Nils Olofinpoika Barck oli Juhana Kurjen Köyliön kreivikunnan hopmanni, vouti. Hän omisti Huittisten Naatulan ratsutilan 1642-79. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Anna Martinintytär Gråå, Annan isä oli todennäköisesti se Mårten Olofinpoika Gråå, joka oli omistanut Naatulan 1641. Tämä samainen Mårten omisti myös Mommilan Färkkilän 1630-39 ja oli erään tiedon mukaan porvari Turussa 1648. Anna kuoli 1661. Nils avioitui uudelleen Maria Johanintytär Valstenian kanssa. Nils itse kuoli 24.4. 1683.
Poika Johan Nilsinpoika Barck oli Nilsin ja Annan liitosta kuten ilmeisesti Nils Nilsinpoika Barck, joka tuli ylioppilaaksi 1664 tai 1665 ja myöhemmin oli Vehkalahden kirkkoherra, sekä Anna Barck, puolisonaan Kokemäen myöhempi kirkkoherra Simon Polviander. Lisäksi oli Nilsillä ainakin yksi lapsi Mariankin kanssa: Margareta, kastettu Naatulassa 7.1.1665, 1.pso. Erik Henrikinpoika Callia (Margaretan velipuolen vaimon veli), kappalainen Taivassalossa, ratsutilallinen Huittisissa, 2.pso. Daniel Rönnberg, kappalainen Taivassalossa. Myös poika Petter Barck lienee ollut tästä toisesta liitosta; Petter tuli ylioppilaaksi 1687 ja oli myöhemmin majoitusmestarina.
Johan Nilsinpoika Barck oli ylioppilas Turussa 1662-63, vouti Nakkilan Anolan kartanossa sekä Köyliönkartanossa 1675. Hän omisti Huittisten Naatulan ratsutilan 1679-90. Johan haudattiin Huittisissa 21.9. 1690. Johanin vaimo (Huittisissa 1.1.1675) oli Margareta Påvelintytär Callia. Margareta oli mahdollisesti sama kuin 16.8.1663 kastettu "Kivirannan Pålin" tytär Maria. Margareta omisti Naatulan miehensä jälkeen 1690-91 ja haudattiin Huittisissa 11.10.1691.
Turun yliopiston kirjoissa esiintyy 1691 kolme huittislaista Barckia, joiden isä oli nimeltään Johan: Jakob Barck, myöhemmin sotilaspappi, Johannes Barck, myöhemmin Tammelan kappalainen, sekä Nicolaus Barck, joka lienee sama kuin myöhemmin mainittu vänrikki Nils Johansson Barck, k. 1708, Huittisten Naatulan omistaja.
jatkuu.....
Blogitekstisuositus
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk... -
Karjalohjan haudattujen luettelosta [1] lokakuun 15. päivältä vuodelta 1702 löytyy merkintä Puujärven kylässä asuneen Kaisa Kasperintyttäre... -
Sukututkimuksessa tärkeysjärjestys perustuu yleensä tavoitteisiin ja käytettävissä oleviin lähteisiin. Alla oma suositukseni tärkeysjärjesty...
"Köyliön kreivikunta"?
VastaaPoistaEihän Köyliö ollut 1600-luvulla kreivikunta, eivätkä Kurjet olleet kreivejä vaan paroneita.
Kurkien vapaaherrakunta oli Lempäälä.
Minun ymmärtääkseni Köyliö oli Kurkien eräälle haaralle kuulunut maatila, joka siirtyi sitten avioliiton kautta Natt och Dag-suvun eräälle haaralle. Köyliö ei tainnut olla kreivikunta eikä vapaherrakunta läänityslaitoksen mielessä ikinä.
Hyvä huomio, mutta valitettavasti en tällä hetkellä osaa itse kommentoida mitään relevanttia....
VastaaPoistaOnkohan tuohon nimi muutokset mahdollisia kirkonkirjoissa varsinkin Bark..Barckin..Barck..löytyy ainakin ? onkohan mahdollisesti samaa sukua nimen perusteellla levinnyt ympäri suomea???
VastaaPoistaNo, nimiä on voitu ottaa käyttöön ilman sukuyhteyttäkin. Sukunimilaki tuli vasta 1920-luvulla.
VastaaPoistaJoten pelkän sukunimen perusteella et voi tehdä mitään johtopäätöksiä.
Hei Juha! Unohtuivatko kaksospojat Johan ja Broddo Barck, Barkerydin kirkkoherran pojat sekä Turun akatemian kasvatit?
VastaaPoistaEivät unohtuneet, sillä tämän blogin tekstit eivät edes pyri olemaan mitään täydellisiä esityksiä!
VastaaPoista