Perhetausta
Erland Andersson Lindelöf syntyi noin vuonna 1440. Hänen vanhempansa olivat
Anders Henriksson Lindelöf (s. noin 1412 Abildgaardissa, Ruotsissa) ja Ingeborg
Frille (s. noin 1412 Halikossa). Erlandilla oli neljä sisarusta: Karin
Andersdotter Voltis, Margareta Andersdotter Lindelöf, Katarina Andersdotter
Karpelain ja Haqvinus Andreae Lindelöf.
Erland meni naimisiin Margareta Lindelöfin kanssa, joka oli
syntynyt vuoden 1450 paikkeilla. He avioituivat noin vuonna 1470 Sauvoss.
Parille syntyi poika, Henrik Erlandsson, noin vuonna 1485.
Asema ja ammatillinen ura
Erland palveli asemiehenä (asemies), joka oli keskiajalla sotilaan tai
ratsumiehen nimitys. Tämä ammatti kuvastaa ajan militarisoitua yhteiskuntaa,
jossa aatelismiehet ja heidän jälkeläisensä osallistuivat aktiivisesti
sotilaalliseen toimintaan.
Elämä ja aika
Erland syntyi myöhäiskeskiajan kuohuvassa maailmassa, jolloin Suomi oli osa
Ruotsin valtakuntaa. Ruotsin valta oli vakiintunut alueelle jo 1200-luvulta
lähtien, ja yhteiskunta oli vahvasti feodaalinen, aatelissukujen hallitessa
maita ja ihmisiä.
Erlandin isä, Anders Henriksson, oli kotoisin Abildgaardista
Hallannista, joka kuului aikanaan Tanskaan mutta siirtyi myöhemmin Ruotsille.
Hänen äitinsä, Ingeborg Frille, tuli Halikosta, mikä kertoo perheen vahvoista
juurista Varsinais-Suomessa.
Noin vuonna 1470 Erland avioitui Margareta Lindelöfin kanssa
Sauvossa. Avioliitto solmittiin aikana, jolloin Pohjoismaiden yhteys vahvistui
Kalmarin unionin myötä. Unionin alla olivat Tanskan, Norjan ja Ruotsin
valtakunnat, vaikka poliittiset jännitteet ja konfliktit jatkuivat.
Erlandin poika Henrik syntyi monimutkaisten poliittisten
muutosten keskellä, aikana, jolloin kuninkaallinen valta keskittyi ja
kansalliset liikkeet vahvistuivat. Erland palveli sotilaana aikana, jolloin
Sten Sture vanhempi pyrki suojelemaan Ruotsin suvereniteettia tanskalaisilta
Kalmarin unionin valtapyrkimyksiltä.
Erland kuoli vuonna 1517 Kärkisissä Sauvossa, vain hieman
ennen Kustaa Vaasan johtamaa kapinaa, joka johti Kalmarin unionin hajoamiseen
ja modernin Ruotsin perustamiseen.
Aikalaisdokumentti
Tuon ajan ihmisistä ei juuri dokumentteja löydy, mutta
Erlandin kohdalla tapahtuu mukava poikkeus. Hänet löytää parikin kertaa Turun
tuomiokirkon ns. Mustakirjasta, johon oli koottu lähinnä maaomaisuuksiin
liittyviä asioita. Vuoden 1486 maaliskuussa miehemme mainitaan oheisen kuvassa
olevassa merkinnässä. Erland Andersson ja Lasse Frans hyväksyvät siinä
edesmenneen veljensä, mestari Håkanin, lahjoituksen Turussa sijaitsevasta
tilasta Pyhän Katariinan alttarille siellä (Turussa) sijaitsevassa
tuomiokirkossa.
Teksti kuuluu kokonaisuudessaan suurin piirtein seuraavasti - lähde SDHK-nr: 42946
Svenskt Diplomatariums huvudkartotek över medeltidsbreven:
Kaikkien niiden tietoon, jotka tämän kirjeen näkevät, me Erland Andrisson ja Lasse Frans tahdomme saattaa tiedoksi, että olemme hyväksyneet rakkaan veljemme, mestari Håkanin – jonka sielulle Jumala suokoon armon – testamentin koskien sitä tilaa, jonka hän lahjoitti Pyhän Katariinan alttarille itsensä ja muiden ystäviemme puolesta, jotka ovat jo edesmenneet tai tulevat kutsutuiksi tästä elämästä. Tämä tehtiin siinä toivossa, että me ja mainitut ystävämme saisimme osallisuuden niihin hengellisiin ansioihin, joita kyseisellä alttarilla tehdään Jumalalle, Pyhälle Katariinalle ja kaikille Jumalan pyhille, niin kauan kuin prebenda on voimassa ja pysyy vahvana. Kirjoitettu Turussa Herran vuonna 1486 Pyhän Gregoriuksen päivänä, molempien sineteillämme vahvistettuna.