Sara Kock

Tammikuun lopulla vuonna 1711 haudattiin Auran Käetyn kylässä asunut kauppiaan leski Sara Kock. Hänen miehensä oli päässyt yhdeksi Turun porvareista kevään lopulla 1688 ja toiminut sen jälkeen kauppiaana kaupungissa. Muutamien vuosien päästä eli 1705 hän oli yksi Turun 24:stä vanhimmasta porvarista. Vauraana ja hartaana miehenä hän lahjoitti tuomiokirkolle suuren krusifiksin, joka roikkui aikanaan suuren kuoren sisäänkäynnin kohdalla.

Porvari Johan ja Sara Kock vihittiin 1690. Saran oma isä Nils Svensson Kock oli myös yksi Turun kauppiaista. Nelisen vuotta myöhemmin syntyi Johanin ja Saran ilmeisesti ainoa lapsi, poika Jost Johan. Hänestä tuli aikanaan isänsä tavoin kauppias Turkuun. Jost Johan omisti aikanaan Pöytyän Riihikosken rusthollin. Hän pysyi naimattomana ja lapsettomana koko ikänsä kuollen Turussa kevättalvella 1740.

Sara Kock luultavasti asettui Auraan Käettyyn Isovihan alkamisen jälkeen. Siellä lienee ollut hieman rauhallisempaa kuin levottomassa Turussa. Kauppias Johan oli lähtenyt pakomatkalle Ruotsin suuntaan ja kuollut jossain vaiheessa. Tätä ennen hän kuitenkin joutui viranomaisten hampaisiin. Sara menehtyi tammikuun 13. päivänä 1711, mutta hänet saatiin haudattu vasta saman kuun lopulla. Tämä kesti liian kauan ja Johanille toimitettiin huomautus asiasta.

Johan Schultzin veljistä Joakim opiskeli lakia työskennellen hovioikeudessa asessorina 1720-luvulla. Hänen vaimonsa Elisabet Salamontanuksen kanssa hän omisti mm. Liedon Nautelan talon. Hänet aateloitiin 1698 nimellä Riddercrantz, jonka jälkeen hän oli yksi valtiopäivämiehistäkin. Velipoika Baltzar Schultz oli Turussa raatimiehenä 1692 hankkien elantonsa mm. raatimiehenä ja komissaarina. Kunnallispormestarin arvon hän sai 1710 eroten ehkä ikänsä takia 1727. Hän pakeni sotatoimia Ruotsiin 1713, mutta palasi takaisin rauhanteon jälkeen. Kolmas veli Jost tavataan Narvan varuskunnan rykmentinsotatuomarina 1693. Hän joutui sotavangiksi Venäjälle 1704 Narvan luona, mutta viimeistään 1720 hän oli sotapakolaisena Ruotsin puolella. Suomeen palattuaan hän työskenteli Turun hovioikeuden kanneviskaalina ja asessorina.

Miksi siten Sara Kock asui nimenomaan Käetyn kylässä ja missä siellä? Rippikirjoja ei tuolta ajalta ole jäljellä, mutta Suomen Asutuksen Yleisluettelosta tämän tiedon voi kaivaa esiin. Käetyn rusthollin omistivat Schultzin veljekset jonkin aikaa, joten Sara oli majoittunut luultavasti miehensä veljen, Niclas Schultzin hoteisiin. Ainakin Niclas mainitaan rusthollin omistajana vuonna 1713.
Saran ja Johanin pojan Jostin omistama Riihikosken rustholli toimitti sotilaansa henkirakuunrykmentin everstiluutnantin komppanian palvelukseen.

Myöhempinä aikoina talossa vaikuttivat lähinnä talonpoikaista juurta olevat suvut. Tässä tarinassa mainittu Schultzien suku tuli Suomeen Lyypekistä 1600-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä kahden veljeksen voimin.