Schönemanista Soriolaksi

Sulo Soriola 50v
27.8.1921 Suomen Kuvalehti
Kansalliskirjaston
Sanomalehtiarkisto

Yläneen pitäjään saatiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa hetkeksi aikaa oppinut vieras, kun kirkkoherra Johan Kristian Mäkinen tarvitsi itselleen apulaisen. Vuosina 1898-1901 sekä uudelleen 1903-1905 tässä virassa oli Jyväskylässä vuonna 1871 syntynyt Sulo Oskar Ludvig Schöneman, joka tosin suomensi nimensä myöhemmin Soriolaksi. Hänen isänsä, varapastori Gustaf Oskar oli ollut kaupunginsaarnaaja poikansa syntymän aikaan. Äiti Fanny Fatima Flinkman oli puolestaan kappalaisen tytär Laukaan pitäjästä.

Sulo Oskar oli löytänyt vaimokseen Porvoossa 1875 syntyneen Emilia (Emmi) Käcklundin, jonka sukutausta ei ollut papillinen. Emilian isä oli merimies Niklas Käcklund. Äiti Sofia Ekholm oli hänkin vaatimattomista oloista. Tosin Niklas Käcklund yleni myöhempinä vuosinaan aina merikapteeniksi saakka.  Yläneen vuosina Sulo Oskarille ja Emilialle syntyi kolme lasta; pojat Eino Oskar Niklas ja Yrjö Gustaf Oskar sekä tytär Soile Fanny Emilia. Voi vain ihailla, kuinka kauniisti vanhemmat ovat sommitelleet omia ja vanhempiensa nimiä lapsilleen. Emilian osuminen Sulo Oskarin vaimoksi selittynee sillä, että sulhanen oli ennen ensimmäistä kertaa Yläneelle tuloaan Porvoon tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherran apulaisena.

Yläneen vuosina Schöneman, joka vaihto nimensä vasta lähdettyään Yläneeltä, työskenteli myös ”juoppoparantola” Turvan johtajana Huvituksen kartanolla. Yläneen jälken tie vei Tammelan vt. kirkkoherraksi muutamien vuosien ajaksi, kunnes vakinainen työ löytyi Sahalahden kirkkoherrana. Oriveden rovastikunnan lääninrovastina Sulo Soriola oli 1904-1916. Tämän jälkeen sama työ jatkui Hollolan rovastikunnassa vuoteen 1920. Tällä välin hänet nimitettiin Tyrnävän kirkkoherraksi. Hän otti eron virastaan 1938 tultuaan omasta pyynnöstään määrätyksi Petsamon evankelisluterilaiseksi papiksi. Siellä hän myös kuoli vuonna 1944.

Yläneellä ollessaan Sulo Schöneman haki esimerkiksi vuonna 1900 taloudenhoitajatarta Turva-laitokseen. Valitun tuli olla perehtynyt, vakava, kristillismielinen ja mieluummin keski-ikäinen naishenkilöä. Näitä vaatimuksia ei nykypäivänä juuri esitetä. Palkka oli 25 markkaa kuussa sekä täysihoito. Tehtävään myös saatiin vaatimukset lähes täyttänyt työntekijä, kun Merikarvialta muutti Huvitukseen joulukuussa 1900 Honkilahdella syntynyt Alma Lydia Grönlund. Tosin hän oli tuohon aikaan vasta 29 -vuotias, joten vaatimus keski-ikäisyydestä sai jäädä syrjään. Pesti jäi hyvin lyhyeksi, sillä jo keväällä 1901 hän lähti Kuopioon mentyään naimisiin työmies Robert Seilasen kanssa.

Sulo Soriolan täyttäessä 50 vuotta kesällä 1921 hänestä julkaistiin muutamia artikkeleita sanomalehdissä. Niiden mukaan hänet tunnettiin erittäin suosittuna sielunpaimenena sekä innokkaana raittiusmiehenä. Pappistyön lisäksi hänellä oli lukuisia harrastuksia. Soriola oli aikanaan mm. Forssan suomalaisen yhteiskoulun sekä Sahalahden kansakoulun johtokunnan puheenjohtajana. Riittipä häneltä aikaa myös Sahalahden maamiesseuralle. Tyrnävän vuosinaan Soriolan kehitti paikallisen Pappilan viljelyksiä tehokkaasti.

Kaiken tämän yläpuolelle kohosi hänen raittiustyönsä, joka oli perua isältä. Sen takia onkin ymmärrettävää, että hän työskenteli myös Huvituksessa sijainneessa ”juoppoparantolassa”, kuten sitä ajan lehden kuvaavat.