Siirry pääsisältöön

Viisi lasta samana vuonna

Suomenkieliset Tieto-Sanomat 1.6.1776
Suomen ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti oli Suomenkieliset Tieto-Sanomat. Historiallisestas Sanomalehtiarkistosta tämän lehden numero 11 vuodelta 1776 putkahtaa esiin, jos hakee ensimmäistä mainintaa Varsinais-Suomen Halikon pitäjän nimestä. Kesäkuun ensimmäisenä päivänä ilmestynyt lehti kertoo artikkelissaan Halikon Ruotsalan kylässä kuolleesta ”kruunuin talon emännästä”, Maria Juhontyttärestä, joka oli kuollut noin kuukautta aikaisemmin. Lehden mukaan Maria ”eli awiosa kahdexan toistakymmentä ja puolen ajastaikaa, sai sillä ajalla 16 lasta, joista hän oli synnyttänyt wiisi yhtenä wuonna”.

Luonnollisesti kiinnosti tutkia tapausta hieman enemmän. Halikon Ruotsalan Ylitalossa todellakin kuoli 30.4.1776 emäntä Maria Juhontytär. Haudattujen luettelossa mainitaan vain hautauspäivä 1.5.1776. Kuolinpäivä on kuitenkin kirjattu rippikirjaan. Hänen puolisonsa oli Ylistalon isäntä Henrik Matinpoika. Henrik oli syntynyt tammikuussa 1734 Ylistalossa, kun taas Marialle on rippikirjaan merkitty syntymävuodeksi 1736. Morsian oli kotoisin Perttelin Impolan kylän Joulun talosta, jonka isäntänä oli hänen isänsä Juho Simonpoika. Todellisuudessa Maria oli syntynyt jo toukokuussa 1735.
Henrik ja Maria vihittiin Perttelissä lokakuussa 1757.

Ensimmäinen yhteinen lapsi syntyi Halikon Ruotsalassa noin vuoden päästä. HisKin perusteella tämä esikoispoika Matti sai vuoteen 1774 mennessä yhdeksän sisarusta. Lehtijutussa kuitenkin mainitaan peräti 16 lasta, joista viisi olisi syntynyt samana vuonna. HisKin perushaulla löytyy tosiaan vain 10 lasta. Näiden lasten lisäksi haudattujen luettelosta paljastuu erittäin ikäviä asioita. Kesällä 1769 Maria sai kuolleen tyttölapsen. Maaliskuun lopulla 1772 hän synnytti kaksoset, jotka saivat hätäkasteen. Molemmat lapset kuolivat samana päivänä. Vain vajaan vuoden päästä, helmikuun alussa 1773 Maria sai kolmoset, jotka kaikki hätäkastettiin. Kaikki lapset menehtyivät jo samana päivänä. Kolmosista kaksi oli ollut tyttöjä ja yksi poika. Maaliskuun viimeisenä päivänä vuonna 1776 Maria Juhontytär synnytti kuolleen poikalapsen. Tämä kerta oli liikaa noin 40 vuoden ikäiselle äidille ja tasan kuukauden päästä Maria menehtyi. Kuolinsyyksi on merkitty Halikon haudattujen luetteloon lapsivuode.

Näin Maria oli todellakin elämänsä aikana synnyttänyt 16 lasta. Häntä suremaan jäi näistä seitsemän. Isä Henrik Matinpoika meni jo vuoden 1776 marraskuussa uusiin naimisiin Ruuhikoskella asuneen Maria Matintyttären kanssa. Hänen kanssaan Henrik sai vielä seitsemän lasta, jotka tosin kaikki kuolivat jo syntymävuotenaan.

Henrik Matinpoika kuoli 1797 punatautiin. Maria Matintyttären vei keuhkokuume vuonna 1813. Ruotsalan Ylistalon väki saattoi ajan mittaan hautaan 23:sta syntyneestä lapsesta peräti 16. On täysin mahdotonta asettua vanhempien asemaan ja miettiä, miltä sen on täytynyt tuntua……

Selvennyksenä vielä, että Halikon Ruotsalan kylä on nykyistä Vaskion keskustaajamaa Salo-Aura -maantien varrella..

