Jöns Budde syntyi 1430-luvulla ja liittyi Naantalin birgittalaisluostariin, joka oli perustettu vuonna 1438. Luostari ei ollut vain paikka rukoukselle, vaan myös tiedon ja sivistyksen keskus. Siellä hän opiskeli latinaa ja teologiaa, ja hänen elämäntehtäväkseen muodostui tärkeä työ: tuoda kristillinen kirjallisuus kansan ulottuville.
Mutta Budde ei ollut pelkkä kopioija. Hän käänsi latinalaisia tekstejä ruotsiksi ja lisäsi niihin omia huomioitaan – toisinaan kriittisiäkin. Hän suomensi esimerkiksi katkelmia Raamatusta ja birgittalaisjärjestön sääntöjä, mutta myös pyhimysten elämäkertoja. Näistä tunnetuimpia olivat Hieronymuksen elämä ja Neitsyt Marian ilmestykset.
Hänen työnsä ei ollut helppoa. Käsikirjoitusten kopioiminen oli hidasta, ja pergamentti kallista. Mutta Budde oli sitkeä. Hän teki matkoja Vadstenaan, Ruotsin hengelliseen keskukseen, ja toi mukanaan lisää tekstejä. Hän tiesi, että sanat olivat voimakas ase – ja että niiden avulla voisi ohjata ihmisiä kohti oikeaa uskoa.
Kaikesta hurskaudestaan huolimatta Budde ei kaihtanut suorasukaisuutta. Hän kritisoi ankarasti niitä pappeja, jotka keskittyivät enemmän maalliseen valtaan kuin hengelliseen elämään. "Moni kantaa kaapua, mutta harva seuraa sen sääntöjä", hän kirjoitti erääseen teokseensa.
Jöns Budde kuoli todennäköisesti 1490-luvulla, mutta hänen pergamenttinsa ja ajatuksensa jäivät elämään. Hänen kääntämänsä tekstit ovat yhä olemassa, ja niistä heijastuu se intohimo, jolla hän toi kirjoitetun sanan Suomen maille. Hänen työnsä ansiosta Naantalin luostarista tuli aikansa sivistyksen keskus, ja hänen käännöksensä loivat pohjan kirjallisuudelle, joka vuosisatoja myöhemmin kehittyisi suomenkieliseksi kirjallisuudeksi.
Kuvan otti kirjoittaja parisen vuotta sitten Naantalin museossa, jossa on valtavan upea pienoismalli luostarista.
