Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

22.12.2018

Turha joulujuhla

Prunkkalan kappeliin saatiin oma kansakoulu 1890-luvun alussa. Rakennus kaikkinensa tuli kesällä 1894 valmistuneen selvityksen mukaan maksamaan 12002 silloista markkaa. Tätä tilintekoa Prunkkalan isäntämiehet kuuntelivat rauhallisesti, sillä suurin osa hankkeeseen uhratuista rahoista palautui oman pitäjän asukkaille erilaisten rakennustarvikkeiden myymisen takia. Itseasiassa kuntakokouksen väki oli sangen tyytyväinen lopputulokseen. Valtavaa porua syntyi vasta sen jälkeen, kun koulun tileistä huomattiin jouluna 1893 uhratun peräti 10 markkaa ”jouluhuwin valmistamiseen lapsille”. Tästä syntyi valtava myrsky kahden isännän toimesta ja lopulta muidenkin kärsivällisyys petti.

Kansakoulun johtokuntaa haukuttiin tylysti yhteisten varojen väärinkäytöstä. Lopulta isännät katsoivat, että kyseisen johtokunnan täytyy omista rahoistaan maksaa koululle takaisin tuo 10 markkaa. Joulujuhlaa pidettiin täysin joutavana ja turhanpäiväisenä puuhana. Kun vauhtiin päästiin, huomattiin muutakin epämääräisyyttä koulun toiminnassa. Johtokunta oli myynyt vähimmin vaativalle koulun polttopuiden hankinnan. Näitä puita oli käyttänyt myös koululla asuva opettaja Karl Viktor Kankainen. Isännät lupasivat, että tästäkin asiasta johtokunta joutuu tilille seuraavassa tilientarkastuksessa.

Ensimmäistä opettajaa kouluun haettiin kesällä 1893 julkaistuissa lehti-ilmoituksissa. Virkaan valitulle opettajalle luvattiin valtionapu sekä joukko luontaisetuja. Näitä olivat kolme asuinhuonetta, keittiö ja tarvittavat ulkohuoneet. Asunnon valoiksi ja lämmöksi tuli 100 kiloa petroleumia ja 18 metristä syltä halkoja. Peltomaata oli varattu noin hehtaari ja tälle 920 kiloa kylvöheiniä. Laidunta oli yhdelle lehmälle. Lisäksi puhdasta rahaa opettaja saisi 150 markkaa sekä ns. sisäänkirjoitusrahaa yhden markan varakkaampien lasten perheiltä.

Valituksi tuli tuolloin Maarian pitäjässä vaikuttanut Karl Viktor Kankainen, joka oli rippikirjan mukaan syntynyt 1853 Tyrvään pitäjässä. Vaimonsa Olga Matilda Nymanin kanssa heillä oli useita lapsia, joista Viljo, Arvo ja Martta olivat syntyneet Kylmäkoskella. Tytär Aale syntyi perheen asuessa Urjalassa ja vihdoin Prunkkalan vuosina syntyivät Kosti, Tuovi, Laura, Kerttu ja Kaarlo. Kankaisten perhe siis yksistään täytti melkoisen osan luokkahuoneesta. Tosin vanhimman ja nuorimman lapsen ikäero oli 19 vuotta. Lapsista vanhin, Viljo Viktor Valdemar Kankainen seurasi isänsä esimerkkiä työelämässä. Hän pääsi ylioppilaaksi parikymppisenä muuttaen sen jälkeen kansakoulunopettajaksi Itä-Uudenmaan Sipoon pitäjään.

Karl Viktor Kankainen sai 1900 siihen aikaan merkittävän, 80 markan palkankorotuksen vuodessa palveltuaan opettajana yhtäjaksoisesti 10 vuotta. Vuonna 1925 hänelle vihdoin myönnettiin eläke, suuruudeltaan 8000 markkaa vuodessa. Käytännössä Karl Viktor käytti etunimiä Kaarle Vihtori, mutta mm. rippikirjoissa on merkittynä tuo pappien käyttämä ruotsalaistettu versio.
Mainittakoon vielä, että Kaarle Vihtorin ja Olgan poika Kosti Aarno Aleksi Kankainen pääsi ylioppilaaksi 1913 suorittaen tämän jälkeen jumaluusopillisen päästötutkinnon joulun alla 1916 arvosanalla cum laude approbatur.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Julmaa vanhuksen hoivaa

Liedon Ankan kylän Ryngöllä syntyi tammikuussa 1821 rusthollari Matti Heikinpojan ja Ulrika Jaakontyttären perheeseen tytär, jolle annettiin...