Eilisessä tarinassani kerroin hieman Turun Akatemian vahtimestari Karl Wareliuksesta ja hänen perheestään. Innostuin sitten hieman tarkistamaan hänen vanhempiensa ja sisarustensa tietoja, sillä huomasin niiden olevan peräisin "tutkimusurani" alkuajoilta, 1980-luvun lopulta. Tuolloin kävin ajan salliessa Helsingissä, Kansallisarkistossa ja pyörittelin loputtomia filmirullia sekä kävin läpi mikrokortteja. Kokemattomuuttani en aina osannut tai jaksanut kirjata ylös kaikkia tietoja enkä sitä tietenkään nykyäänkään välttämättä osaa tehdä.
Digiarkiston ja Digitaaliarkiston avustuksella sain kursittua hieman entistä kattavammat perhetiedot pitäjänräätäli ja lampuoti Herman Wareliuksen jälkeläisistä sekä hänen kahdesta vaimostaan, Maria Sandströmistä ja Eva Johansdotterista. Hermanin kaikki 10 lasta syntyivät ensimmäisestä aviosta vuosien 1784-1807 välisenä aikana.
Herman asui isänsä, rakennusmestari ja mylläri Niilo Warellin tavoin Mustion Mjölnarbyssä, luultavasti Timpan talossa. Ainakin lampuodiksi tultuaan hän muutti tähän Mustion ruukin alapuolisessa järvessä olevan myllyn läheisyydessä olevalle tilalle. Timpan, kuten lähes koko muun pohjoisemman sekä koillisemman Karjaan omisti Mustion ruukkipatruuna, mutta eräät lampuotitilat kulkivat isältä pojalta toisten vaihtaessa "isäntää" vähän väliä.
Edellä mainituista kymmenestä lapsesta yhden lopullinen kohtalo jää epäselväksi. Esikoistytär Sara asui 1811-1813 Turussa ja palasi sitten veljensä Herman Henrikin perheeseen Mjölnarbyn Ållalle. Sieltä hän lähti takaisin Turkuun 1821 ja tätä myöhempiä vaiheita en ole onnistunut selvittämään.
Seuraava tytär Ulrika asui hänkin 1810-luvulla Turussa, mutta viimeistään 1824 hänet löytää Mustion Ingvalsbystä piikana. Hän Ulrika kuoli naimattomana, entisenä piikana Mustiolla.
Kolmas lapsi oli eilisen tarinan Karl, joten hänestä ei tällä kertaa enempää.
Neljäs, Herman Henrik, oli isänsä tavoin pitäjänräätäli. Hän asui vaimonsa Maja Lisa Ingbergin ja kahden poikansa kera em. Ållan talossa, mutta kuollessaan rippikirjaan on merkitty "bor i Ingvalsby ägor". Ingvalsby ja Mjölnarby ovat naapurikyliä, joten lieneekö räätälimme sitten asunut ikään kuin näiden rajalla.
Viides lapsi oli poika Severin, mutta hänen kohtalokseen tuli menehtyä johonkin sairauteen noin kolmen vuoden iässä.
Samoin kävi järjestyksessä kuudentena syntyneelle Adolfille sekä seitsemäntenä päivän valon nähneelle Anders Johanille.
Kahdeksas oli Gustaf Warelius, joka oli lampuoti Ingvalsbyssä. Hänet mainitaan myös lautamiehenä. Puolisonsa Eva Vestermanin kanssa hänellä oli kaksi tytärtä.
Yhdeksäs lapsi, poika Johan, tuli isänsä ja veljensä tavoin pitäjänräätäliksi. Hänkin ehti käväistä 1810-luvulla Turussa, mutta asettui sitten vaimonsa Eva Lena Långstedtin kanssa Ingvalsbyhyn. Perheessä oli kolme tytärtä.
Hermanin ja Marian kuopus oli tytär Maija-Stina, jonka mieheksi tuli aikanaan pitäjänsuutari Adam Holmberg. Tällä pariskunnalla oli seitsemän lasta. Adamin isä oli ollut puuseppä, joten käsityöläiset todellakin hakivat puolisonsa omasta säädystään.....
Museon vahtimestari ja puutarhan renki Akatemiassa
 |
| Wareliuksen perhe Laitilan rippikirjassa |
Aivan sattumalta onnistuin sitten ikään kuin puolivahingossa pongaamaan tämän herran Digiarkistosta löytyvistä Turun ruotsalaisen seurakunnan rippikirjoista. Näin selvisi Karlin syntymävuodeksi 1789 ja samalla hänen vanhemmikseen paljastuivat Mustion Mjölnarbyssä asuneet pitäjänräätäli Herman W. ja vaimonsa Maria Sandström. Karl oli heidän lapsistaan järjestyksessä kolmas ja hänen jälkeensä syntyi vielä seitsemän sisarusta.
