Keskiajalla seurakuntien toiminta alkoi kuitenkin kehittyä, ja kirkot alkoivat nousta ympäri maata. Kirkot olivat usein hyvin pieniä ja vaatimattomia, mutta ne olivat tärkeitä paikkoja, joissa ihmiset saattoivat kokoontua rukoilemaan ja osallistumaan jumalanpalveluksiin. Seurakuntien pappien tehtävänä oli myös opettaa ihmisille kristinuskon periaatteita ja ohjata heitä elämässä.
Reformaation myötä 1500-luvulla seurakuntien toiminta muuttui merkittävästi. Suomessa käännyttiin luterilaisuuteen, ja seurakuntien pappien rooli korostui entisestään. Seurakunnat olivat nyt osa valtion hallintoa, ja niiden tehtävänä oli muun muassa pitää huolta köyhistä ja sairaista sekä järjestää koulutusta.
1800-luvulla seurakuntien toimintaan tuli uusia vaikutteita, kun herännäisyysliike alkoi levitä Suomessa. Liikkeen tavoitteena oli palauttaa kristinuskon alkuperäinen henki ja korostaa henkilökohtaista uskoa. Herännäisyysliikkeen vaikutus näkyi myös seurakuntien toiminnassa, kun esimerkiksi rukoushuoneita perustettiin ympäri maata.
Nykyään Suomen seurakunnat toimivat yhä osana valtion hallintoa, mutta niiden toimintaan kuuluu monia muitakin tehtäviä. Seurakuntien tärkeimpiin tehtäviin kuuluu edelleen jumalanpalvelusten järjestäminen, mutta ne myös järjestävät erilaisia tapahtumia ja keräävät varoja hyväntekeväisyyteen. Seurakunnat ovat edelleen tärkeitä paikkoja, joissa ihmiset voivat kohdata toisiaan ja löytää yhteyden uskoon.
Sukututkijan on tärkeää tietää seurakuntien historiasta. Tätä varten Suomen Sukututkimusseura on uudistanut HisKin yhteydessä jo yli 20 vuotta olleen seurakuntatietokantansa. Sieltä saat tietoa mm. siitä, miten seurakunnat ovat jakautuneet, yhdistyneet tai lakanneet yksinkertaisesti olemasta. Samoin saat selityksen mm. siihen, miksi jonkun tietyn seurakunnan kirkonkirjoja ei tietyltä ajalta löydy. Monesti syynä ovat olleet tuhoisat tulipalot, mutta myös sotien aikana pappiloita ja kirkkoja on tuhottu.
Löydät uusitun tietokannan klikkaamalla kuvaa!
