Kosken Tl Patakosken Sarjan talon Kankareen torpassa syntyi heinäkuun lopulla 1815 tyttölapsi, jolle vanhemmat antoivat nimen Helena Karolina. Isä Kustaa Kristerinpojalla ja äiti Kaisa Liisa Appelgrenilla oli useita lapsia, mutta jostain syystä Helena Karolinan kohtaloksi tuli joutua kasvattilapseksi Kosken kartanoon. Kovin huonosti asiat eivät voineet mennä, sillä kasvatti-isä oli aatelissukuinen Gustaf Armfelt ja kasvattiäiti vaimo Helena Kristerintytär Armfelt.
Helena Kristerintytär käytti miehensä sukunimeä, vaikka hän ei ollutkaan millään muotoa aatelinen. Kyseessä olikin, jos ei ainutlaatuinen, niin ainakin harvinainen avioliitto. Aatelisilla oli yleensä suuri tarve naida omasta säädystään, mutta mitään lakiteknistä syytä tähän ei tietenkään ollut. Epäsäätyinen Helena Kristerintyttären ja Gustaf Armfeltin liitto toki oli. Ehkäpä tätä häivyttääkseen Helena käytti miehensä sukunimeä. Pääsääntöisesti vaimo säilytti tyttönimensä, mikäli hänellä tällainen oli ollut käytössä.
Gustaf Armfelt oli vaimoaan yli 20 vuotta vanhempi. Pariskunnan ainoa lapsi, tytär Gustava Elisabeth syntyi 1797. Valitettavasti lapsi menehtyi jo seuraavana vuonna. Rippikirjassa on äiti Helena sukunimen jälkeen merkitty teksti ”född Christophersdr (synt. Kristerintytär)”. Kastettujen luettelossa Helenan eteen on kirjattu teksti ”välborne” eli jalosukuinen. Tätä hän ei siis ollut.
Helena Karolinan kasvattityttäreksi ottaminen käy erittäin selkeäksi, kun tietää Helena Kristerintyttären ja Kustaa Kristerinpojan olevan sisaruksia. Helena Karolina, joka käytti äitinsä sukunimeä Appelgren, oli siis yksinkertaisesti tätinsä hoivissa.
Vuonna 1837 Helena Karolina Appelgrenin vei vihille Somerniemen Palikaisten kartanon isäntä Otto Emil Leonard Carlstedt. Hän oli syntynyt Kiskon Martilan puustellissa luutnantin poikana. Äiti Ebba Bremer kuului sukuun, jota aikanaan pidettiin Suomen vauraimpana perheenä. Otto Emil ja Helena Karolina lähtivät Somerniemeltä Urjalaan, Ikaalisten Kartun Kauppilaan ja edelleen Viipuriin 1840- ja 1850-luvuilla. Vuosien mittaan pariskunnalle syntyi kaksi poikaa ja kolme tytärtä.
Tyttäristä Olga Emilia Carlstedt teki uraa Sortavalan maaseurakunnassa sijainneessa mallikoulussa eli seminaarinharjoituskoulussa. Kymölän eli Siitoisten kansakoulun lastentarha, joka perustettiin 1864, oli ensimmäinen Cygnaeuksen ihanteen mukainen kansakoulu. Sen perustajat Elisabeth ja Herman Hallonblad lahjoittivat koulun vuonna 1880 perustetun Sortavalan seminaarin mallikouluksi. Kyse ei siis ollut muotimaailmasta!
Helena Karolina Appelgren asui leskenä Olga Emilian luona. Kun hän kesäkuussa 1899 kuoli, julkaisi mm. sanomalehti Laatokka hänestä kauniita muistosanoja. Niiden mukaan vainaja oli ”vanhan kansan ihmisiä sanan kauniimmassa merkityksessä”. Hänet kuvailtiin olleen uskossaan loppuun asti lujan ja toivossaan järkähtämättömän. Rakkaudessa hän käytti periaatetta kaikki toiselle, itselle ei mitään. Sortavalassa hän ehti asua lähes 20 vuotta. Erityisen vaikutuksen hän teki niihin jopa satoihin opettajiin, jotka olivat valmistuneet seminaarista. Samoin koulun oppilaat olivat oppineet arvostamaan rouva Appelgrenia laajalti. Hän ehti ennen kuolemaansa sairastaa vain hetken. Kaipaamaan jäivät omien lasten lisäksi 10 lastenlasta sekä yksin lapsenlapsenlapsi.