Karl Warelius muutti Turkuun vuoden 1813 alussa työskennellen renkinä Akatemian puutarhassa. Muutaman vuoden päästä hänestä oli sitten tullut Akatemian museon vahtimestari. Heti Turkuun tultuaan oli Karl avioitunut porilaisen seppä Erik Ruckmanin tyttären kanssa. Vuosien 1814-1827 välisenä aikana Maria Elisabeth ja Karl saivat kahdeksan lasta, joista ainakin neljä menehtyi aivan pienenä.
Luultavasti Turun palo pakotti perheen muuttamaan Laitilaan, josta Warelius oli ostanut puolikkaan Eerolan talosta. Laitilassa näki päivänvalon pariskunnan kuopus, viiden vuoden iässä kuollut Vivika Vilhelmina. Isä Karl Warelius menehtyi 1833 ja pari vuotta myöhemmin hänen ostamansa talon puolikas joutui pakkohuutokauppaan.
Wareliuksen ja Ruckmanin lapsista monet kuolivat pieninä eikä loppujenkaan myöhemmistä vaiheista ole toistaiseksi tietoa. Vuonna 1825 syntynyt tytär sai muuten hyvin erikoisen etunimen Delphina. En ollut aiemmin törmännyt tähän todella kauniiseen nimeen.
Barck-suvusta
Nils Olofinpoika Barck oli Juhana Kurjen Köyliön kreivikunnan hopmanni, vouti. Hän omisti Huittisten Naatulan ratsutilan 1642-79. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Anna Martinintytär Gråå, Annan isä oli todennäköisesti se Mårten Olofinpoika Gråå, joka oli omistanut Naatulan 1641. Tämä samainen Mårten omisti myös Mommilan Färkkilän 1630-39 ja oli erään tiedon mukaan porvari Turussa 1648. Anna kuoli 1661. Nils avioitui uudelleen Maria Johanintytär Valstenian kanssa. Nils itse kuoli 24.4. 1683.
Poika Johan Nilsinpoika Barck oli Nilsin ja Annan liitosta kuten ilmeisesti Nils Nilsinpoika Barck, joka tuli ylioppilaaksi 1664 tai 1665 ja myöhemmin oli Vehkalahden kirkkoherra, sekä Anna Barck, puolisonaan Kokemäen myöhempi kirkkoherra Simon Polviander. Lisäksi oli Nilsillä ainakin yksi lapsi Mariankin kanssa: Margareta, kastettu Naatulassa 7.1.1665, 1.pso. Erik Henrikinpoika Callia (Margaretan velipuolen vaimon veli), kappalainen Taivassalossa, ratsutilallinen Huittisissa, 2.pso. Daniel Rönnberg, kappalainen Taivassalossa. Myös poika Petter Barck lienee ollut tästä toisesta liitosta; Petter tuli ylioppilaaksi 1687 ja oli myöhemmin majoitusmestarina.
Johan Nilsinpoika Barck oli ylioppilas Turussa 1662-63, vouti Nakkilan Anolan kartanossa sekä Köyliönkartanossa 1675. Hän omisti Huittisten Naatulan ratsutilan 1679-90. Johan haudattiin Huittisissa 21.9. 1690. Johanin vaimo (Huittisissa 1.1.1675) oli Margareta Påvelintytär Callia. Margareta oli mahdollisesti sama kuin 16.8.1663 kastettu "Kivirannan Pålin" tytär Maria. Margareta omisti Naatulan miehensä jälkeen 1690-91 ja haudattiin Huittisissa 11.10.1691.
Turun yliopiston kirjoissa esiintyy 1691 kolme huittislaista Barckia, joiden isä oli nimeltään Johan: Jakob Barck, myöhemmin sotilaspappi, Johannes Barck, myöhemmin Tammelan kappalainen, sekä Nicolaus Barck, joka lienee sama kuin myöhemmin mainittu vänrikki Nils Johansson Barck, k. 1708, Huittisten Naatulan omistaja.
jatkuu.....
Poika Johan Nilsinpoika Barck oli Nilsin ja Annan liitosta kuten ilmeisesti Nils Nilsinpoika Barck, joka tuli ylioppilaaksi 1664 tai 1665 ja myöhemmin oli Vehkalahden kirkkoherra, sekä Anna Barck, puolisonaan Kokemäen myöhempi kirkkoherra Simon Polviander. Lisäksi oli Nilsillä ainakin yksi lapsi Mariankin kanssa: Margareta, kastettu Naatulassa 7.1.1665, 1.pso. Erik Henrikinpoika Callia (Margaretan velipuolen vaimon veli), kappalainen Taivassalossa, ratsutilallinen Huittisissa, 2.pso. Daniel Rönnberg, kappalainen Taivassalossa. Myös poika Petter Barck lienee ollut tästä toisesta liitosta; Petter tuli ylioppilaaksi 1687 ja oli myöhemmin majoitusmestarina.
Johan Nilsinpoika Barck oli ylioppilas Turussa 1662-63, vouti Nakkilan Anolan kartanossa sekä Köyliönkartanossa 1675. Hän omisti Huittisten Naatulan ratsutilan 1679-90. Johan haudattiin Huittisissa 21.9. 1690. Johanin vaimo (Huittisissa 1.1.1675) oli Margareta Påvelintytär Callia. Margareta oli mahdollisesti sama kuin 16.8.1663 kastettu "Kivirannan Pålin" tytär Maria. Margareta omisti Naatulan miehensä jälkeen 1690-91 ja haudattiin Huittisissa 11.10.1691.
Turun yliopiston kirjoissa esiintyy 1691 kolme huittislaista Barckia, joiden isä oli nimeltään Johan: Jakob Barck, myöhemmin sotilaspappi, Johannes Barck, myöhemmin Tammelan kappalainen, sekä Nicolaus Barck, joka lienee sama kuin myöhemmin mainittu vänrikki Nils Johansson Barck, k. 1708, Huittisten Naatulan omistaja.
jatkuu.....
Sappitautiin kuolleita
Blogi oli pienellä tauolla sairastumisen takia ja innostuinkin voimien palattua tutkimaan hieman HisKistä löytyviä sappikiviin liittyviä kuolinsyitä.
Näitä ei loppujen lopuksi löytynyt kovinkaan paljoa hakutermeillä "gallsjuka" tai "sappi*". Ruotsinkielisellä termillä löytyi viisi tapausta eli talollinen Bartholomeus Akkainen Kirvusta (k. 1824), talollinen Matti Karkkonen Kontiolahdelta (k. 1787), mökkiläinen Erik Lundström Kruunupyystä (k. 1894), torppari Gregorius Kortesmäki Nurmosta (k. 1814) ja emäntä Elina Rautjärveltä (k. 1774). Sappitautiin kuoli puolestaan 1892 neiti Amalia Collin Pernajalla sekä siirtolaisen vaimo Darja Dmitrjeva vuonna 1891.
Luonnollisesti on selvää, että 1700- ja 1800-luvuilla kuolinsyytä ei aina osattu tai haluttu selvittää kovin tarkkaan. Epämääräiset vatsakivut saattoivat hyvin johtua sappikivistä. Nämä taas voivat hoitamattomana johtaa vaarallisiin tulehduksiin, jotka ovat fataaleja.
Yksi em. tulehduksen oireista on ihon ja/tai silmien keltaisuus eli keltatauti. Jos sattui elämään 1500-luvulla, saattoi välskäri määrätä hoitokeinoksi ruokajärjestystä, sapen eritystä edistäviä rohtoja ja ulostuslääkkeitä. Kivijärveltä on peräisin kansanperinne, jonka mukaan keltatautia sairastavan piti syödä nyljetty keltasirkku raakana.
Tähän voi vain todeta, että onneksi nykyajan lääketiede tarjoaa nopean ja tehokkaan avun vaivoihin.....
Näitä ei loppujen lopuksi löytynyt kovinkaan paljoa hakutermeillä "gallsjuka" tai "sappi*". Ruotsinkielisellä termillä löytyi viisi tapausta eli talollinen Bartholomeus Akkainen Kirvusta (k. 1824), talollinen Matti Karkkonen Kontiolahdelta (k. 1787), mökkiläinen Erik Lundström Kruunupyystä (k. 1894), torppari Gregorius Kortesmäki Nurmosta (k. 1814) ja emäntä Elina Rautjärveltä (k. 1774). Sappitautiin kuoli puolestaan 1892 neiti Amalia Collin Pernajalla sekä siirtolaisen vaimo Darja Dmitrjeva vuonna 1891.
Luonnollisesti on selvää, että 1700- ja 1800-luvuilla kuolinsyytä ei aina osattu tai haluttu selvittää kovin tarkkaan. Epämääräiset vatsakivut saattoivat hyvin johtua sappikivistä. Nämä taas voivat hoitamattomana johtaa vaarallisiin tulehduksiin, jotka ovat fataaleja.
Yksi em. tulehduksen oireista on ihon ja/tai silmien keltaisuus eli keltatauti. Jos sattui elämään 1500-luvulla, saattoi välskäri määrätä hoitokeinoksi ruokajärjestystä, sapen eritystä edistäviä rohtoja ja ulostuslääkkeitä. Kivijärveltä on peräisin kansanperinne, jonka mukaan keltatautia sairastavan piti syödä nyljetty keltasirkku raakana.
Tähän voi vain todeta, että onneksi nykyajan lääketiede tarjoaa nopean ja tehokkaan avun vaivoihin.....
Pieni katkos
Blogissani on pieni "käyttökatkos" ensi maanantaihin saakka. Palaan silloin linjoille uusien juttujen kera!
Airaksisten myöhemmät vaiheet
Vuoden 1789 tapahtuneessa isojaossa pilkottiin Airakselan kylän kolme taloa 10 tilaan: Pietilä 507 ha, Jussila 262 ha, Anttila eli Yliharju 409 ha, Simola 349 ha, Hieta-aho 292 ha, Karhula 470 ha, Petäjä 373 ha, Laukaala 182 ha, Airaksela 828 ha sekä Lumpeela 951 ha.
Jaakko Airaksinen, s. 18.11.1763, oli tilanosakas Airaksela 2:ssa (nähtävästi Jussila). Hänen puolisonsa 23.9.1787 oli sokea Anna Antikainen, s. 8.10.1763, talollisen tytär Kuopion pitäjän Ritoniemestä. Jaakon nuorempi sisar Elina oli naimisissa erään talollisen Olli Antikaisen kanssa Ritoniemestä, mahdollisesti Annan veli.
Annan vanhemmat olivat Hannes Olofinpoika Antikainen (Hans Olofsson Andikain) s. 10.6. 1729, ja Anna Henrikintytär Happonen (Anna Hensriksdotter Hapotar), s. 30.7.1731. Hannes ja Anna olivat avioituneet 1752 ja he saivat ainakin 11 lasta 1753 – 73. Hannes kuoli 16.6.1808, jolloin hänet merkittiin leskeksi; Anna oli siis kuollut sitä ennen.
Jaakko Airaksisella ja Antikaisella oli lapset:
1. Marja Airaksinen (Maria), s. 1788, pso. talollinen Heikki (Henrik) Leppänen Suonenjoen Sydänmaa 2 Jaakkolasta, 6 lasta.
2. Kaapo Airaksinen (Gabriel), 1789 – 1855, talollinen Airaksela 7 Autiolassa, 1.pso. Katri Markkanen Suonenjoelta, 2.pso. Anna Laitinen Suonenjoelta, yhteensä 6 lasta.
3. Hannu Airaksinen (Hans), s. 1791, renki Airaksela Petäyksessä, 1.pso. Katri Airaksinen, 2.pso. Annna Korhonen, 1 lapsi.
4. Anna Marja Airaksinen (Anna Maria), s. 1793, pso. Olli Airaksinen, talollinen Airaksela 2 Hieta-ahossa, Ollilla yht. 11 lasta.
5. Jaakko Airaksinen (Jakob), 1795 – 1856, talollinen Airakselassa, pso. Anna Markkanen (Markain) Suonenjoen Herralasta, 10 lasta.
6. Anna Elina Airaksinen (Anna Helena), 1797 – 1868, pso. torppari Pauli Markkanen Suonenjoen Vehvilästä, 6 lasta.
7. Stiina Airaksinen (Kristina), 1801 – 83, pso. Pekka Hyvärinen Airaksela 2 Pietilästä, 3 las-ta.
8. Pekka Airaksinen (Petter), 1805 – 77, torppari Karttulan Viitataipaleen 2 Eskelässä, pso. Ulla Kolehmainen (Uldrika).
9. Riitta Katri Airaksinen (Brita Katriina), 1809 – 66, pso. torppari Juho Kauppinen Kuopiosta.
***
Pekka Airaksinen, 7.12.1805 – 30.7.1877, oli torppari Karttulan Viitataipale 2 Eskelässä. Hänen puolisonsa vuodesta 1834 oli Ulla Kolehmainen (Ulrika), s. 25.3.1812, torppari Lauri Kolehmaisen (Lars Kolemain) Karttulan kylästä ja tämän vaimon Sanna Pasasen (Susanna Pasain), s. noin 1780, tytär. Pekalla ja Ullalla oli lapset:
1. Ulla Airaksinen (Ulrika), 1835 – 40.
2. Sanna Vilhelmiina Airaksinen (Susanna Vilhelmina), s. 1838, pso. Taavetti Halonen, renki ja sotamies, 8 lasta.
3. Anna Stiina Airaksinen (Anna Kristiina), 1840 – 1912, pso. Pekka Oravainen, renki Savukosken sahalla ja torppari Viitataipale 2 Eskelässä, 7 lasta.
4. Marja Airaksinen (Maria), 1843 – 1915, 1.pso. Heikki Airaksinen, talollinen Soinlahti 6 Tuovila ja Punnonmäki 14 Pihkainmäki, 7 lasta, 2.pso. mäkitupalainen Aatami Ruuskanen, Karttulan Salinmaa, 1 lapsi.
5. Ulla Airaksinen (Ulrika), 1845 – 48.
6. Eeva Sohvi Airaksinen (Eva Sofia), 1848 – 1923, 1.pso. työmies Nehemias Pursiainen Karttulan Viitataipale (1 lapsi), 2.pso. Pekka Eskelinen, torppari ja talollinen Soinlahti, Karttula ja Humalaniemi (3 lasta), 4 aviotonta lasta, 3.pso. Aatami Airaksinen, talollinen Hakulila 2 Paavola (ei lapsia).
7. Pekka Airaksinen, 1850 – 1917, mäkitupalainen Karttulan ja Viitataipaleen kylissä, työmies Kuopiossa, pso. piika Kaaroliina Pirneskoski Kempaanmäeltä, 5 lasta.
