari Lönegrenille 1858. Tämän jälkeen Paul Emil Falck osti Karunan kartanon itselleen. Ehkäpä Frans Fredrik oli erityisen hyvä palvelija tai muutoin mukava mies, sillä hän tuli samoihin aikoihin Karunanlahden rantamaille.
Nordlingin ja Fagerlundin perhe-elämä Karunassa sai ikävän alun. Pariskunta meni naimisiin lokakuussa 1860 ja jo saman vuoden joulukuun alussa syntyi heille kaksoispojat. Toinen näistä kaksosista kuoli jo ennen kuin hänelle ehdittiin antaa edes hätäkastetta ja toinen, Frans Oskari seuraavan vuoden tammikuussa. Niinpä Frans Fredrik ja Edla Gustava joutuivat muuttamaan kahdestaan Halikkoon 1861. Siellä Nordling hankki ansionsa siltavoutina asuen nykyisen Halikon koulukeskuksen tienoilla sijainneessa Vähätalossa. Tämä siitä huolimatta, että Karunan vuosina hän oli lukkarinoppilaana ja rokottajana.
Sen sijaan kartanonherra Paul Emil Falck asusti visusti uudessa kodissaan yhdessä puolisonsa, Pietarissa syntyneen Alexandra Charlotta Gustafva Stjiernvallin kanssa. Miehellä ja vaimolla oli ikäeroa noin 23 vuotta, sillä Paul Emil oli syntynyt jo 1805, kun taas Stjiernvall 1828. Yhteisiä lapsia oli ehtinyt syntyä Leineperin vuosina kolme, minkä lisäksi yksi tytär Turussa. Helmikuussa 1864 ritari ja laamanni Falck kuoli nuorimman lapsensa ollessa vain viiden vanha. Leskivaimo asui vielä 10 vuotta kartanossa, mutta muutti 1874 Turkuun lapsiensa kera.
Kartanon seuraavaksi omistajaksi tuli helsinkiläinen hovioikeuden notaari Frans Henrik af Björksten. Hänen kohtalonsa oli karu, sillä 1873 hänet lähetettiin Lapinlahden mielisairaalaan, jossa hän myös kuoli. Mainittakoon vielä, että 1770-1870 kartanolla oli patronaattioikeus. Kartanon omistajat saivat sen perusteella itsenäisesti valita kirkkoherran Karunaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti