Lavers Porvoosta

Porvoosta länteen, melkein Sipoon rajalla, sijaitsee kylä nimeltään Kulloo (ruots. Kullo, alunperin Kullå by). Kylän nimi lienee helposti selitettävissä (”Kumpujoki”), vaikka siellä ei ole mitään jokea. Kylän nimi mainittiin jo 1332, jolloin siellä asui eräs Erik. Vuonna 1404 mainittiin Kulloon isännät Peder ja Matin lautamiehinä eräässä kiinteistökaupassa. Eräät kulloolaiset Niklis, Mårten ja Ante Hvitzsinpoika (Hvitzson) mainittiin lautamiehinä pitäjänkokouksessa marraskuussa 1413. Vuonna 1480 mainittiin eräs lautamies Jöns Nilsinpoika asuvan Kulloossa  .
Eräs Kulloon taloista oli nimeltään Lavers. Tämä nimi on vaikeampi selittää kuin kylän nimi. Lavers voisi olla muunnos käsitteestä ”matala”, ”låg” tai se ehkä tuli henkilönimestä Lave.

Vuoden 1571 hopeaverotuksessa laskettiin Kulloossa olevan 19 taloa, 18 verototettiin, yksi oli veronmaksukyvytön. Kyläläisillä oli irtaimiston lisäksi omaisuutta yhteensä 9 hevosta, 49 lehmää, 37 nuorta karjaa, 50 lammasta, 6 sikaa. Yhteenlaskettu verotettava arvo oli 717 markkaa 5 äyriä (hieman alle 40 markkaa/talo), eli melko yleinen varallisuustaso Etelä-Suomessa. Samana vuonna venäläiset hyökkäsivät rannikolle yli jäätyneen Suomenlahden, polttaen ja ryöstäen. Maakirjan mukaan myös Kulloo monien muiden kylien mukana hävitettiin melkein kokonaan.

***

Kuten monilla paikoilla muuallakin, vaivasi aatelin maan nälkä Kulloon asukkaita. Ongelmat alkoivat jo 1613, kun kuningas Kustaa II Adolf lahjoitti viisi tilaa rakuunaupseeri Lydik Mattsinpoika Grönfältille, kuuluisan kenraali Torsten Stålhandsken velipuolelle. Kaksi vuotta myöhemmin Lydik Mattssinpoika osti kuudennen tilan samasta kylästä. Kulloon joen suuhun hän rakennutti Stenkullan säteritilan.
Eräs keino puolustautua ainakin alempaa aatelia vastaan oli muodostaa tilastaan ns. rastastalon tai rusthollin. Näistä Kullo tulikin kuuluisaksi, niitä oli parhaimmillaan jopa 14 kpl.
Vuonna 1660 oli Stenkullan omistajana korkeaatelinen amiraali ja valtaneuvos Lorentz Creutz, joka kunnostutti kartanon antaen sille nimen Kullo Gård, millä nimellä se yhä tunnetaan. Vuonna 1672 hän antoi mitata kylän maat, perustana kylän veroluku ja sai mittauksesta syyn lisätä ympäristön maita kartanoonsa. Jotkut isännät menettivät peltomaata, toiset niittyjä. Joillekin taloille isku oli kova; vuonna 1687 oli ratsastalojen määrä pudonnut 10:neen. Creutz itse kuoli 1676  .

***

Tomas Mattsinpoika mainittiin Laversin isäntänä vuodesta 1675 alkaen. Hänen nimensä ei sovi patronyymiltään talon aikaisempiin isäntiin, joten hän oli ehkä vävy tai muu sukulainen. Lavers oli ehkä ollut vaikeuksissa, sillä 1678 siitä sanottiin, että se oli rappeutunut (ruots. förfallit).
Tomaksella oli vaimo Kirstin ja poika Erik Tomaksenpoika.

Vuosina 1682 - 1687 isäntäluettelossa mainitaan Erik Tomaksenpoika, edellisen parin poika. Erikin vaimo oli nimeltään Beata ja Erikin äiti Kirstinkin eli Laversilla.

Kiitos RR!