8. Kustava Airaksinen, s. 1852, 1.pso. torppari Kustu Oravainen Viitataipale 3 (11 lasta, 2.pso. mäkitupalainen Eenokki Venäläinen, Viitataipale 2 (ei lapsia), muutti toisen kerran leskeksi jäätyään Tervoon 1926.
9. Helena Airaksinen, s. 1855, piika Rautalammilla ja Karttulassa, pso. renki Aapeli Hänninen, 10 lasta.
Kiitos RR!
Jaakko Airaksinen, s. 18.11.1763, oli tilanosakas Airaksela 2:ssa (nähtävästi Jussila). Hänen puolisonsa 23.9.1787 oli sokea Anna Antikainen, s. 8.10.1763, talollisen tytär Kuopion pitäjän Ritoniemestä. Jaakon nuorempi sisar Elina oli naimisissa erään talollisen Olli Antikaisen kanssa Ritoniemestä, mahdollisesti Annan veli.
Annan vanhemmat olivat Hannes Olofinpoika Antikainen (Hans Olofsson Andikain) s. 10.6. 1729, ja Anna Henrikintytär Happonen (Anna Hensriksdotter Hapotar), s. 30.7.1731. Hannes ja Anna olivat avioituneet 1752 ja he saivat ainakin 11 lasta 1753 – 73. Hannes kuoli 16.6.1808, jolloin hänet merkittiin leskeksi; Anna oli siis kuollut sitä ennen.
Jaakko Airaksisella ja Antikaisella oli lapset:
1. Marja Airaksinen (Maria), s. 1788, pso. talollinen Heikki (Henrik) Leppänen Suonenjoen Sydänmaa 2 Jaakkolasta, 6 lasta.
2. Kaapo Airaksinen (Gabriel), 1789 – 1855, talollinen Airaksela 7 Autiolassa, 1.pso. Katri Markkanen Suonenjoelta, 2.pso. Anna Laitinen Suonenjoelta, yhteensä 6 lasta.
3. Hannu Airaksinen (Hans), s. 1791, renki Airaksela Petäyksessä, 1.pso. Katri Airaksinen, 2.pso. Annna Korhonen, 1 lapsi.
4. Anna Marja Airaksinen (Anna Maria), s. 1793, pso. Olli Airaksinen, talollinen Airaksela 2 Hieta-ahossa, Ollilla yht. 11 lasta.
5. Jaakko Airaksinen (Jakob), 1795 – 1856, talollinen Airakselassa, pso. Anna Markkanen (Markain) Suonenjoen Herralasta, 10 lasta.
6. Anna Elina Airaksinen (Anna Helena), 1797 – 1868, pso. torppari Pauli Markkanen Suonenjoen Vehvilästä, 6 lasta.
7. Stiina Airaksinen (Kristina), 1801 – 83, pso. Pekka Hyvärinen Airaksela 2 Pietilästä, 3 las-ta.
8. Pekka Airaksinen (Petter), 1805 – 77, torppari Karttulan Viitataipaleen 2 Eskelässä, pso. Ulla Kolehmainen (Uldrika).
9. Riitta Katri Airaksinen (Brita Katriina), 1809 – 66, pso. torppari Juho Kauppinen Kuopiosta.
***
Pekka Airaksinen, 7.12.1805 – 30.7.1877, oli torppari Karttulan Viitataipale 2 Eskelässä. Hänen puolisonsa vuodesta 1834 oli Ulla Kolehmainen (Ulrika), s. 25.3.1812, torppari Lauri Kolehmaisen (Lars Kolemain) Karttulan kylästä ja tämän vaimon Sanna Pasasen (Susanna Pasain), s. noin 1780, tytär. Pekalla ja Ullalla oli lapset:
1. Ulla Airaksinen (Ulrika), 1835 – 40.
2. Sanna Vilhelmiina Airaksinen (Susanna Vilhelmina), s. 1838, pso. Taavetti Halonen, renki ja sotamies, 8 lasta.
3. Anna Stiina Airaksinen (Anna Kristiina), 1840 – 1912, pso. Pekka Oravainen, renki Savukosken sahalla ja torppari Viitataipale 2 Eskelässä, 7 lasta.
4. Marja Airaksinen (Maria), 1843 – 1915, 1.pso. Heikki Airaksinen, talollinen Soinlahti 6 Tuovila ja Punnonmäki 14 Pihkainmäki, 7 lasta, 2.pso. mäkitupalainen Aatami Ruuskanen, Karttulan Salinmaa, 1 lapsi.
5. Ulla Airaksinen (Ulrika), 1845 – 48.
6. Eeva Sohvi Airaksinen (Eva Sofia), 1848 – 1923, 1.pso. työmies Nehemias Pursiainen Karttulan Viitataipale (1 lapsi), 2.pso. Pekka Eskelinen, torppari ja talollinen Soinlahti, Karttula ja Humalaniemi (3 lasta), 4 aviotonta lasta, 3.pso. Aatami Airaksinen, talollinen Hakulila 2 Paavola (ei lapsia).
