Loimaan Hattulan kylän Ketolan torpasta kotoisin ollut
Robert Henrikinpoika nai 1881 Marttilan Pappilan karvarintyttären, Olga Maria Lundenin.
Heidän yhteinen lapsensa Arno Toivo Gabriel ehti syntyä tasan vuotta ennen
avioliiton solmimista, kesäkuun alussa 1880. Niinpä Marttilan kastettujen
luettelon on kirjattu tieto isästä; ”Karvarinkisälli Robert Aaltonen Turusta
tunnusti itsellisen Oskar Palmroosin ja rengin Kustaa Alpertti Kustaanpojan,
molemmat pappilasta, läsnäollessa, että mainittu Olga Luden on hänen kihlattu
morsiamensa sekä että tämä edellä mainittupoika Arno Toivo Gabriel on hänen
lapsensa”.
Olga Marialla oli ennestään avioton tytär Eine Olga, joka
oli syntynyt 1878. Robert Aaltosen kanssa hän sai vielä toisenkin lapsen, jolle
pariskunta antoi hämmästyttävät etunimet Kihla Waiva Elisabeth. Tämä 1881
syntynyt tytär menehtyi vain muutaman kuukauden ikäisenä. Seuraavana vuonna
1882 perhe muutti Pöytyälle, Mustanojan kylään. Siellä syntyi tytär Lahja Olga
Peninna. Samoihin aikoihin Olga Maria Lundenin em avioton tytär Eine annettiin
kasvatiksi karvarinleski Maria Grönholmille Marttilaan. Ikävä kyllä Olga Maria
kuoli helmikuussa 1887. Robert Aaltonen löysi uudeksi puolisokseen Karinaisten
Kyrön kylän Nopolan rusthollarin tyttären, Olga Marian. Ajat olivat
lopullisesti muuttumassa ja hieman epäsäätyinen avioliittokin oli täysin
mahdollinen.
Aikaisempina vuosikymmeninä ja -satoina naimakaupat tehtiin
pääsääntöisesti omasta säädystä.
Robert Aaltosen ja Olga Maria Juhantyttären lapsia olivat mm.
Alku Aarre Aatami, Arvo Artturi, Ahti Arvid, Kosti Robert, kaksoset Vilho ja
Katri sekä toisen kaksoset Aino ja Paavo. Heistä 1900-luvun alussa ehti avioon
Lahja Olga Peninna, jonka nai marttilalainen renkimies Karl August Jokinen.
Isä, nahkuri Robert Aaltonen jätti aikakirjoihin merkinnän
mm. hyvästä eläintenkohtelustaan. Niinpä vuonna 1991 Turun Eläinsuojeluyhdistys
palkitsi Aaltosen monen muun tavoin 10 markalla ”kotieläinten lempeästä
kohtelusta”.
Lapsista kansallisesta kuulusimmaksi nousi ilman muuta Aarre
Alku Aatami. Hän lähti opiskelemaan Turun Taideyhdistyksen piirustuskouluun
päästen Victor Westerholmin oppiin. Hänen teoksiinsa koulun näyttelyssä tutusti
mm. Emil Wikström, joka pani merkille Aaltosen taitavuuden. Wikström ottikin
nuorukaisen omaksi oppipojakseen. Aarre Aaltonen oli Wikströmin opetuksessa Sääksmäen
Visavuoressa pari vuotta. Jatko-opinnot veivät hänet aina Italiaan saakka.
Hänen vaimonsa oli taidemaalari Margit Aarnio. Kun viipurilaisen liikemiehen,
Juho Lallukan ja hänen vaimonsa Marian perustaman säätiön varojen pohjalta
rakennettiin Helsinkiin Taitelijakoti Lallukka, tuli Aaltosista sen ensimmäisiä
asukkaita.
Robert Aaltonen vietti 1928 entisenä nahkurimestarina
70-vuotisjuhliaan Pöytyän Mustanojalla. Nahkurimestarilla on riittänyt
kädentaitoja, mutta ehkäpä poikansa taiteellisuus oli perua pikemminkin äidin
puolelta. Yrjö Liipola oli Olga Marian serkku ja Väinö Aaltosen äidin
pikkuserkku. Kotioloistaan Aarre Aaltonen paljasti Nuoren Voiman haastattelussa
1926 seuraavaa; ”Työhön totuin kotonani jo pienestä pitäen, mutta aikaa riitti
taiteellisiinkin askarteluihin, varsinkin talvisin”.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti