Siirry pääsisältöön

Botolf Ingren

Piikkiön Mäenpään kylän Mäkilän torppariksi tuli vuonna 1865 Maariasta kotoisin ollut Botolf Alexander Ingren yhdessä vaimonsa Maria Kustavan kanssa. Botolf Aleksander oli syntynyt Halisten myllyllä, mutta Maria Kustava oli Piikkiön omia tyttöjä. Hänen vanhempansa olivat Juho Matinpoika ja Juliana Mikontytär.  He asuivat Sepän talon ”Buntismäen” torpassa. Isä Juho oli lietolaista sukuperää, kun taas Juliana pesunkestävä piikkiöläinen.

Botolf ja Maria Kustava olivat astelleet vihille syyskuussa 1862 ja esikoistytär Aleksandra Kustava syntyi seuraavana vuonna. Parin vuoden päästä hän sai seuraa pikkuveli Aukusti Hemmingistä. Sitten olikin jo perheen aika muuttaa isän synnyinpitäjään, Maariaan. Siellä Botolf Ingrenistä leivottiin Vaivaistenkylän Vähätalon Arven torppari. Siellä syntyi vielä kolme lasta lisää, joista eloon jäivät pojat Juho Emil sekä Frans Edvard. Tämä pesue muutti 1874 Turun kaupunkiin.

Isä Botolfin nimi oli hyvin harvinainen 1800-luvun loppupuoliskolla. Germaanisissa kielissä Botolf on johdos sutta merkitsevästä sanasta ja sitä tavataan kirjoitettuna jo ainakin 600-luvulla. Toisaalta vanhassa englannissa puhutaan ”viestintuoja sudesta”.  Botwulf (Botolph) of Thorney oli apotti ja pyhimys, joka perusti luostarin joskus 600-luvulla Sufffolkin lähelle. Tämä pyhimys oli erityisesti matkustajien suojelija.

Ehkäpä isän nimi oli jonkinlainen enne Aukusti Hemmingille, joka työskenteli kuorma-ajurina Turun kaupungissa. Samaa työtä teki aikanaan myös isä Botolf. Jossain välissä Aukusti järjesti aikaa opiskeluun niin paljon, että pääsi ylioppilaaksi Turussa vuonna 1892. Näin hän kuului siihen harvalukuiseen piikkiöläisten nuorukaisten joukkoon, jotka 1800-luvun toisella puoliskolla valmistuivat ylioppilaiksi. Ylioppilastutkinto uudistui 1853 ja ennen vuotta 1900 Piikkiössä syntyneitä ylioppilaita oli yhteensä vain 14.

Akateeminen ura ei kuitenkaan kiehtonut Aukusti Ingreniä, sillä hän päätti lähteä merille. Ikävä kyllä hänen kohtalokseen tuli kuolla syyskuussa 1921 kaukana kotoaan, Englannin Liverpoolissa. Isä Botolf Aleksander oli menehtynyt kymmenen vuotta aikaisemmin Turussa. Äiti Maria Kustava oli kuollut jo 1886. Mainittakoon vielä lopuksi, että Aukusti Hemmingin sisko Aleksandra Kustavan nai turkulainen kivenhakkaaja Juho Kustaa Helenius.

 

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Skitinbäck - Nygård

Esimerkiksi Juha Sinivaaran nettisivuillaan esittelemä aateloitu Giös -suku oli kotoisin nykyisen Raaseporin kaupungin, entisen Pohjan pitäjän Nygårdin tilalta. Tilan alkuperäinen nimi oli Skitinbäck päärakennuksen takana virranneen pienen puropahasen mukaan. Luultavasti elokuussa 1444 aateloidun suvun myöhemmät herrat eivät katsoneet hyvällä tätä rahvaanomaista nimeä. Niinpä kartano sai uuden, täysin neutraalin nimen Nygård. Kun kuningas Kristoffer antoi Jösse Olofinpojalle rälssikirjeen Tukholmassa 1444, mainittiin samalla miehen omistukset. Näin tuo Skitinbäckin tilan voidaan sanoa olleen olemassa jo lähes 600 vuoden ajan. Nykyisen päärakennuksen etupuolen pihamaalla on kivirivi, joka luultavasti on jäänne jostain varhemmasta rakennuksesta. Kivien muoto ja koko viittavat tämän olleen rakennetun ennen 1700-lukua. Saman vuosisadan alussa katosivat Giös -sukuiset omistajat Skitinbäckiltä. Heidän jälkeensä talo oli lampuotien hallussa jaettuna useampaan eri osaan. Vasta vuosisadan lo

Stubbet Inkoosta

Sinetti Inkoosta; Kansalliarkiston pergamenttikokoelmasta vuodelta 1447 Länsi-uusimaalainen Inkoon pitäjä (ruots. Ingå) mainittiin nimeltään ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1335. Nimen arvellaan tullen siitä, että joku Inge sai joen nimettyä itsensä mukaan, Inge å, Ingen joki. 1400-luvulla löydetään Inkoosta eräs suku, joka myöhemmin käytti samanlaista lenkistä roikkuvaa metsästys-torvivaakunaa, kun naantalilainen Jägerhorn af Storby –suku. Tapio Vähäkangas arvelee, että suvuilla voisi olla yhteinen esi-isä, sillä Jägerhorn af Storbyn kantaisä oli eräs Jowan (Jöns) Filpunpoika, rälssimies joka mainittiin Maskussa 1405, samoihin aikoihin, kun Inkoossa mainittiin eräs Olof Filpunpoika. Tämä Olof Filpunpoika osti Inkoossa 1400 1,5 veromarkan maat, jonka myyjä halusi takaisin 1409. Tutkintakäräjillä 1405 Olofilta peruutettiin (otettiin verolle) Inkoon Kullasta rälssimaata 3,5 veromarkan edestä. Suvun ensimmäinen tunnettu jäsen Olof Andersinpoika (tai Andreaksenpoika) main

Kolmen suurmiehen sukulaisuus

Maassamme ilmestyi 1910-luvun lopulla hetken aikaa Genealogica -niminen aikakauslehti, johon alan asiantuntijat sekä harrastajat kirjoittivat sukuselvityksiä. Lisäksi mukaan mahtui paikallishistoriaa, yleistä Suomen historiaa sekä pohdiskelua sukututkimuksen tekemisestä arkistojen järjestelyä myöten. Näistä lehdistä voi pongata monta mielenkiintoista asiaa, joista tähän alle olen napsinut yhden - Osmo Durchmanin tekemän koosteen "kolmen ylipäällikö sekä entisen valtionhoitajamme keskinäinen sukulaisuus". Muistettakoon, että herra Durchmanilla ei luonnollisesti ollut mitään tietoa siitä, että ratsuväenkenraali Carl Gustaf Emil Mannerheimista sekä senaattori Per Evind Svinhufvudista tulisi vielä joku päivä tasavallan presidenttejä.