7. Pekka Airaksinen, 1850 – 1917, mäkitupalainen Karttulan ja Viitataipaleen kylissä, työmies Kuopiossa, pso. piika Kaaroliina Pirneskoski Kempaanmäeltä, 5 lasta.
8. Kustava Airaksinen, s. 1852, 1.pso. torppari Kustu Oravainen Viitataipale 3 (11 lasta, 2.pso. mäkitupalainen Eenokki Venäläinen, Viitataipale 2 (ei lapsia), muutti toisen kerran leskeksi jäätyään Tervoon 1926.
9. Helena Airaksinen, s. 1855, piika Rautalammilla ja Karttulassa, pso. renki Aapeli Hänninen, 10 lasta.
Kiitos RR!
Airaksinen - osa kaksi
Kaapo Airaksinen (Gabriel Ajraxin), syntynyt arvatenkin n. 1640-luvulla, jatkoi isänsä jälkeen talolli-sena Airaksela-tilalla. Hän lienee ehkä ollut jo vähän vanhuudenhöperö, kun eksyi metsään talvella 1724 (”förbistrat sigi skogen vintern 1724”). Hän kuoli kuitenkin vasta 30.11.1726. Kaapon vaimon nimeä ei tiedetä, mutta Kaapolla oli lapset:
1. Olli Airaksinen (Olof Ajraxin), k. 18.4.1747, Airakselan isäntä, pso. Katri Paulintytär Karhunen (Carin Påhlsdotter Karhutar), s. 1679.
2. Anna Airaksinen, 1681 – 23.3.1741, piika Kuopion pitäjän Ritisenlahdella.
3. Kaapo (Gabriel Ajraxin), talonosakas Airaksela-tilalla, 1.pso. 1726 Katri Tarvainen (Chatarina Tarvatar), 2.pso. Elina Laakkonen (Elin Laakotar), yhteensä 9 lasta.
Olli Airaksinen oli seuraava Airakselan isäntä. Nykyinen Karttulan pitäjä oli vielä Ollinkin aikana niukasti asutettu, taloja oli 1725 vasta 35 kpl. Ollin vaimo oli 1679 syntynyt Katri Paulintytär Karhunen ja heillä oli lapset:
1. Olli Airaksinen (Olof Airaxin), Airakselan kylän Ollintalon isäntä, pso. Regina Airaksinen (Regina Airaxitar), 11 lasta.
2. Juho Airaksinen (Johan Airaxin), mainittiin asuvan Pyhäjoella 1763, pso. Apollonia Laitinen (Apollonia Laitar), 4 lasta.
3. Pekka Airaksinen (Pehr Airaxin), 1709 – 14.3.1790, talollinen Karttula 4 Punnonmäki (vaimon suvun tilalla?), pso. 1741 Reetta Martintytär Lyytikäinen (Margareta Mårtensdotter Lydikätär) Punnonmäeltä, 9 lasta.
4. Helka Airaksinen (Helga), s. 1710, pso. Tahvo Rissanen (Staffan Rissain), torppari Kuopion pitäjän Hiltulanlahdella, 1 lapsi.
5. Reetta Airaksinen (Margareta), 24.12.1712 – 29.7.1784, 1.pso. 1732 Olli Pekanpoika Karttunen (Olof Pehrsson Karttuin) Punnonmäeltä, 1 lapsi, 2.pso. 1749 Akseli Leskinen (Axel Leskin), 5 lasta.
6. Anna Airaksinen, s. 1722.
7. Samuli Airaksinen (Samuel), 1724 – 1800, mäkitupalainen Airaksela 3:ssa, pso. Inka Karttunen, joka aiemmin oli Samulin kaksoisveljen Pekan vaimo, 6 lasta.
8. Pekka Airaksinen (Petter), 1724 – 48, pso. Inka Karttunen Punnonmäeltä, ei lapsia.
9. Kaapo Airaksinen (Gabriel), 1726 – 96, talollinen Airakselan Ollintalossa, 1.pso. Marja Hyvärinen (Maria Hyfveritär), s. 1741, 2.pso. Marja Karttunen, yhteensä 12 lasta.
10. Iivari Airaksinen (Ivar), 1728 – 28.
***
1700-luvulle tultaessa oli Airakselassa maata 8 321 ha. Määrä oli kuitenkin suurempi kuin manttaalivero edellytti, joten kruunu peruutti siitä itselleen Taipaleen ja Sahalan osuudet, 3 706 ha. Jäljelle jääneestä maasta muodostettiin 3 tilaa: Ristontalo 1 179, Ollintalo 1 667 sekä Yrjöntalo eli Airaksela 1 778 ha.