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uutta: henkikirjahaku

Suomen Sukututkimusseura julkaisi tänään jännittävän, uuden hankkeen eli henkikirjahaun. Heidän omilla sivuillaan kerrotaan asiasta seuraavaa: Henkikirjahaku on Suomen Sukututkimusseuran verkkopalvelu, jossa voidaan tehdä hakuja indeksoitujen henkikirjojen sisältöihin esimerkiksi henkilöiden ja paikkojen nimillä. Palvelulla pyritään edistämään ja helpottamaan henkikirjojen käyttöä sukututkimuksessa. Henkikirjoja voidaan käyttää myös korvaavana lähteenä tuhoutuneille kirkonkirjoille. Henkikirjahaun kehittämistä ovat tukeneet Karjalan Kulttuurirahasto, Waldemar von Frenckells stiftelse ja Föreningen Konstsamfundet. Henkikirjat ovat erittäin tärkeä lähdemateriaali sukututkijalle erityisesti silloin, kun rippikirjat puuttuvat. Niiden avulla voi seurata esisukulaisten jälkiä aina vuoteen 1634, jolloin niitä ensimmäisen kerran alettiin pitää. Henkikirjat alkavat myllytullimanttaaliluetteloina (svensk. kvarntullsmantalslängd), vuodesta 1634, jolloin ryhdyttiin kantamaan uutta vakinaista veroa

Miltä maistuisi merimies?

Viime vuosisadan alussa eräs amerikkalainen lehtimies pääsi haastattelemaan Fidzi-saarilla asunutta ihmissyöjäheimon jäsentä. Aiheena oli tietenkin ikuisuuskysymys; miltä ihmisliha maistuu? Haastatellun kannibaalin mukaan tärkein ero oli se, että Tyynen valtameren ihmisten liha maistui paljon paremmalta kuin valkoihoisten. Valkolaisten liha on suolaista, kun taas polynesialaisten pehmeämpää ja maukkaampaa. Länsimaisten joukossa erityisen pahanmakuista on merimies. Vanha merikarhu maistuu inhoittavalta, sillä tämä on elänyt lähes koko ikänsä alkoholilla ja tupakalla. Lisäksi mies on hörpppinyt aina suolaista vettä. Tämän takia vanha merimies ei kelpaa syötäväksi. Tässä vaiheessa haastattelua kannibaalimme oli kosketellut lehtimiehen käsivartta ja kylkiluita tavalla, jota "ei voinut pitää täysin platoonisena". "Te kysytte minulta" ihmissyöjä sanoi "mitkä paikat ovat parhaat?". Pää, silmät ja aivot ennen muita, sitten posket. Nuorten ihmisten posket ova

Ruukinjohtajan taustaa

Turkulaisessa apteekissa uransa aloittanut ja lopulta vuorineuvokseksi yltänyt Fiskarin ruukinpatruuna Johan Jakob Julin aateloitiin ansioistaan 1849 nimellä von Julin. Hän oli ostanut 1822 Perniön Kosken, Antskogin, Fiskarsin ja Karjalohjan Kärkelän ruukit. Lisäksi samassa kaupassa hän sai vielä Kiskon Orijärven kaivoksen. Hän kehitti tunnetulla tavalla näiden toimintaa perustaen runsaasti uutta teollisuutta eritoten Fiskarsiin. Varsinaista pääruukin toimintaa varten hänellä oli aina luotettu mies, joksi vuonna 1825 tuli Paltamossa syntynyt Arvid Appelgren. Hän oli to imessaan aina vuoteen 1859. Menestyksellistä yhteistyötä von Julinin kanssa tehnyt, arvostettu ruukinjohtaja kuoli Fiskarsissa 1871. Oliko Arvid Appelgrenin valinta sitten täydellinen sattuma vai huolellisen valinnan tulos? Ei ehkä kumpaakaan, vaan takana olivat miehen taitojen lisäksi vahvat sukusiteet. Arvidin vanhemmat olivat Paltamossa asunut luutnantti Anders Vilhelm Appelgren ja vaimonsa Hedvig Antell. Anders Vilhe