Tammikuussa 1905 käytiin Sauvon Kirkonkylän Winterin majatalossa ns. välikäräjiä. Yhden käsiteltävän asian esitteli Sauvon seurakunnan puolesta urkuri Otto Ljungqvist tuoden mukanaan pöytäkirjanotteen edellisen vuoden lokakuussa pidetyiltä käräjiltä. Sen mukaan seurakunta oli valvonut edesmenneen Kaarle Kustaa Kaarlenpoika Mäkikartanon testamenttiasiaa Koutbölen yksinäistilalta.
Tämä herra oli vajaata vuotta ennen kuolemaansa tehnyt testamentin, jossa hän jätti 5000 markkaa Sauvon seurakunnan diakonaattilaitokselle sekä 1000 markkaa urkurahastoon. Oikeus kuuli erikseen kolmea todistajaa asiaan tiimoilta; rusthollari Anshelm Holmbergia ja hänen poikaansa, Augustia sekä maakauppias Gustaf Törnqvistiä. Nämä kaikki todistavat Mäkikartanon omakätisesti kirjoittaneen mainitun testamentin kotonaan, jonka jälkeen lokakuun puolivälissä 1903 oli pyytänyt em. herroja vahvistamaan asiakirjan omakätisesti. Samalla todistajat totesivat Kaarle Kustaa Mäkikartanon toimineen ”täydellä järjellä ja vapaalla tahdolla”.
Testamentissa määrättiin edellä mainittujen summien lisäksi 5000 markkaa Suomen lähetysseuralle. Urkuraha oli tarkoitettu Sauvon kirkon silloisten urkujen korjaamista varten siten, että pääoma pidettäisiin aina samana. Tämän pääoman korot käytettäisiin tarvittaessa korjauksiin.
Oikeus antoi seurakunnalle tämän käsittelyn jälkeen tiedoksi, että sen piti painattaa oikeuden pöytäkirja maan virallisissa lehdissä. Tämän jälkeen lähimmillä perillisillä oli aikaa vuosi ja yksi yö testamentin moittimiseen.
Kaarle Kustaa Kaarlenpoika Mäkikartano oli kuollessaan noin 92 vuoden ikäinen, sillä hän syntyi maaliskuussa 1822 Koutbölen yksinäistalossa. Siellä hän myös asui koko ikänsä. Kaarle Kustaan vaimo (Jo)Hanna Lovisa Kaarlentytär oli kuollut paria vuotta aikaisemmin. Ajalle tyypilliseen tapaan ikävätkin asiat merkittiin muitta mutkitta rippikirjaan. Hanna Lovisan kerrotaan vuodesta 1891 lähtien olleen mielisairaan. Hänen kuolinsyykseen on kirjattu halvaus, kun taas Kaarle Kustaan vei manalle kuumetauti.
Kaarle Kustaa oli luopunut isännyydestään Koutbölessä jo 1879. Koutbölen kruununtilan uudeksi isännäksi tuli paimiolainen Kaarle Kustaa Juhonpoika ja 1890 marttilalainen Juho Juhonpoika Renvall. Viimeksi mainittu oli torpparin poika Purhalan kylästä.