Kaapo Airaksinen, 1726 – 2.2.1796, oli talonosakkaana Airakselan no. 2:ssa, Ollintalossa, yhdessä vanhemman veljensä Ollin kanssa. Heidän aikana erosi Karttula (1769) Kuopion vanhasta suurpitäjästä omaksi kappeliseurakunnaksi. Karttulan ensimmäinen kirkko rakennettiin 1766, jonka jälkeen Airakselan kylän asukkaat pääsivät matkaamaan pyhäisin ja juhlapäivinä Karttulan kirkolle, eikä enää Kuopionniemelle, kuten monen aikaisemman sukupolven aikana.
Kaapon vaimo oli Marja Hyvärinen, s. 1741, Leppävirran Sydänmaalta. He avioituivat 18.5. 1760. Marian vanhemmat olivat vaimonsa taloon kotivävyksi asettunut Kaapo Hyvärinen (Gabriel Hyfwärin), s. joko 1713 tai 1718 sekä Riitta Lappalainen (Britha). Riitan vanhemmat olivat Kasperi Lappalainen (Casper), s. 1690, sekä Stiina? Koljonen.
Jotakin näyttää tapahtuneen (kulkutauti?) vuonna 1786, koska 3 nuorinta tytärtä kuolivat silloin. Kaapon ja Marjan lapsia olivat:
1. Olli Airaksinen (Olof), 1761 – 91, talollinen Airaksela 5, pso. talollisen tytär Stiina Airaksinen (Christina Airaxitar), 2 lasta.
2. Jaakko Airaksinen (Jakob), 1763 – 1835, tilanosakas Airaksela 2, pso. talollisen tytär Anna Antikainen (Andikain) Kuopion pitäjän Ritoniemestä.
3. Elina Airaksinen (Helena), 1765 – 1809, pso. talollinen Olli Antikainen (Andikain) Kuopion pitäjän Ritoniemi 1, 8 lasta.
4. Iivari Airaksinen (Ivar), 1766 – 1819, torppari Airaksela 2 Kumpulan torppa, pso. Kerttu Partanen (Gertrud Pardain), 6 lasta.
5. Regina Airaksinen, 1768 – 1837, pso. torppari Hannu Antikainen (Andikain), 8 lasta.
6. Pirkko Airaksinen (Brigitta, Brita), 1771 – 1825, 1.pso. Pekka Kluostarinen Hatsalasta, 2.pso. Matti Airaksinen, torppari Airaksela 3 Laukanpäässä, 7 lasta.
7. Marja Airaksinen (Maria), 1773 – 1835, pso. talollinen Mikko Sormunen Suonenjoen Piennänmäen Jauhomäki 3:ssa, 9 lasta.
8. Pekka Airaksinen (Petter), 1776 – 1856, renki ja torppari Airaksela 2:ssa, pso. Marja Hiltunen (Hilduin), 5 lasta.
9. Anna Reetta Airaksinen (Anna Margaretha), 1778 -86.
10. Katri Airaksinen (Catharina), 1781 – 86.
11. Stiina Airaksinen (Christina), 1785 – 86.
jatkuu.....
1. Olli Airaksinen (Olof Ajraxin), k. 18.4.1747, Airakselan isäntä, pso. Katri Paulintytär Karhunen (Carin Påhlsdotter Karhutar), s. 1679.
2. Anna Airaksinen, 1681 – 23.3.1741, piika Kuopion pitäjän Ritisenlahdella.
3. Kaapo (Gabriel Ajraxin), talonosakas Airaksela-tilalla, 1.pso. 1726 Katri Tarvainen (Chatarina Tarvatar), 2.pso. Elina Laakkonen (Elin Laakotar), yhteensä 9 lasta.
Olli Airaksinen oli seuraava Airakselan isäntä. Nykyinen Karttulan pitäjä oli vielä Ollinkin aikana niukasti asutettu, taloja oli 1725 vasta 35 kpl. Ollin vaimo oli 1679 syntynyt Katri Paulintytär Karhunen ja heillä oli lapset:
1. Olli Airaksinen (Olof Airaxin), Airakselan kylän Ollintalon isäntä, pso. Regina Airaksinen (Regina Airaxitar), 11 lasta.
2. Juho Airaksinen (Johan Airaxin), mainittiin asuvan Pyhäjoella 1763, pso. Apollonia Laitinen (Apollonia Laitar), 4 lasta.
3. Pekka Airaksinen (Pehr Airaxin), 1709 – 14.3.1790, talollinen Karttula 4 Punnonmäki (vaimon suvun tilalla?), pso. 1741 Reetta Martintytär Lyytikäinen (Margareta Mårtensdotter Lydikätär) Punnonmäeltä, 9 lasta.
4. Helka Airaksinen (Helga), s. 1710, pso. Tahvo Rissanen (Staffan Rissain), torppari Kuopion pitäjän Hiltulanlahdella, 1 lapsi.
5. Reetta Airaksinen (Margareta), 24.12.1712 – 29.7.1784, 1.pso. 1732 Olli Pekanpoika Karttunen (Olof Pehrsson Karttuin) Punnonmäeltä, 1 lapsi, 2.pso. 1749 Akseli Leskinen (Axel Leskin), 5 lasta.
6. Anna Airaksinen, s. 1722.
7. Samuli Airaksinen (Samuel), 1724 – 1800, mäkitupalainen Airaksela 3:ssa, pso. Inka Karttunen, joka aiemmin oli Samulin kaksoisveljen Pekan vaimo, 6 lasta.
8. Pekka Airaksinen (Petter), 1724 – 48, pso. Inka Karttunen Punnonmäeltä, ei lapsia.
9. Kaapo Airaksinen (Gabriel), 1726 – 96, talollinen Airakselan Ollintalossa, 1.pso. Marja Hyvärinen (Maria Hyfveritär), s. 1741, 2.pso. Marja Karttunen, yhteensä 12 lasta.
10. Iivari Airaksinen (Ivar), 1728 – 28.
***
1700-luvulle tultaessa oli Airakselassa maata 8 321 ha. Määrä oli kuitenkin suurempi kuin manttaalivero edellytti, joten kruunu peruutti siitä itselleen Taipaleen ja Sahalan osuudet, 3 706 ha. Jäljelle jääneestä maasta muodostettiin 3 tilaa: Ristontalo 1 179, Ollintalo 1 667 sekä Yrjöntalo eli Airaksela 1 778 ha.
Kaapo Airaksinen, 1726 – 2.2.1796, oli talonosakkaana Airakselan no. 2:ssa, Ollintalossa, yhdessä vanhemman veljensä Ollin kanssa. Heidän aikana erosi Karttula (1769) Kuopion vanhasta suurpitäjästä omaksi kappeliseurakunnaksi. Karttulan ensimmäinen kirkko rakennettiin 1766, jonka jälkeen Airakselan kylän asukkaat pääsivät matkaamaan pyhäisin ja juhlapäivinä Karttulan kirkolle, eikä enää Kuopionniemelle, kuten monen aikaisemman sukupolven aikana.
Kaapon vaimo oli Marja Hyvärinen, s. 1741, Leppävirran Sydänmaalta. He avioituivat 18.5. 1760. Marian vanhemmat olivat vaimonsa taloon kotivävyksi asettunut Kaapo Hyvärinen (Gabriel Hyfwärin), s. joko 1713 tai 1718 sekä Riitta Lappalainen (Britha). Riitan vanhemmat olivat Kasperi Lappalainen (Casper), s. 1690, sekä Stiina? Koljonen.
Jotakin näyttää tapahtuneen (kulkutauti?) vuonna 1786, koska 3 nuorinta tytärtä kuolivat silloin. Kaapon ja Marjan lapsia olivat:
1. Olli Airaksinen (Olof), 1761 – 91, talollinen Airaksela 5, pso. talollisen tytär Stiina Airaksinen (Christina Airaxitar), 2 lasta.
2. Jaakko Airaksinen (Jakob), 1763 – 1835, tilanosakas Airaksela 2, pso. talollisen tytär Anna Antikainen (Andikain) Kuopion pitäjän Ritoniemestä.
3. Elina Airaksinen (Helena), 1765 – 1809, pso. talollinen Olli Antikainen (Andikain) Kuopion pitäjän Ritoniemi 1, 8 lasta.
4. Iivari Airaksinen (Ivar), 1766 – 1819, torppari Airaksela 2 Kumpulan torppa, pso. Kerttu Partanen (Gertrud Pardain), 6 lasta.
5. Regina Airaksinen, 1768 – 1837, pso. torppari Hannu Antikainen (Andikain), 8 lasta.
6. Pirkko Airaksinen (Brigitta, Brita), 1771 – 1825, 1.pso. Pekka Kluostarinen Hatsalasta, 2.pso. Matti Airaksinen, torppari Airaksela 3 Laukanpäässä, 7 lasta.
7. Marja Airaksinen (Maria), 1773 – 1835, pso. talollinen Mikko Sormunen Suonenjoen Piennänmäen Jauhomäki 3:ssa, 9 lasta.
8. Pekka Airaksinen (Petter), 1776 – 1856, renki ja torppari Airaksela 2:ssa, pso. Marja Hiltunen (Hilduin), 5 lasta.
9. Anna Reetta Airaksinen (Anna Margaretha), 1778 -86.
10. Katri Airaksinen (Catharina), 1781 – 86.
11. Stiina Airaksinen (Christina), 1785 – 86.
jatkuu.....
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
-
Suku Forumilla esitettiin kysymys koskien Suomusjärven Taipaleen kylän Falkin taloa. Eräs kaukainen serkkupoikani, ratsumestar Krister Thauv...
-
Oluenpanija Fromholtz vastaan isännöitsijä Tallqvist Vuoden 1894 joulukuussa ratkaistiin raastuvanoikeudessa Näsijärven Oluttehdasta koske... -
Veljekset Onni Kullervo ja Kalle Rentto hankkivat vuonna 1927 omistukseensa Auran keskustassa sijainneen nahkatehtaan, jonka nimi oli yks...
